¹ Mutta maahan tuli nälänhätä, toinen kuin se nälänhätä, joka oli ollut aikaisemmin, Aabrahamin päivinä. Silloin Iisak meni Abimelekin, filistealaisten kuninkaan, luo Gerariin.

² Ja Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Älä mene Egyptiin, vaan jää asumaan maahan, jonka minä sinulle sanon.

³ Oleskele muukalaisena tässä maassa, ja minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja pidän valan, jonka minä olen vannonut sinun isällesi Aabrahamille.

⁴ Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä,

⁵ sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."

⁶ Niin Iisak asettui Gerariin.

⁷ Ja kun sen paikkakunnan miehet kysyivät hänen vaimostansa, sanoi hän: "Hän on minun sisareni". Hän näet pelkäsi sanoa: "Hän on minun vaimoni", sillä hän ajatteli: "Nuo miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on näöltään kaunis".

⁸ Kun hän oli viipynyt siellä jonkun aikaa, niin tapahtui, että Abimelek, filistealaisten kuningas, kerran katsellessaan ulos akkunasta näki Iisakin hyväilevän vaimoansa.

⁹ Niin Abimelek kutsutti Iisakin ja sanoi: "Katso, hänhän on sinun vaimosi! Miksi olet sanonut: 'Hän on minun sisareni'?" Iisak vastasi hänelle: "Minä ajattelin, että minut muuten ehkä tapetaan hänen tähtensä".

¹⁰ Abimelek sanoi: "Mitä oletkaan meille tehnyt! Kuinka helposti olisikaan voinut tapahtua, että joku kansasta olisi maannut sinun vaimosi kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidät syyhyn!"

¹¹ Ja Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: "Joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, se on kuolemalla rangaistava".

¹² Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.

¹³ Ja hän rikastui ja hyötyi hyötymistään, kunnes hänestä tuli hyvin rikas.

¹⁴ Ja hänellä oli laumoittain sekä pikkukarjaa että raavaskarjaa ja paljon palvelijoita, niin että filistealaiset alkoivat kadehtia häntä.

¹⁵ Ja filistealaiset tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Aabrahamin päivinä, ja täyttivät ne mullalla.

¹⁶ Silloin Abimelek sanoi Iisakille: "Mene pois luotamme, sillä sinä olet tullut paljon väkevämmäksi meitä".

¹⁷ Niin Iisak lähti sieltä ja leiriytyi Gerarin laaksoon ja asui siellä.

¹⁸ Ja Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä Aabrahamin päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut.

¹⁹ Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä kaivon, jossa oli juoksevaa vettä.

²⁰ Mutta Gerarin paimenet alkoivat riidellä Iisakin paimenten kanssa, sanoen: "Vesi on meidän". Niin hän kutsui kaivon Eesekiksi, koska he olivat riidelleet hänen kanssaan.

²¹ Senjälkeen he kaivoivat toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin; niin hän antoi sille nimen Sitna.

²² Sitten hän muutti sieltä pois ja kaivoi vielä yhden kaivon. Siitä ei syntynyt riitaa. Sentähden hän nimitti sen Rehobotiksi ja sanoi: "Nyt Herra on antanut meille tilaa, niin että voimme lisääntyä maassa".

²³ Sieltä hän meni Beersebaan.

²⁴ Ja Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: "Minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala; älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun suureksi palvelijani Aabrahamin tähden".

²⁵ Silloin hän rakensi sinne alttarin, huusi avuksi Herran nimeä ja pystytti sinne telttansa. Ja Iisakin palvelijat kaivoivat siihen kaivon.

²⁶ Niin Abimelek lähti hänen luokseen Gerarista ystävänsä Ahusatin ja sotapäällikkönsä Piikolin seuraamana.

²⁷ Mutta Iisak sanoi heille: "Minkätähden tulette minun luokseni, vaikka olette minulle vihamieliset ja karkoititte minut luotanne?"

²⁸ He vastasivat: "Me olemme selvästi nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Sentähden ajattelimme: 'Olkoon sinun ja meidän välillämme valallinen sopimus; me tahdomme tehdä sinun kanssasi liiton,

²⁹ ettet tee meille mitään pahaa, niinkuin emme mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle ainoastaan hyvää ja sallineet sinun lähteä rauhassa'. Sinä olet nyt Herran siunattu."

³⁰ Silloin hän laittoi heille pidot, ja he söivät ja joivat.

³¹ Varhain seuraavana aamuna he vannoivat valan toisillensa; senjälkeen Iisak päästi heidät menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa.

³² Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat ja kertoivat hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet, sanoen hänelle:

³³ "Me löysimme vettä". Ja hän antoi sille nimen Siba. Sentähden on kaupungin nimi vielä tänäkin päivänä Beerseba.

³⁴ Kun Eesau oli neljänkymmenen vuoden vanha, otti hän vaimoikseen Jehuditin, heettiläisen Beerin tyttären, ja Baasematin, heettiläisen Eelonin tyttären.

³⁵ Näistä tuli Iisakille ja Rebekalle katkera suru.

¹ It happened, that when Isaac was old, and his eyes were dim, so that he could not see, he called Esau his elder son, and said to him, "My son?" He said to him, "Here I am."

² He said, "See now, I am old. I don't know the day of my death.

³ Now therefore, please take your weapons, your quiver and your bow, and go out to the field, and take me venison.

⁴ Make me savory food, such as I love, and bring it to me, that I may eat, and that my soul may bless you before I die."

⁵ Rebekah heard when Isaac spoke to Esau his son. Esau went to the field to hunt for venison, and to bring it.

⁶ Rebekah spoke to Jacob her son, saying, "Behold, I heard your father speak to Esau your brother, saying,

⁷ 'Bring me venison, and make me savory food, that I may eat, and bless you before Yahweh before my death.'

⁸ Now therefore, my son, obey my voice according to that which I command you.

⁹ Go now to the flock, and get me from there two good young goats. I will make them savory food for your father, such as he loves.

¹⁰ You shall bring it to your father, that he may eat, so that he may bless you before his death."

¹¹ Jacob said to Rebekah his mother, "Behold, Esau my brother is a hairy man, and I am a smooth man.

¹² What if my father touches me? I will seem to him as a deceiver, and I would bring a curse on myself, and not a blessing."

¹³ His mother said to him, "Let your curse be on me, my son. Only obey my voice, and go get them for me."

¹⁴ He went, and got them, and brought them to his mother. His mother made savory food, such as his father loved.

¹⁵ Rebekah took the good clothes of Esau, her elder son, which were with her in the house, and put them on Jacob, her younger son.

¹⁶ She put the skins of the young goats on his hands, and on the smooth of his neck.

¹⁷ She gave the savory food and the bread, which she had prepared, into the hand of her son Jacob.

¹⁸ He came to his father, and said, "My father?" He said, "Here I am. Who are you, my son?"

¹⁹ Jacob said to his father, "I am Esau your firstborn. I have done what you asked me to do. Please arise, sit and eat of my venison, that your soul may bless me."

²⁰ Isaac said to his son, "How is it that you have found it so quickly, my son?" He said, "Because Yahweh your God gave me success."

²¹ Isaac said to Jacob, "Please come near, that I may feel you, my son, whether you are really my son Esau or not."

²² Jacob went near to Isaac his father. He felt him, and said, "The voice is Jacob's voice, but the hands are the hands of Esau."

²³ He didn't recognize him, because his hands were hairy, like his brother, Esau's hands. So he blessed him.

²⁴ He said, "Are you really my son Esau?" He said, "I am."

²⁵ He said, "Bring it near to me, and I will eat of my son's venison, that my soul may bless you." He brought it near to him, and he ate. He brought him wine, and he drank.

²⁶ His father Isaac said to him, "Come near now, and kiss me, my son."

²⁷ He came near, and kissed him. He smelled the smell of his clothing, and blessed him, and said, "Behold, the smell of my son is as the smell of a field which Yahweh has blessed.

²⁸ God give you of the dew of the sky, of the fatness of the earth, and plenty of grain and new wine.

²⁹ Let peoples serve you, and nations bow down to you. Be lord over your brothers. Let your mother's sons bow down to you. Cursed be everyone who curses you. Blessed be everyone who blesses you."

³⁰ It happened, as soon as Isaac had made an end of blessing Jacob, and Jacob had just gone out from the presence of Isaac his father, that Esau his brother came in from his hunting.

³¹ He also made savory food, and brought it to his father. He said to his father, "Let my father arise, and eat of his son's venison, that your soul may bless me."

³² Isaac his father said to him, "Who are you?" He said, "I am your son, your firstborn, Esau."

³³ Isaac trembled violently, and said, "Who, then, is he who has taken venison, and brought it me, and I have eaten of all before you came, and have blessed him? Yes, he will be blessed."

³⁴ When Esau heard the words of his father, he cried with an exceeding great and bitter cry, and said to his father, "Bless me, even me also, my father."

³⁵ He said, "Your brother came with deceit, and has taken away your blessing."

³⁶ He said, "Isn't he rightly named Jacob? For he has supplanted me these two times. He took away my birthright. See, now he has taken away my blessing." He said, "Haven't you reserved a blessing for me?"

³⁷ Isaac answered Esau, "Behold, I have made him your lord, and all his brothers have I given to him for servants. With grain and new wine have I sustained him. What then will I do for you, my son?"

³⁸ Esau said to his father, "Have you but one blessing, my father? Bless me, even me also, my father." Esau lifted up his voice, and wept.

³⁹ Isaac his father answered him, "Behold, of the fatness of the earth will be your dwelling, and of the dew of the sky from above.

⁴⁰ By your sword will you live, and you will serve your brother. It will happen, when you will break loose, that you shall shake his yoke from off your neck."

⁴¹ Esau hated Jacob because of the blessing with which his father blessed him. Esau said in his heart, "The days of mourning for my father are at hand. Then I will kill my brother Jacob."

⁴² The words of Esau, her elder son, were told to Rebekah. She sent and called Jacob, her younger son, and said to him, "Behold, your brother Esau comforts himself about you by planning to kill you.

⁴³ Now therefore, my son, obey my voice. Arise, flee to Laban, my brother, in Haran.

⁴⁴ Stay with him a few days, until your brother's fury turns away;

⁴⁵ until your brother's anger turn away from you, and he forgets what you have done to him. Then I will send, and get you from there. Why should I be bereaved of you both in one day?"

⁴⁶ Rebekah said to Isaac, "I am weary of my life because of the daughters of Heth. If Jacob takes a wife of the daughters of Heth, such as these, of the daughters of the land, what good will my life do me?"