Die Bibel

 

synty 1

Lernen

1 Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

3 Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus, ja valkeus tuli.

4 Ja Jumala näki valkeuden hyväksi. Niin Jumala eroitti valkeuden pimeydestä:

5 Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden kutsui hän yöksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta ensimäinen päivä.

6 Ja Jumala sanoi: tulkoon vahvuus vetten vaiheelle, eroittamaan vesiä vesistä.

7 Ja Jumala teki vahvuuden, ja eroitti vedet, jotka ovat vahvuuden alla, niistä vesistä, jotka ovat vahvuuden päällä: ja tapahtui niin.

8 Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta toinen päivä.

9 Ja Jumala sanoi: kokoontukoon vedet taivaan alla erinomaiseen paikkaan, niin että kuiva näkyy. Ja tapahtui niin.

10 Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja vetten kokoukset hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki sen hyväksi.

11 Ja Jumala sanoi: vihoittakoon maa, ja kasvakoon ruohon, jossa siemen on, ja hedelmälliset puut, jotka hedelmän kantavat lajinsa jälkeen, jossa sen siemen on maan päällä. Ja tapahtui niin.

12 Ja maa vihoitti ja kasvoi ruohon, jossa siemen oli lajinsa jälkeen, ja hedelmälliset puut, joiden siemen oli itsessänsä lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.

13 Ja tuli ehtoosta ja aamusta kolmas päivä.

14 Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeudet taivaan vahvuuteen, eroittamaan päivää ja yötä: ja olkoon merkeiksi, ja ajoiksi, ja päiviksi ja vuosiksi.

15 Ja olkoon valkeudeksi taivaan vahvuudessa, paistamaan maan päälle. Ja tapahtui niin.

16 Ja Jumala teki kaksi suurta valkeutta: suuremman valkeuden päivää hallitsemaan, ja vähemmän valkeuden yötä hallitsemaan, ja tähdet.

17 Ja Jumala pani ne taivaan vahvuuteen, paistamaan maan päälle.

18 Ja hallitsemaan päivää ja yötä, ja eroittamaan valkeutta ja pimeyttä. Ja Jumala näki sen hyväksi.

19 Ja tuli ehtoosta ja aamusta naljäs päivä.

20 Ja Jumala sanoi: kuohuttakoon vedet yltäkyllä liikkuvaisia eläimiä, ja linnut lentäköön maan päällä taivaan avaruudessa.

21 Ja Jumala loi suuret valaskalat, ja kaikkinaiset liikkuvaiset eläimet, jotka vedet kuohuttivat yltäkyllä kunkin lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset siivilliset linnut, lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.

22 Ja Jumala siunasi heitä, ja sanoi: olkaat hedelmälliset ja lisääntykäät, ja täyttäkäät meren vedet, ja linnut lisääntyköön veden päällä.

23 Ja tuli ehtoosta ja aamusta viides päivä.

24 Ja Jumala sanoi: tuottakoon maa eläimet lajinsa jälkeen, karjan, madot ja pedot maalle lajinsa jälkeen. Ja tapahtui niin.

25 Ja jumala teki pedot maalle lajinsa jälkeen, ja karjan lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset matelevaiset maalla lajinsa jälkeen. Ja jumala näki sen hyväksi.

26 Ja Jumala sanoi: tehkäämme ihminen meidän kuvaksemme, meidän muotomme jälkeen: ja he vallitkaan kalat meressä, ja taivaan linnut, ja karjan ja koko maan, ja kaikki, jotka maalla matelevat.

27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän sen loi: mieheksi ja vaimoksi loi hän heitä.

28 Ja Jumala siunasi heitä, ja Jumala sanoi heille: kasvakaat ja lisääntykäät ja täyttäkäät maata, ja tehkäät se teillenne alamaiseksi; ja vallitkaat kalat meressä, ja taivaan linnut, ja kaikki eläimet, jotka maalla liikkuvat.

29 Ja Jumala sanoi: katso, minä annoin teille kaikkinaiset ruohot, joissa siemen on koko maan päällä, ja kaikkinaiset hedelmälliset puut, ja puut, joissa siemen on, teille ruaksi

30 Ja kaikille eläimille maan päällä, ja kaikille taivaan linnuille, ja kaikille, jotka matelevat maan päällä, joissa elävä henki on, kaikkinaiset viheriäiset ruohot syötäväksi. Ja tapahtui niin.

31 Ja Jumala katsoi kaikkia, kuin hän tehnyt oli, ja katso, ne olivat sangen hyvät. Ja tuli ehtoosta ja aamusta se kuudes päivä.


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Aus Swedenborgs Werken

 

Arcana Coelestia #10238

studieren Sie diesen Abschnitt

  
/ 10837  
  

10238. And thou shalt put waters therein. That this signifies the truths of faith, through which there is purification in the natural, is evident from the signification of “waters,” as being the truths of faith (see n. 28, 739, 2702, 3058, 3424, 4976, 5668, 8568, 9323); and from the signification of the “laver,” as being the natural (of which above, n. 10235). He who does not know that “waters” signify the truths of faith, will fail to comprehend many passages in the Word; as what is signified by the statement that “unless a man is born of water and of the spirit, he cannot enter into the kingdom of God” (John 3:5). They who by “water” in this passage understand nothing but water, believe that the water of baptism is that by which man is regenerated; when yet the water contributes nothing to regeneration; but the truth of faith and the good of love; for water merely washes away the uncleanness of the body, and by no means the evils of the heart.

[2] He who does not know that “waters” signify the truths of faith, cannot know what baptism signifies; for he believes that this external rite saves man, when yet this external thing effects nothing; but the internal thing that is signified, which is regeneration by means of the truths of faith. For they who are of the church are distinguished by baptism from all others in the whole world, because they can be regenerated by means of the truths of faith, but not those who are outside the church, seeing that within the church is the Word, in which are the truths of faith.

[3] He who does not know that “waters” signify the truths of faith, cannot know what is meant by “the waters that were above the expanse, and the waters that were under the expanse” (Genesis 1:6-10), when yet by “the waters above the expanse” are signified the truths of faith in the internal man; and by “the waters under the expanse,” the truths of faith in the external man; for the subject treated of in that chapter is the new creation of the man of the Most Ancient Church, thus his regeneration.

[4] He who does not know that “waters” signify the truths of faith, cannot know either what is signified by “waters” in Johns:

Whosoever drinketh of the water that I shall give him shall never thirst; but the water that I shall give him shall become in him a fountain of water springing up into eternal life (John 4:13).

The poor and the needy seek water, but there is none, and their tongue faileth for thirst. I will open rivers on the hillsides, and I will set fountains in the midst of the valleys; I will make the wilderness a pool of waters, and the dry land springs of waters (Isaiah 41:17-18).

They shall not thirst, He shall cause the waters to flow out of the rock for them; and He shall cleave the rock that the waters flow out (Isaiah 48:20-21).

And very frequently elsewhere. But see what has been previously said and shown on this subject; as, That purification from evils and falsities is effected by means of the truths of faith (n. 2799, 5954, 7044, 7918, 9089, 10229): As also regeneration (see the places ci ted in n. 9959) That “baptism” signifies regeneration by means of the truths of faith (n. 4255, 5120, 9089): That purification is effected in the natural (n. 3147, 9572): And also regeneration (see the places cited in n. 9325 at the end).

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.