Bible

 

synty 25

Studie

   

1 Ja Abraham taas otti emännän nimeltä Ketura.

2 Hän synnytti hänelle Simran ja Joksan, ja Medan ja Midian, ja Jesbakin ja Suan.

3 Mutta Joksan siitti Seban ja Dedanin. Dedanin lapset olivat: Asserim, Letusin ja Luumim.

4 Midianin lapset olivat: Epha, Epher, Hanok, Abida, ja Eldaa: nämät kaikki ovat Keturan pojat.

5 Ja Abraham antoi kaikki mitä hänellä oli Iisakille.

6 Mutta niille lapsille, jotka jalkavaimoista olivat, antoi hän lahjoja, ja lähetti heidät pois poikansa Isaakin tyköä, vielä eläissänsä, idän puoleen, itäiselle maalle.

7 Ja tämä on Abrahamin elinaika, kuin hän eli: sata ja viisikahdeksattakymmentä ajastaikaa.

8 Ja hän tuli riutuneeksi, ja kuoli levollisassa ijässä, vanhana ja elämästä kyllänsä saanut: ja koottiin kansansa tykö.

9 Ja hänen poikansa Isaak ja Ismael hautasivat hänen Makpelan luolaan: Ephronin Hetiläisen Zoarin pojan vainiossa, Mamren kohdalle:

10 Sille kedolle, jonka Abraham oli ostanut Hetin lapsilta: siihen on Abraham haudattu, ja Saara hänen emäntänsä.

11 Ja Abrahamin kuoleman jälkeen siunasi Jumala hänen poikansa Isaakin: Ja Isaak asui sen elävän, joka minun näkee, kaivon tykönä.

12 Mutta nämät ovat Ismaelin Abrahamin pojan sukukunnat, jonka Hagar Egyptiläinen Saaran piika synnytti.

13 Ja nämä ovat Ismaelin poikain nimet, heidän nimeinsä ja sukukuntainsa jälkeen: Ismaelin esikoinen oli Nebaot, Kedar, Abdeel, Mibsam,

14 Misma, Duma, Masa,

15 Hadar, Tema, Jetur, Naphis ja Kedma.

16 Nämät ovat Ismaelin lapset, ja nämät heidän nimensä, heidän kylissänsä ja kaupungeissansa: kaksitoistakymmentä ruhtinasta heidän kansoissansa.

17 Ja tämä on Ismaelin ikä: sata ja seitsemänneljättäkymmentä ajastaikaa: ja hän tuli riutuneeksi, ja kuoli, ja koottiin kansansa tykö.

18 Mutta he asuivat Hevilasta hamaan Surriin asti, joka on Egyptin kohdalla Assyriaan mentäissä. Kaikkein hänen veljeinsä kohdalle lankesi (hänen arpansa).

19 Ja nämät ovat Isaakin Abrahamin pojan sukukunnat: Abraham siitti Isaakin.

20 Ja Isaak oli neljänkymmenen ajastaikainen, koska hän otti Rebekan Betuelin Syrialaisen tyttären Mesopotamiasta, Labanin syrialaisen sisaren, itsellensä emännäksi.

21 Ja Isaak rukoili Herraa emäntänsä edestä; sillä hän oli hedelmätöin, ja Herra kuuli häntä: niin Rebekka hänen emäntänsä tuli raskaaksi.

22 Ja lapset sysäsivät toinen toistansa hänen kohdussansa. Niin hän sanoi: jos näin piti käymän, miksi minä olen (raskaaksi tullut?) ja meni kysymään Herralta.

23 Ja Herra sanoi hänelle: kaksi kansaa ovat sinun kohdussas, ja kahtalainen väki erkanee sinun ruumiistas: mutta toinen kansa voittaa toisen, ja suurempi palvelee vähempää.

24 Koska aika tuli synnyttää; katso, kaksoiset olivat hänen kohdussansa.

25 Ensimäinen joka tuli ulos, oli ruskia ja karvainen niinkuin vaate: sentähden kutsuivat he hänen nimensä Esau.

26 Senjälkeen tuli ulos hänen veljensä, joka piti kädellänsä Esaun kantapäästä, ja se kutsuivat hänen nimensä Jakob. Kuudenkymmenen ajastaikainen oli Isaak heidän syntyissänsä.

27 Ja poikaiset kasvoivat, ja Esau tuli jaloksi metsä- ja peltomieheksi. Mutta Jakob oli yksivakainen mies, ja asui majoissa.

28 Ja Isaak rakasti Esauta; sillä hän söi mielellänsä hänen metsäsaalistansa. Mutta Rebekka rakasti Jakobia.

29 Koska Jakob oli keittänyt herkun, tuli Esau metsästä, ja oli väsyksissä.

30 Ja Esau sanoi Jakobille: anna minun syödä tästä ruskiasta herkusta: sillä minä olen väsyksissä. Sentähden kutsutaan hänen nimensä Edom.

31 Mutta Jakob sanoi: myy minulle tänäpänä sinun esikoisuutes.

32 Esau vastasi: katso, minä kuolen kuitenkin; mitä minun esikoisuudesta on?

33 Ja Jakob sanoi: niin vanno minulle tänäpänä: ja hän vannoi hänelle, ja myi Jakobille esikoisuutensa.

34 Niin Jakob antoi Esaulle leivän, ja sen ruskian herneherkun, ja hän söi ja joi, ja nousi ja meni pois. Ja niin Esau katsoi esikoisuutensa ylön.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 3292

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

3292. 'And Jehovah said to her' means perception from the Divine. This is clear from what has just been stated, and also from the meaning of 'saying' as perceiving, dealt with in 1791, 1815, 1819, 1822, 1898, 1919, 2080, 2506, 2515, 2552, so that 'Jehovah's saying' is perceiving from the Divine.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 2515

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

2515. 'And said to him' means thought springing from this, that is to say, from the perception. This is clear from the meaning of 'saying' as perceiving, and also as thinking, dealt with above in 2506. Since it is said here that the thought was derived from the perception, let a brief statement be made about thought. There are thoughts that derive from perception, thoughts that derive from conscience, and thoughts that derive from no conscience. Thoughts deriving from perception exist with celestial people only, that is, with those who are moved by love to the Lord. Such thought is the most internal to exist with man; and it exists with celestial angels in heaven. Perception from the Lord is the means and the source of their thought, and thinking contrary to perception is an impossibility. Thoughts deriving from conscience are of a lower order and exist with spiritual people, that is, with those who in life and in doctrine are moved by good that stems from charity and faith. For them as well, thinking contrary to conscience is an impossibility, for that would be thinking contrary to the good and truth which the Lord dictates to them by means of conscience.

[2] Thoughts deriving from no conscience however exist with people who do not allow themselves to be governed inwardly by good and truth but by evil and falsity, that is, not by the Lord but by themselves. They imagine that they think inwardly just as much as those who do so from conscience and perception, the reason being that they do not know what conscience is, still less what perception is, though the difference between their thought and that of people thinking from conscience or perception is as great as that between hell and heaven. People whose thought is devoid of conscience think from every evil desire and false notion, and so from hell. When they think in any other manner they do so from an outward respectability for the sake of reputation. But people who think from conscience do so from affections for good and truth, and so from heaven. As for the Lord's thought however, this surpasses all human understanding, for it sprang directly from the Divine.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.