¹ Kuulkaa tämä, te papit, tarkatkaa, Israelin heimo, ja ottakaa korviinne, kuninkaan huone: teille on tämä tuomio; sillä te olette olleet paula Mispalle, verkko, joka on levitetty Taaborille.

² Luopiot ovat syvälle vajonneet turmiontekoon, mutta minä olen kuritus heille kaikille.

³ Minä tunnen Efraimin, eikä Israel ole minulta kätkössä; sillä nyt sinä, Efraim, olet haureutta harjoittanut, Israel on saastuttanut itsensä.

⁴ Heidän tekonsa eivät salli heidän kääntyä Jumalansa puoleen, sillä haureuden henki on heidän sisimmässänsä eivätkä he tunne Herraa.

⁵ Israelin ylpeys syyttää häntä vasten silmiä, ja Israel ja Efraim kompastuvat syntivelkaansa; myös Juuda kompastuu heidän kanssansa.

⁶ Lampainensa ja raavainensa he tulevat, etsiäksensä Herraa, mutta eivät löydä: hän on vetäytynyt heistä pois.

⁷ He ovat olleet uskottomat Herralle, sillä he ovat synnyttäneet vieraita lapsia. Nyt uudenkuun juhla syö heidät ja heidän peltonsa.

⁸ Puhaltakaa pasunaan Gibeassa, vaskitorveen Raamassa, nostakaa sotahuuto Beet-Aavenissa. Ovat jo sinun kintereilläsi, Benjamin!

⁹ Efraim on tuleva autioksi kurituksen päivänä. Israelin heimokuntia vastaan minä ilmoitan, mikä totta on.

¹⁰ Juudan ruhtinaat ovat tulleet rajan siirtäjäin kaltaisiksi. Minä vuodatan heidän päällensä vihani niinkuin vedet.

¹¹ Sorrettu on Efraim, loukattu hänen oikeutensa, sillä hän tahtoi vaeltaa ihmiskäskyjen mukaan.

¹² Minä olen Efraimille kuin koi ja Juudan heimolle kuin mätä.

¹³ Mutta kun Efraim näki sairautensa ja Juuda paiseensa, meni Efraim Assuriin, lähetti sanan sotaiselle kuninkaalle; mutta tämä ei voinut teitä parantaa, ei tehdä terveeksi teidän paisettanne.

¹⁴ Sillä minä olen Efraimille kuin leijona, Juudan heimolle kuin nuori jalopeura: minä, minä raatelen, menen ja kannan pois, eikä pelastajaa ole.

¹⁵ Minä menen takaisin paikoilleni, kunnes he ovat syystänsä kärsineet ja etsivät minun kasvojani: ahdistuksessansa he minua etsivät.

¹ Älä iloitse, Israel, älä riemuitse, niinkuin muut kansat, sillä sinä olet haureudessa luopunut Jumalastasi, olet rakastanut portonpalkkoja kaikilla viljan puimatanterilla.

¹⁴ "For it is like a man, going into another country, who called his own servants, and entrusted his goods to them.

¹⁵ To one he gave five talents, to another two, to another one; to each according to his own ability. Then he went on his journey.

¹⁶ Immediately he who received the five talents went and traded with them, and made another five talents.

¹⁷ In the same way, he also who got the two gained another two.

¹⁸ But he who received the one went away and dug in the earth, and hid his lord's money.

¹⁹ "Now after a long time the lord of those servants came, and reconciled accounts with them.

²⁰ He who received the five talents came and brought another five talents, saying, 'Lord, you delivered to me five talents. Behold, I have gained another five talents besides them.'

²¹ "His lord said to him, 'Well done, good and faithful servant. You have been faithful over a few things, I will set you over many things. Enter into the joy of your lord.'

²² "He also who got the two talents came and said, 'Lord, you delivered to me two talents. Behold, I have gained another two talents besides them.'

²³ "His lord said to him, 'Well done, good and faithful servant. You have been faithful over a few things, I will set you over many things. Enter into the joy of your lord.'

²⁴ "He also who had received the one talent came and said, 'Lord, I knew you that you are a hard man, reaping where you did not sow, and gathering where you did not scatter.

²⁵ I was afraid, and went away and hid your talent in the earth. Behold, you have what is yours.'

²⁶ "But his lord answered him, 'You wicked and slothful servant. You knew that I reap where I didn't sow, and gather where I didn't scatter.

²⁷ You ought therefore to have deposited my money with the bankers, and at my coming I should have received back my own with interest.

²⁸ Take away therefore the talent from him, and give it to him who has the ten talents.

²⁹ For to everyone who has will be given, and he will have abundance, but from him who doesn't have, even that which he has will be taken away.

³⁰ Throw out the unprofitable servant into the outer darkness, where there will be weeping and gnashing of teeth.'