¹⁸ Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.

¹ Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Herra! ei minun sydämeni ole paisunut, eikä minun silmäni ole ylpiät; enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat.

² Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli vieroitetuksi, niinkuin lapsi äidistänsä vieroitetaan.

³ Israel toivokaan Herran päälle, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.