Bible

 

Jeremiah 51

Studie

   

1 Näin sanoo Herra: katso, minä nostan ankaran ilman Babelia vastaan ja hänen asuvaisiansa vastaan, jotka itsensä ovat asettaneet minua vastaan.

2 Ja lähetän viskaajat Babeliin, joiden pitää häntä viskaaman, ja tyhjentämän hänen maansa; näiden pitää joka paikassa oleman hänen ympärillänsä hänen onnettomuutensa päivänä.

3 Sillä hänen ampujansa ei pidä taitaman ampua, ja hänen varustettunsa ei pidä taitaman itsiänsä varjella. Älkäät siis säästäkö hänen nuorukaisiansa, tappakaat kaikki hänen sotajoukkonsa.

4 Niin että lyödyt makasivat Kaldean maalla, ja pistetyt hänen kaduillansa.

5 Sillä Israel ja Juuda ei pidä Jumalaltansa, Herralta Zebaotilta leskeksi hylkäjättämän; vaikka heidän maansa on kovin rikkonut Israelin Pyhää vastaan.

6 Paetkaat Babelista, että jokainen pelastais sielunsa, ettette hukkuisi hänen pahuudessansa; sillä tämä on Herran koston aika ja hän tahtoo häenlle maksaa hänen ansionsa jälkeen.

7 Kultainen malja on Babel Herran kädessä, joka on koko maailman juovuttanut; pakanat ovat juoneet hänen viinastansa, sentähden ovat pakanat niin hulluiksi tulleet.

8 Kuinka pian Babel on kaatunut ja murskaksi lyöty! valittakaat häntä, ottakaat myös voidetta hänen haavallensa, jos hän mitämaks taitais parantua.

9 Me paransimme Babelia, mutta ei hän terveeksi tullut; antakaat siis hänen olla, ja käykäämme itsekukin maallensa; sillä hänen rangaistuksensa ulottuu hamaan taivaasen, ja astuu pilviin ylös.

10 Herra on tuonut edes meidän vanhurskautemme: tulkaat ja luetelkaamme Herran meidän Jumalamme töitä Zionissa.

11 Teroittakaat nuolet, ja valmistakaat kilvet: Herra on herättänyt Medin kuningasten sydämen; sillä hänen ajatuksensa on Babelia vastaan, hävittää häntä. Sillä tämä on Herran kosto, hänen temppelinsä kosto.

12 Ripustakaat lippu ylös Babelin muurille, asettakaat vartio, pankaat vartiat, toimittakaat väijyjät; sillä Herra ajattelee jotain, ja on myös täyttävä, mitä hän Babelin asuvaisia vastaan on puhunut.

13 Sinä, joka suuren veden tykönä asut, jolla myös ovat suuret tavarat, sinun loppus on tullut, ja sinun ahneutes on lakannut.

14 Herra Zebaot on vannonut itse kauttansa: minä tahdon täyttää sinun ihmisillä, niinkuin ruohomadoilla, heidän pitää laulaman sinusta ilovirren.

15 Joka maan voimallansa tehnyt on, ja maanpiirin viisaudellansa vahvistanut, ja taivaat toimellisuudellansa venyttänyt.

16 Kuin hän jylisee, niin on paljo vettä taivaan alla; hän tempaa pilvet ylös hamasta maan äärestä; hän tekee leimaukset sateessa, ja tuo tuulen kammioistansa.

17 Kaikki ihmiset ovat tomppelit taidossansa, ja jokainen kultaseppä häväistään kuvinensa; sillä heidän kuvansa ovat petos, ja ei ole niissä henkeä.

18 Ne ovat sula turhuus ja petollinen työ; heidän täytyy hukkua, kuin heitä etsitään.

19 Mutta Jakobin osa ei ole senkaltainen, vaan hän on se, joka kaikki luonut on, (Israel on) hänen perimisensä valtikka: Herra Zebaot on hänen nimensä.

20 Sinä olet minun vasarani, minun sota-aseeni: ja minä lyön kauttas pakanat ja hävitän valtakunnat.

21 Minä lyön sinun kauttas hevoset, ratsastajat, ja rikon sinun kauttas vaunut ja niiden ajajat.

22 Minä lyön sinun kauttas miehet ja vaimot, ja lyön sinun kauttas vanhat ja nuoret, ja sinun kauttas nuorukaiset ja neitseet.

23 Minä lyön sinun kauttas paimenet ja heidän laumansa, minä lyön sinun kauttas peltomiehet ja juhdat, ja lyön sinun kauttas ruhtinaat ja päämiehet.

24 Sillä minä tahdon maksaa Babelille ja kaikille Kaldean asuvaisille kaiken heidän pahuutensa, jonka he ovat Zionille tehneet, teidän silmänne edessä, sanoo Herra.

25 Katso, minä tulen sinun tykös, sinä vahingollinen vuori, joka koko maailman turmelet, sanoo Herra, ja ojennan käteni sinun ylitses, ja vieritän sinun alas vuorelta, ja teen poltetun vuoren sinusta.

26 Niin ettei sinusta ei kulmakiviä eikä perustuskiviä taideta ottaa; vaan sinun pitää oleman ijankaikkisen aution, sanoo Herra.

27 Nostakaat lippu ylös maalla, soittakaat torvella pakanain seassa, varustakaat pakanat häntä vastaan, kutsukaat häntä vastaan (nämät) valtakunnat: Ararat, Minni ja Askenas; toimittakaat sodanpäämiehet häntä vastaan, tuokaat hevoset niinkuin julmat vapsaiset.

28 Varustakaat pakanat häntä vastaan, Median kuninkaat, hänen ruhtinaansa ja kaikki hänen päämiehensä, ja kaikki hänen valtansa maakunta.

29 Ja maan pitää vapiseman ja peljästymän; sillä Herran ajatukset tahtovat tulla täytetyksi Babelia vastaan, niin että hän tekee Babelin maan autioksi, jossa ei kenenkään pidä asuman.

30 Babelin sankarit ei pidä uskaltaman mennä sotaan, vaan linnoissa pysymän, heidän väkevyytensä on pois, ja ovat tulleet niinkuin vaimot; hänen asumisensa ovat sytytetyt, ja hänen telkensä taitetut rikki.

31 Tässä juoksee yksi toisensa editse, ja yksi sanansaattaja kohtaa toista, ilmoittamaan Babelin kuninkaalle, että hänen kaupunkinsa on hamaan loppuun asti voitettu,

32 Ja luotuspaikat suljetut, ja järvet poltetut, ja sotaväki pelkuriksi tullut.

33 Sillä näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: Babelin tytär on niinkuin riihen permanto, hänen tappamisensa aika on tullut; vielä vähän ajan perästä tulee hänen niittämisensä aika.

34 Nebukadnetsar, Babelin kuningas on minun syönyt, ja kukistanut minun; hän on tehnyt minun tyhjäksi astiaksi; hän on niellyt minun niinkuin lohikärme, hän on täyttänyt vatsansa minun herkuistani; hän on minun ajanut pois.

35 Mutta nyt löytään Babelissa se vääryys, jota minulle ja minun lihalleni on tehty, sanoo Zionin asuva, ja minun vereni Kaldean asuvaisten päälle, sanoo Jerusalem.

36 Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä toimitan sinun asias, ja kostan sinun kostos; minä kuivaan hänen merensä, ja annan kuivata hänen kaivonsa.

37 Ja Babelin pitää tuleman kiviraunioksi ja lohikärmeiden asumasiaksi, ihmeeksi ja viheltämiseksi, niin ettei kenenkään pidä siellä asuman.

38 Heidän kaikkein pitää kiljuman niinkuin jalopeurat, ja huutaman niinkuin nuoret jalopeurat.

39 Minä panen heidän juomisensa helteesen, ja juovutan heidät, niin että heidän pitää iloiseksi tuleman, ja makaaman ijankaikkista unta, josta ei heidän ikänä pidä heräämän, sanoo Herra.

40 Minä vien heidät alas niinkuin karitsat teurastettaa, niinkuin oinaat ja kauriit.

41 Kuinka Sesak on niin voitettu, ja ylistetty koko maailmassa niin kiinni otettu? Kuinka on Babel tullut ihmeeksi pakanain seassa?

42 Meri on käynyt Babelin ylitse, ja se on peitetty monella aallolla.

43 Hänen kaupunkinsa ovat hyljätyt, kuivaksi ja kylmäksi maaksi tulleet, maaksi, jossa ei kenkään asu, ja kussa ei yhtään ihmistä vaella.

44 Sillä minä etsin Beliä Babelissa, ja repäisen hänen kurkustansa ulos sen, minkä hän on niellyt; ja pakanain ei pidä enään juokseman hänen tykönsä; Babelin muurit ovat myös maahan jaonneet.

45 Lähtekäät sieltä ulos, minun kansani, ja jokainen pelastakoon sielunsa Herran julmasta vihasta.

46 Teidän sydämenne taitais muutoin pehmeäksi tulla ja nääntyä siitä sanomasta, jonka maalla pitää kuuluman; sillä yhtenä vuonna pitää sanoman kuuluman, niin myös toisena vuonna, sanoman väkivallasta maalla, ja yhden ruhtinaan oleman toista vastaan.

47 Sentähden katso, aika tulee, että minä Babelin epäjumalat etsin, ja koko hänen maansa pitää tuleman häpiään, ja kaikki hänen lyötynsä pitää siellä makaaman.

48 Taivaan ja maan ja kaikki, mitä niissä on, pitää iloitseman Babelista, että hänen kukistajansa ovat tulleet pohjasta, sanoo Herra.

49 Ja niinkuin Babel Israelissa on kaatanut lyödyt, niin pitää myös lyödyt Babelissa kaattaman kaikessa maassa.

50 Menkäät siis matkaanne te, jotka olette välttäneet miekan, ja älkäät kauvan viipykö; ajatelkaat Herran päälle kaukaisella maalla, ja pitäkäät Jerusalem mielessänne.

51 Me olemme häpiään tulleet, kuin me kuulimme sen häväistyksen; ja häpiä peitti meidän kasvomme, kuin muukalaiset tulivat Herran huoneen pyhään.

52 Sentähden katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä hänen epäjumalansa etsin; ja koko maalla pitää kuolemahaavoilla lyödyt huokaaman.

53 Jos Babel astuis ylös taivaasen ja kiinnittäis itsensä korkeuteen, niin pitää kuitenkin minulta kukistajat tuleman hänen päällensä, sanoo Herra.

54 Ääni kuuluu Babelista, suuri valitus Kaldean maalta.

55 Sillä Herra hävittää Babelin, hän hävittää hänen niin suurella riekunalla ja kapinalla, että hänen aaltonsa pauhaavat, niinkuin isot vedet.

56 Sillä hävittäjä on tullut Babelin päälle, hänen sankarinsa käsitetään, heidän joutsensa taitetaan; sillä koston Jumala, Herra maksaa täydellisesti hänelle.

57 Minä juovutan hänen ruhtinaansa, tietäjänsä, herransa, päämiehensä ja voimallisensa, niin että heidän pitää lepäämän ijankaikkista unta, josta ei heidän enään pidä heräämän, sanoo Kuningas, jonka nimi on Herra Zebaot.

58 Näin sanoo Herra Zebaot: suuren Babelin muurit pitää alta kaivettaman, ja hänen korkiat ovensa tulella poltettaman, että pakanain työn pitää turhan oleman, ja poltettaman, mitä kansa vaivalla on rakentanut.

59 Tämän on se sana, jonka propheta Jeremia käski Serajalle Nerijan pojalle, Mahsejan pojan, kuin hän Zedekian, Juudan kuninkaan kanssa meni Babeliin hänen valtakuntansa neljäntenä vuotena. Ja Seraja oli rauhallinen ruhtinas.

60 Ja Jeremia kirjoitti yhteen kirjaan kaiken onnettomuuden, joka piti Babelin päälle tuleman, kaikki nämät sanat, jotka ovat kirjoitetut Babelia vastaan.

61 Ja Jeremia sanoi Serajalle: kuin sinä tulet Babeliin, niin katso ja lue kaikki nämät sanat.

62 Ja sano: Herra! sinä olet puhunut tätä paikkaa vastaan, hävittääkses sitä, niin ettei kenenkään pitäisi asuman tässä, ei ihmistä eikä eläintä, vaan oleman ijankaikkisena autiona.

63 Ja kuin olet lukenut kaiken tämän kirjan, niin sido siihen kivi, ja paiskaa se keskelle Phratia,

64 Ja sano: näin pitää Babeli upotettaman, ja ei jälleen nouseman ylös siitä onnettomuudesta, jonka minä tuotan hänen päällensä, vaan hukkuman. Tähän asti ovat Jeremian sanat.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 9139

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

9139. 'When a man devastates a field or a vineyard' means a stripping away of the Church's goodness and truth by evil desires. This is clear from the meaning of 'devastating' as a stripping away by evil desires, dealt with below in 9141; from the meaning of 'a field' as the Church in respect of good, dealt with in 2971, 3766, 4982, 7502, thus the Church's good; and from the meaning of 'a vineyard' as the Church in respect of truth, thus the Church's truth. The reason why 'a field' is the Church in respect of good is that the products of a field, such as wheat and barley, mean forms of good in the Church, internal and external ones, 3941, 7602, 7605; and the reason why 'a vineyard' is the Church in respect of truth is that 'wine', which is the product of a vineyard, means the truth of good, 1071, 6377.

[2] The origin of these meanings of 'a field' and 'a vineyard' lies in representatives in the spiritual world. For fields full of wheat and barley appear before the eyes of spirits when angels in a higher heaven are talking about an assembly of people governed by good; and vineyards full of grapes appear, together with winepresses in them, when angels are talking about an assembly of people governed by the truth of good. Those representatives are not due to the existence of such fields and vineyards on earth; rather, they are due to correspondences, in that wheat and barley, or bread made from them, nourish the body just as the good of love and charity nourishes the soul, and in that wine serving as drink nourishes the body just as the truth and good of faith nourish the soul. This is the reason why in the Word the good of love and the truth of faith are called food and drink; indeed in this sense they are heavenly food and drink, 56-58, 680, 681, 1973, 1974, 4459, 4792, 5147, 5293, 5576, 5579, 5915, 8562.

[3] The fact that 'a vineyard' means the Church in respect of the good and truth of faith, which is called a spiritual Church, is clear from places in the Word in which a vineyard is mentioned, as in Jeremiah,

Many shepherds have destroyed My vineyard, they have trampled down My field; they have rendered the field of [My] delight into a lonely wilderness. They have made it (the vineyard) into a solitary place. Jeremiah 12:10-11.

Here 'vineyard' and 'field' plainly stand for the Church; and since the Church is the Church by virtue of the truth and good of faith and charity, it is evident that in these verses 'vineyard' is the Church in respect of truth and 'the field' the Church in respect of good. In Isaiah,

Jehovah enters into judgement with the elders of His people and with its princes. You set alight the vineyard. Isaiah 3:14.

Here also 'vineyard' plainly stands for the Church in respect of the good and truth of faith; for 'the elders' with whom Jehovah will enter into judgement are the Church's forms of good, 6524, 6525, and 'the princes' are its truths, 5044.

[4] In the same prophet,

I will sing to my beloved a song of my friend regarding His vineyard: My beloved had a vineyard in a horn of a son of oil, 1 which he surrounded [with an enclosure], and planted with the choicest vine. Isaiah 5:1-2ff.

This refers to the Lord, who is the 'beloved' and 'friend'. 'The vineyard' is His spiritual Church, 'the choicest vine' is that Church's good of faith, and 'a horn of a son of oil' is that Church's good of faith growing out of the good of love. The person who knows nothing whatever about the internal sense of the Word cannot possibly know what 'a vineyard in a horn of a son of oil' means. Nevertheless this expression has a meaning lying hidden within it such as no words can express. They contain a full description of the Lord's spiritual kingdom linked to His celestial kingdom, that is, of the second heaven to the third, consequently a full description of the good of faith in the Lord, which is the spiritual kingdom's, linked to the good of love to the Lord, which is the celestial kingdom's. 'The vineyard' is the spiritual kingdom; 'in a horn' is in power, thus in that kingdom, 'a son of oil' being the external level of the good of love in the celestial kingdom. The celestial kingdom, which is the Lord's inmost heaven, is called the olive or an olive-grove, for 'oil' means the good of celestial love, 886, 4582, 4638. It should be recognized that the Lord's kingdom on earth is the Church. As regards the existence of two kingdoms, the celestial kingdom and the spiritual kingdom, and the fact that the spiritual kingdom constitutes the second heaven and the celestial kingdom the third, see 3887, 4138, 4279, 4286; and with regard to their being linked together, 6435.

[5] In the same prophet,

On that day, a vineyard of unmixed wine; 2 respond to it. I Jehovah am guarding it; every moment I will water it. Isaiah 27:2-3.

'A vineyard of unmixed wine' stands for the spiritual Church. In Amos,

In all vineyards there will be wailing; I will pass through you. Woe to you desiring the day of Jehovah! What will the day of Jehovah be for you? It will be one of darkness, and not of light. Amos 5:17-18.

This refers to the final period of the Church, when the good and truth of faith do not exist any longer, that final period being meant by 'the day of Jehovah, which will be one of darkness, and not of light'. This is why it says, 'In all vineyards there will be wailing'. In John, in Revelation,

The angel sent his sickle into the earth and harvested the vine of the earth, and cast it into the great winepress of the wrath of God. Revelation 14:18, 19.

'Harvesting the vine of the earth' means devouring the Church's truth and good, 'the earth' being the Church. From all this one may now see why it is that the Lord likened the kingdom of heaven so many times to a vineyard, as in Matthew 20:1ff; 21:28-29, 33-41; Mark 12:1-13; and why it is that the Lord called Himself 'the vine' in John,

As the branch cannot bear fruit by itself unless it abides in the vine, neither can you unless you abide in Me. I am the vine, you are the branches; apart from Me you cannot do anything. John 15:1ff.

'The vine' is faith in the Lord, and for that reason is the Lord in respect of faith. For the Lord is faith because faith originates in Him; no faith is faith except that which originates in Him. So it is also that 'the vine' means faith that is faith in Him.

Poznámky pod čarou:

1. i.e. on a very fertile hill

2. i.e. a vineyard of grapes that produce strong wine. Some English versions follow a textual variation meaning a delightful vineyard.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.

Bible

 

Psalms 49:10

Studie

       

10 For he sees that wise men die; likewise the fool and the senseless perish, and leave their wealth to others.