Bibeln

 

maastamuutto 21

Studie

   

1 Nämät ovat ne oikeudet, jotka sinun pitää paneman heidän eteensä:

2 Jos sinä ostat Hebrealaisen orjan, hänen pitää sinua palveleman kuusi vuotta; vaan seitsemäntenä pitää hänen lähtemän vapaana lunastamatta;

3 Jos hän naimatoinna on ollut, naimatoinna pitää hänen myös lähtemän; vaan jos hän nainunna tuli, lähtekään emäntinensä.

4 Jos hänen isäntänsä antoi hänelle emännän, jos se on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin hänen emäntänsä ja lapsensa pitää oleman hänen isäntänsä omat, vaan itse hänen pitää lähtemän yksinänsä.

5 Mutta jos orja julkisesti sanoo: minä rakastan minun isäntääni, vaimoani ja lapsiani: en tahdo tulla minä vapaaksi,

6 Niin hänen isäntänsä viekään hänen tuomarien tykö, ja seisauttakaan hänet oveen, taikka pihtipieleen, ja lävistäkään isäntä hänen korvansa naskalilla, ja olkaan ijäti hänen orjansa.

7 Jos joku myy tyttärensä orjaksi, ei hänen pidä lähtemän niinkuin orjat lähtevät.

8 Jollei hän kelpaa isännällensä, joka ei tahdo häntä kihlata, niin hänen pitää antaman hänen lunastettaa; mutta muukalaiselle kansalle ei pidä oleman hänelle voimaa häntä myydä, tehden petollisesti hänen kanssansa.

9 Mutta jos hän sen kihlaa pojallensa, niin antakaan hänen nautita tytärten oikeutta.

10 Jos hän pojallensa ottaa toisen, niin ei hänen pidä kieltämän häneltä hänen ravintoansa, vaatteitansa, ja asunto-oikeuttansa.

11 Jollei hän tee hänelle näitä kolmea, niin sen pitää vapaana lähtemän lunastamatta.

12 Joka lyö ihmisen niin että hän kuolee, hänen pitää totisesti kuoleman.

13 Vaan jollei hän ole häntä väijynyt, mutta Jumala on antanut hänen langeta hänen käsiinsä, niin minä määrään sinulle paikan, johonka hänen pakeneman pitää.

14 Mutta jos joku ylpeydestä tappaa lähimmäisensä kavaluudella; sen sinun pitää ottaman minun alttariltanikin pois, kuolettaa.

15 Joka lyö isäänsä taikka äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

16 Joka varastaa ihmisen ja myy hänen, eli löydetään hänen tykönänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

17 Ja joka kiroilee isäänsä ja äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

18 Koska miehet keskenänsä riitelevät, ja toinen lyö toistansa kivellä eli rusikalla, ja hän ei kuole vaan makaa vuoteessansa:

19 Jos hän paranee, niin että hän käy ulos sauvansa nojalla, niin sen pitää syyttömän oleman joka löi: ainoastaan maksakaan hänen työnsä vahingon, josta hän on estetyksi tullut, ja hänen pitää kaiketi hänen terveeksi laittaman.

20 Kun joku lyö palveliaansa eli palkkapiikaansa sauvalla, niin että hän kuolee hänen käsiinsä: hän pitää kaiketi kostettaman.

21 Vaan jos hän päivän taikka kaksi elää, ei pidä häntä kostettaman, sillä se on hänen rahansa.

22 Jos miehet tappelevat keskenänsä, ja loukkaavat raskaan vaimon, niin että hänen täytyy hedelmänsä kesken synnyttää; ja ei kuoleman vahinko tapahdu: niin hän pitää rahalla rangaistaman, sen jälkeen kuin vaimon mies häneltä anoo, ja se pitää annettaman arviomiesten ehdosta;

23 Mutta jos kuoleman vahinko tulee, niin pitää hänen antaman hengen hengestä.

24 Silmän silmästä, hampaan hampaasta, käden kädestä, jalan jalasta.

25 Polton poltosta, haavan haavasta, sinimarjan sinimarjasta.

26 Joka lyö palveliansa eli palkkapiikansa silmän, ja turmeles sen, hänen pitää päästämän sen vapaaksi silmän tähden.

27 Niin myös jos hän lyö palvelialtansa taikka palkkapiialtansa hampaan suusta, niin pitää hänen päästämän sen vapaaksi hampaan tähden.

28 Jos härkä kuokaisee miehen eli vaimon, niin että hän kuolee: se härkä pitää kaiketi kivitettämän, ja ei pidä hänen lihaansa syötämän; ja niin on härjän isäntä viatoin.

29 Mutta jos härkä ennen oli harjaantunut kuokkimaan, ja sen isännälle oli todistusten kanssa ilmoitettu, ja ei hän korjannut häntä; jos hän sitte tappaa miehen eli vaimon, niin pitää härkä kivitettämän, ja hänen isäntänsä kuoleman.

30 Mutta jos hän rahalla pääsee, niin pitää hänen antaman henkensä lunastukseksi niin paljo kuin määrätään.

31 Jos hän pojan eli tyttären kuokaisee, niin pitää yhdellä tavalla hänen kanssansa tehtämän.

32 Jos joku härkä kuokaisee palvelian eli palkkapiian, niin pitää hänen antaman heidän isännällensä kolmekymmentä hopiasikliä, ja härkä pitää kivitettämän.

33 Jos joku avaa kuopan, taikka kaivaa kuopan, jos ei hän sitä peitä, ja härkä eli aasi siihen putoo:

34 Niin pitää sen kuopan isäntä maksaman rahalla sen isännälle; mutta sen kuolleen pitää hänen oleman.

35 Jos jonkun härkä kuokkii toisen miehen härjän, että se kuolee, niin pitää heidän myymän sen elävän härjän, ja jakaman rahan, niin myös sen kuolleen härjän pitää heidän jakaman.

36 Elikkä jos se oli tiettävä, että härkä on ennen tottunut kuokkimaan, ja hänen isäntänsä ei korjannut häntä, niin hänen pitää antaman härjän härjästä, ja se kuollut pitää hänen oleman.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Bibeln

 

Jeremiah 34:14

Studie

       

14 Kun seitsemän vuotta ovat kuluneet, pitää jokaisen teistä päästämän veljensä, joka Hebrealainen on ja on itsensä sinulle myynyt, ja on jo kuusi vuotta sinua palvellut; ja sinun pitää hänen vapaaksi päästämän. Mutta ei teidän isänne totelleet minua, eikä kallistaneet siihen korviansa.


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Från Swedenborgs verk

 

Arcana Coelestia #10127

Studera detta avsnitt

  
/ 10837  
  

10127. 'Seven days you shall make propitiation on the altar' means the completeness of the influx into heaven and into the Church. This is clear from the meaning of 'seven days' as what is complete, dealt with below; from the meaning of 'making propitiation' as purification from evils and consequently falsities, also dealt with below; and from the meaning of 'the altar' as that which is representative of the Lord's Divine Human in respect of Divine Good, dealt with in 9388, 9389, 9714, 9964, at this point in heaven and in the Church, 10123. The reason why the sacrifice of a young bull to make propitiation and sanctify the altar should be carried out for seven days was that 'seven days', the same as 'a week', means a whole period, long or short, from start to finish. Therefore also 'seven days' means what is complete. The number three likewise means a whole period from start to finish, and therefore also what is complete. But the difference is that the word 'seven' is used where something holy is referred to, but 'three' when anything whatever is the subject.

[2] It should be remembered that spiritual realities are meant by all numbers in the Word, as is very well known in the next life, where sometimes sheets of paper full of numbers are sent down from heaven to spirits below. Those spirits who receive influx from the Lord see in them a whole chain of realities meant by the numbers, just as if letters had been used. I too have been allowed on several occasions to see such sheets of paper; and also I have been told about certain of the most ancient people, who inwardly lived in fellowship with angels, that they used numbers to embody matters of importance to their Church, and heavenly arcana, and stored those numbers away for themselves as a way of remembering. From this it becomes clear that all numbers in the Word serve to mean spiritual realities. For in the Word not a syllable is devoid of meaning, since the Word has been written not only for people in the world but also at the same time for angels in heaven. Consequently the Word consists of the Divine passing through all the heavens.

[3] All numbers in the Word mean spiritual realities or real things, see 575, 1963, 1988, 2075, 2252, 3252, 4264, 4495, 4670, 5265, 6175, 9659.

Seven in the Word implies holy things, 395, 433, 716, 881, 5265, 5268.

Seven also means a whole period from start to finish, thus a complete state, 6508, 9228, as does 'a week', 2044, 3845.

The number three has the same meaning, 2788, 4495, 4901, 5123, 5159, 7715, 9198, 9488, 9489, 9825.

[4] As regards 'making propitiation', it means purification from evils and consequently falsities, or what amounts to the same thing, the removal of them. And since 'making propitiation and expiation' has this meaning it also implies the implantation of goodness and truth and the joining together of the two by the Lord. The reason why this implantation is also implied is that to the extent that a person is purified from evils and falsities, goodness and truth are implanted and joined together by the Lord. When therefore the one has been postulated, the other is postulated. For the Lord is present with every person with the good of love; He loves all people and in His love wishes to join them to Himself, which is achieved through the good of love and the truth of faith. But the evils and consequent falsities which a person makes his own by a life of evil stand in the way and block influx from Him. From all this it is evident what propitiation and expiation is; see also 9506.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.