The Bible

 

synty 23

Study

   

1 Ja Saara eli sadan kahdenkymmenen seitsemän vuoden vanhaksi; niin vanhaksi eli Saara.

2 Ja Saara kuoli Kirjat-Arbassa, se on Hebronissa, Kanaanin maassa. Ja Aabraham meni murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä.

3 Senjälkeen Aabraham nousi ja lähti vainajan luota ja puhui heettiläisille sanoen:

4 "Minä olen muukalainen ja vieras teidän keskuudessanne; antakaa minulle perintöhauta maassanne, haudatakseni ja kätkeäkseni siihen vainajani".

5 Heettiläiset vastasivat Aabrahamille, sanoen hänelle:

6 "Kuule meitä, herra. Sinä olet Jumalan ruhtinas meidän keskuudessamme; hautaa vainajasi parhaaseen hautaamme. Ei kukaan meistä kiellä sinua hautaamasta vainajaasi hautaansa."

7 Niin Aabraham nousi ja kumarsi maan kansalle, heettiläisille,

8 ja puhui heille sanoen: "Jos teidän mieleenne on, että minä hautaan ja kätken vainajani, niin kuulkaa minua ja taivuttakaa Efron, Sooharin poika,

9 antamaan minulle Makpelan luola, joka on hänen omansa ja on hänen vainionsa perällä. Täydestä hinnasta hän antakoon sen minulle perintöhaudaksi teidän keskuudessanne."

10 Mutta Efron istui siellä heettiläisten joukossa. Ja Efron, heettiläinen, vastasi Aabrahamille heettiläisten kuullen, kaikkien, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, sanoen:

11 "Ei, herrani, vaan kuule minua. Vainion minä lahjoitan sinulle ja myöskin luolan, joka siinä on, minä lahjoitan sinulle; kansalaisteni nähden minä sen sinulle lahjoitan. Hautaa vainajasi."

12 Ja Aabraham kumarsi maan kansalle

13 ja puhui Efronille, maan kansan kuullen, sanoen: "Jospa kuitenkin-oi, kuule minua! Minä maksan vainion hinnan; ota se minulta ja anna minun haudata siihen vainajani."

14 Efron vastasi Aabrahamille, sanoen hänelle:

15 "Herrani, kuule minua. Neljänsadan hopeasekelin maa, mitä se minulle ja sinulle merkitsee? Hautaa vainajasi."

16 Kuultuaan Efronin sanat Aabraham punnitsi Efronille sen rahasumman, jonka tämä oli maininnut heettiläisten kuullen, neljäsataa hopeasekeliä, kaupassa käypää.

17 Niin Efronin vainio, joka on Makpelassa itään päin Mamresta, sekä vainio että siellä oleva luola ynnä kaikki puut, jotka kasvoivat vainiolla, koko sillä alueella,

18 joutuivat Aabrahamin omaksi kaikkien heettiläisten nähden, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista.

19 Senjälkeen Aabraham hautasi vaimonsa Saaran luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta, se on Hebronista, Kanaanin maassa.

20 Niin vainio ja siellä oleva luola siirtyi heettiläisiltä Aabrahamille, perintöhaudaksi.

   

From Swedenborg's Works

 

Arcana Coelestia #2833

Study this Passage

  
/ 10837  
  

2833. 'And Abraham went and took the ram' means their release effected by the Lord's Divine Human. This is clear from the representation of 'Abraham' as the Lord, here the Lord as to the Divine Human - for when Jehovah or the angel of Jehovah speaks to Abraham, Jehovah or the angel of Jehovah in that case means the Divine itself, and 'Abraham' the Divine Human; and from the meaning of 'a ram' as those who are spiritual, 2830. From this it is evident that 'Abraham went and took the ram caught in a thicket by its horns' means the release of those who are spiritual effected by the Lord's Divine Human. As regards the fact that but for the Lord's Coming into the world spiritual people could not possibly have been saved, see 2661, 2716, and that their salvation and release was effected by the Lord's Divine Human, 2716.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.