¹ Ja Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.

² Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa matelevat, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut.

³ Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken.

⁴ Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on.

⁵ Mutta teidän oman verenne minä kostan; jokaiselle eläimelle minä sen kostan, ja myöskin ihmisille minä kostan ihmisen sielun, toiselle toisen sielun.

⁶ Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.

⁷ Ja te olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, enentykää maassa ja lisääntykää siinä."

⁸ Ja Jumala puhui Nooalle ja hänen pojillensa, jotka olivat hänen kanssansa, sanoen:

⁹ "Katso, minä teen liiton teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa

¹⁰ ja kaikkien elävien olentojen kanssa, jotka luonanne ovat, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien metsäeläinten kanssa, jotka luonanne ovat, kaikkien kanssa, jotka arkista lähtivät, kaikkien maan eläinten kanssa.

¹¹ Minä teen liiton teidän kanssanne: ei koskaan enää pidä kaikkea lihaa hukutettaman vedenpaisumuksella, eikä vedenpaisumus koskaan enää maata turmele."

¹² Ja Jumala sanoi: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä ikuisiksi ajoiksi teen itseni ja teidän ja kaikkien elävien olentojen välillä, jotka teidän luonanne ovat:

¹³ minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä.

¹⁴ Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä,

¹⁵ muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa.

¹⁶ Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on."

¹⁷ Ja Jumala sanoi Nooalle: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä olen tehnyt itseni ja kaiken lihan välillä, joka maan päällä on".

¹⁸ Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä.

¹⁹ Nämä kolme ovat Nooan pojat, ja heistä kaikki maan asukkaat polveutuvat.

²⁰ Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan.

²¹ Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa.

²² Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä hävyn ja kertoi siitä molemmille veljillensä ulkona.

²³ Niin Seem ja Jaafet ottivat vaipan ja panivat molemmat sen hartioilleen ja menivät selin sisään ja peittivät isänsä hävyn; ja heidän kasvonsa olivat käännetyt toisaalle, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.

²⁴ Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt,

²⁵ niin hän sanoi: "Kirottu olkoon Kanaan, olkoon hän veljiensä orjain orja".

²⁶ Vielä hän sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, Seemin Jumala, ja olkoon Kanaan heidän orjansa.

²⁷ Jumala laajentakoon Jaafetin, ja asukoon hän Seemin majoissa, ja Kanaan olkoon heidän orjansa."

²⁸ Ja Nooa eli vedenpaisumuksen jälkeen kolmesataa viisikymmentä vuotta.

²⁹ Niin Nooan koko ikä oli yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta; sitten hän kuoli.

¹ God remembered Noah, all the animals, and all the livestock that were with him in the ship; and God made a wind to pass over the earth. The waters subsided.

² The deep's fountains and the sky's windows were also stopped, and the rain from the sky was restrained.

³ The waters receded from the earth continually. After the end of one hundred fifty days the waters decreased.

⁴ The ship rested in the seventh month, on the seventeenth day of the month, on Ararat's mountains.

⁵ The waters receded continually until the tenth month. In the tenth month, on the first day of the month, the tops of the mountains were seen.

⁶ It happened at the end of forty days, that Noah opened the window of the ship which he had made,

⁷ and he sent forth a raven. It went back and forth, until the waters were dried up from the earth.

⁸ He sent forth a dove from him, to see if the waters were abated from the surface of the ground,

⁹ but the dove found no place to rest her foot, and she returned to him into the ship; for the waters were on the surface of the whole earth. He put forth his hand, and took her, and brought her to him into the ship.

¹⁰ He stayed yet another seven days; and again he sent forth the dove out of the ship.

¹¹ The dove came back to him at evening, and, behold, in her mouth was an olive leaf plucked off. So Noah knew that the waters were abated from the earth.

¹² He stayed yet another seven days, and sent forth the dove; and she didn't return to him any more.

¹³ It happened in the six hundred first year, in the first month, the first day of the month, the waters were dried up from the earth. Noah removed the covering of the ship, and looked. He saw that the surface of the ground was dried.

¹⁴ In the second month, on the twenty-seventh day of the month, the earth was dry.

¹⁵ God spoke to Noah, saying,

¹⁶ "Go out of the ship, you, and your wife, and your sons, and your sons' wives with you.

¹⁷ Bring forth with you every living thing that is with you of all flesh, including birds, livestock, and every creeping thing that creeps on the earth, that they may breed abundantly in the earth, and be fruitful, and multiply on the earth."

¹⁸ Noah went forth, with his sons, his wife, and his sons' wives with him.

¹⁹ Every animal, every creeping thing, and every bird, whatever moves on the earth, after their families, went out of the ship.

²⁰ Noah built an altar to Yahweh, and took of every clean animal, and of every clean bird, and offered burnt offerings on the altar.

²¹ Yahweh smelled the pleasant aroma. Yahweh said in his heart, "I will not again curse the ground any more for man's sake, because the imagination of man's heart is evil from his youth; neither will I ever again strike everything living, as I have done.

²² While the earth remains, seed time and harvest, and cold and heat, and summer and winter, and day and night shall not cease."