⁵ Sitten hän mittasi tuhat: tuli virta, jonka poikki minä en voinut käydä, sillä vesi nousi uimavedeksi, virraksi, josta ei voinut käydä poikki.

¹ Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun autuuteni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy.

² Autuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy, joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mitään pahaa!

³ Älköön sanoko muukalainen, joka on liittynyt Herraan: "Herra erottaa minut peräti kansastansa", älköönkä kuohittu sanoko: "Minä olen kuiva puu".

⁴ Sillä näin sanoo Herra: Kuohituille, jotka pitävät minun sapattini ja valitsevat sen, mikä minulle otollista on, ja pysyvät minun liitossani,

⁵ heille minä annan huoneessani ja muurieni sisällä muistomerkin ja nimen, joka on poikia ja tyttäriä parempi; minä annan heille iankaikkisen nimen, joka ei häviä.

⁶ Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani,

⁷ ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.

⁸ Herra, Herra sanoo, hän, joka kokoaa Israelin karkoitetut: Minä kokoan vielä muitakin sen koottujen lisäksi.

⁹ Kaikki kedon eläimet, tulkaa syömään, te metsän eläimet kaikki.

¹⁰ Israelin vartijat ovat kaikki sokeita, eivät he mitään käsitä; he ovat kaikki mykkiä koiria, jotka eivät osaa haukkua. He näkevät unta, makailevat ja nukkuvat mielellään.

¹¹ Ja näillä koirilla on vimmainen nälkä, ei niitä mikään täytä. Ja tällaisia ovat paimenet! Eivät pysty mitään huomaamaan, ovat kaikki kääntyneet omille teilleen, etsivät kukin omaa voittoansa, kaikki tyynni.

¹² "Tulkaa, minä hankin viiniä, ryypätkäämme väkevätä; olkoon huomispäivä niinkuin tämäkin ylenpalttisen ihana."

¹ We have heard with our ears, God; our fathers have told us, what work you did in their days, in the days of old.

² You drove out the nations with your hand, but you planted them. You afflicted the peoples, but you spread them abroad.

³ For they didn't get the land in possession by their own sword, neither did their own arm save them; but your right hand, and your arm, and the light of your face, because you were favorable to them.

⁴ You are my King, God. Command victories for Jacob!

⁵ Through you, will we push down our adversaries. Through your name, will we tread them under who rise up against us.

⁶ For I will not trust in my bow, neither shall my sword save me.

⁷ But you have saved us from our adversaries, and have shamed those who hate us.

⁸ In God we have made our boast all day long, we will give thanks to your name forever. Selah.

⁹ But now you rejected us, and brought us to dishonor, and don't go out with our armies.

¹⁰ You make us turn back from the adversary. Those who hate us take spoil for themselves.

¹¹ You have made us like sheep for food, and have scattered us among the nations.

¹² You sell your people for nothing, and have gained nothing from their sale.

¹³ You make us a reproach to our neighbors, a scoffing and a derision to those who are around us.

¹⁴ You make us a byword among the nations, a shaking of the head among the peoples.

¹⁵ All day long my dishonor is before me, and shame covers my face,

¹⁶ At the taunt of one who reproaches and verbally abuses, because of the enemy and the avenger.

¹⁷ All this has come on us, yet have we not forgotten you, Neither have we been false to your covenant.

¹⁸ Our heart has not turned back, neither have our steps strayed from your path,

¹⁹ Though you have crushed us in the haunt of jackals, and covered us with the shadow of death.

²⁰ If we have forgotten the name of our God, or spread forth our hands to a strange God;

²¹ won't God search this out? For he knows the secrets of the heart.

²² Yes, for your sake we are killed all day long. We are regarded as sheep for the slaughter.

²³ Wake up! Why do you sleep, Lord? Arise! Don't reject us forever.

²⁴ Why do you hide your face, and forget our affliction and our oppression?

²⁵ For our soul is bowed down to the dust. Our body clings to the earth.

²⁶ Rise up to help us. Redeem us for your loving kindness' sake. For the Chief Musician. Set to "The Lilies." A contemplation by the sons of Korah. A wedding song.