¹ Kuin nämä olivat niin tapahtuneet, tuli Herran sana Abramin tykö näyssä, sanoen: älä pelkää Abram, minä olen sinun kilpes, ja sangen suuri palkkas.

² Mutta Abram sanoi: Herra, Herra, mitäs minulle annat? minä lähden lapsetoinna täältä, ja minun huoneeni haltia on tämä Eleasari Damaskusta.

³ Ja Abram taas sanoi: mutta minulle et sinä antanut siementä. Ja katsos, minun kotopalkolliseni tulee minun perillisekseni.

⁴ Ja katso, Herran sana tuli hänen tykönsä, sanoen: ei tämä sinua peri: vaan joka sinun ruumiistas tulee, se tulee sinun perillisekses.

⁵ Niin hän vei hänen ulos, ja sanoi: katso taivaaseen ja lue tähdet, jos sinä ne taidat lukea. Ja sanoi hänelle: niin sinun siemenes on oleva.

⁶ (Abram) uskoi Herran, ja hän luki hänelle sen vanhurskaudeksi.

⁷ Ja sanoi hänelle: minä se Herra olen, joka vein sinun ulos Kaldean Uurista, antaakseni sinulle tämän maan omakses.

⁸ Ja hän sanoi: Herra, Herra, mistä minä tietäisin sen omistavani?

⁹ Ja hän sanoi hänelle: ota minulle kolmivuotinen hehkonen, ja kolmivuotinen vuohi, ja kolmivuotinen oinas: niin myös mettinen, ja nuori kyhkyläinen.

¹⁰ Ja hän otti hänelle nämät kaikki, ja jakoi keskeltä kahtia, ja pani itsekunkin osan toinen toisensa kohdalle; vaan lintuja ei hän jakanut.

¹¹ Niin linnut tulivat lihain päälle; ja Abram karkotti ne.

¹² Ja tapahtui auringon laskeissa, että raskas uni lankesi Abramin päälle: ja katso, hämmästys ja synkkä pimeys tuli hänen päällensä.

¹³ Niin hän sanoi Abramille: sinun pitää totisesti tietämän, että sinun siemenes tulee muukalaiseksi sille maalle, joka ei heidän omansa ole, ja he saattavat heitä orjaksi, ja vaivaavat heitä neljäsataa ajastaikaa.

¹⁴ Mutta sille kansalle, jonka orjana he ovat, kostan minä: ja sitte he lähtevät ulos suurella tavaralla.

¹⁵ Ja sinä menet isäis tykö rauhassa, ja haudataan hyvässä ijässä.

¹⁶ Vaan neljännessä miespolvessa he tänne palajavat: sillä Amorilaisten pahuus ei ole vielä täytetty.

¹⁷ Ja koska aurinko oli laskenut, ja pimeys joutunut: katso, pätsi suitsi, ja liekki kävi kappaleitten keskeltä.

¹⁸ Sinä päivänä teki Herra liiton Abramin kanssa, sanoen: sinun siemenelles annan minä tämän maan, hamasta Egyptin virrasta, niin suureen virtaan Phratiin asti.

¹⁹ Keniläiset, ja Kenitsiläiset, ja Kadmonilaiset,

²⁰ Ja Hetiläiset, ja Pheresiläiset, ja Kalevan pojat,

²¹ Ja Amorilaiset, ja Kanaanealaiset, ja Gergesiläiset, ja Jebusilaiset.

¹ God blessed Noah and his sons, and said to them, "Be fruitful, and multiply, and replenish the earth.

² The fear of you and the dread of you will be on every animal of the earth, and on every bird of the sky. Everything that the ground teems with, and all the fish of the sea are delivered into your hand.

³ Every moving thing that lives will be food for you. As the green herb, I have given everything to you.

⁴ But flesh with its life, its blood, you shall not eat.

⁵ I will surely require your blood of your lives. At the hand of every animal I will require it. At the hand of man, even at the hand of every man's brother, I will require the life of man.

⁶ Whoever sheds man's blood, his blood will be shed by man, for God made man in his own image.

⁷ Be fruitful and multiply. Bring forth abundantly in the earth, and multiply in it."

⁸ God spoke to Noah and to his sons with him, saying,

⁹ "As for me, behold, I establish my covenant with you, and with your offspring after you,

¹⁰ and with every living creature that is with you: the birds, the livestock, and every animal of the earth with you, of all that go out of the ship, even every animal of the earth.

¹¹ I will establish my covenant with you: all flesh will not be cut off any more by the waters of the flood, neither will there ever again be a flood to destroy the earth."

¹² God said, "This is the token of the covenant which I make between me and you and every living creature that is with you, for perpetual generations:

¹³ I set my rainbow in the cloud, and it will be for a sign of a covenant between me and the earth.

¹⁴ It will happen, when I bring a cloud over the earth, that the rainbow will be seen in the cloud,

¹⁵ and I will remember my covenant, which is between me and you and every living creature of all flesh, and the waters will no more become a flood to destroy all flesh.

¹⁶ The rainbow will be in the cloud. I will look at it, that I may remember the everlasting covenant between God and every living creature of all flesh that is on the earth."

¹⁷ God said to Noah, "This is the token of the covenant which I have established between me and all flesh that is on the earth."

¹⁸ The sons of Noah who went forth from the ship were Shem, Ham, and Japheth. Ham is the father of Canaan.

¹⁹ These three were the sons of Noah, and from these, the whole earth was populated.

²⁰ Noah began to be a farmer, and planted a vineyard.

²¹ He drank of the wine and got drunk. He was uncovered within his tent.

²² Ham, the father of Canaan, saw the nakedness of his father, and told his two brothers outside.

²³ Shem and Japheth took a garment, and laid it on both their shoulders, went in backwards, and covered the nakedness of their father. Their faces were backwards, and they didn't see their father's nakedness.

²⁴ Noah awoke from his wine, and knew what his youngest son had done to him.

²⁵ He said, "Canaan is cursed. He will be servant of servants to his brothers."

²⁶ He said, "Blessed be Yahweh, the God of Shem. Let Canaan be his servant.

²⁷ May God enlarge Japheth. Let him dwell in the tents of Shem. Let Canaan be his servant."

²⁸ Noah lived three hundred fifty years after the flood.

²⁹ All the days of Noah were nine hundred fifty years, then he died.