¹ Nämät ovat ne oikeudet, jotka sinun pitää paneman heidän eteensä:

² Jos sinä ostat Hebrealaisen orjan, hänen pitää sinua palveleman kuusi vuotta; vaan seitsemäntenä pitää hänen lähtemän vapaana lunastamatta;

³ Jos hän naimatoinna on ollut, naimatoinna pitää hänen myös lähtemän; vaan jos hän nainunna tuli, lähtekään emäntinensä.

⁴ Jos hänen isäntänsä antoi hänelle emännän, jos se on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin hänen emäntänsä ja lapsensa pitää oleman hänen isäntänsä omat, vaan itse hänen pitää lähtemän yksinänsä.

⁵ Mutta jos orja julkisesti sanoo: minä rakastan minun isäntääni, vaimoani ja lapsiani: en tahdo tulla minä vapaaksi,

⁶ Niin hänen isäntänsä viekään hänen tuomarien tykö, ja seisauttakaan hänet oveen, taikka pihtipieleen, ja lävistäkään isäntä hänen korvansa naskalilla, ja olkaan ijäti hänen orjansa.

⁷ Jos joku myy tyttärensä orjaksi, ei hänen pidä lähtemän niinkuin orjat lähtevät.

⁸ Jollei hän kelpaa isännällensä, joka ei tahdo häntä kihlata, niin hänen pitää antaman hänen lunastettaa; mutta muukalaiselle kansalle ei pidä oleman hänelle voimaa häntä myydä, tehden petollisesti hänen kanssansa.

⁹ Mutta jos hän sen kihlaa pojallensa, niin antakaan hänen nautita tytärten oikeutta.

¹⁰ Jos hän pojallensa ottaa toisen, niin ei hänen pidä kieltämän häneltä hänen ravintoansa, vaatteitansa, ja asunto-oikeuttansa.

¹¹ Jollei hän tee hänelle näitä kolmea, niin sen pitää vapaana lähtemän lunastamatta.

¹² Joka lyö ihmisen niin että hän kuolee, hänen pitää totisesti kuoleman.

¹³ Vaan jollei hän ole häntä väijynyt, mutta Jumala on antanut hänen langeta hänen käsiinsä, niin minä määrään sinulle paikan, johonka hänen pakeneman pitää.

¹⁴ Mutta jos joku ylpeydestä tappaa lähimmäisensä kavaluudella; sen sinun pitää ottaman minun alttariltanikin pois, kuolettaa.

¹⁵ Joka lyö isäänsä taikka äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

¹⁶ Joka varastaa ihmisen ja myy hänen, eli löydetään hänen tykönänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

¹⁷ Ja joka kiroilee isäänsä ja äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

¹⁸ Koska miehet keskenänsä riitelevät, ja toinen lyö toistansa kivellä eli rusikalla, ja hän ei kuole vaan makaa vuoteessansa:

¹⁹ Jos hän paranee, niin että hän käy ulos sauvansa nojalla, niin sen pitää syyttömän oleman joka löi: ainoastaan maksakaan hänen työnsä vahingon, josta hän on estetyksi tullut, ja hänen pitää kaiketi hänen terveeksi laittaman.

²⁰ Kun joku lyö palveliaansa eli palkkapiikaansa sauvalla, niin että hän kuolee hänen käsiinsä: hän pitää kaiketi kostettaman.

²¹ Vaan jos hän päivän taikka kaksi elää, ei pidä häntä kostettaman, sillä se on hänen rahansa.

²² Jos miehet tappelevat keskenänsä, ja loukkaavat raskaan vaimon, niin että hänen täytyy hedelmänsä kesken synnyttää; ja ei kuoleman vahinko tapahdu: niin hän pitää rahalla rangaistaman, sen jälkeen kuin vaimon mies häneltä anoo, ja se pitää annettaman arviomiesten ehdosta;

²³ Mutta jos kuoleman vahinko tulee, niin pitää hänen antaman hengen hengestä.

²⁴ Silmän silmästä, hampaan hampaasta, käden kädestä, jalan jalasta.

²⁵ Polton poltosta, haavan haavasta, sinimarjan sinimarjasta.

²⁶ Joka lyö palveliansa eli palkkapiikansa silmän, ja turmeles sen, hänen pitää päästämän sen vapaaksi silmän tähden.

²⁷ Niin myös jos hän lyö palvelialtansa taikka palkkapiialtansa hampaan suusta, niin pitää hänen päästämän sen vapaaksi hampaan tähden.

²⁸ Jos härkä kuokaisee miehen eli vaimon, niin että hän kuolee: se härkä pitää kaiketi kivitettämän, ja ei pidä hänen lihaansa syötämän; ja niin on härjän isäntä viatoin.

²⁹ Mutta jos härkä ennen oli harjaantunut kuokkimaan, ja sen isännälle oli todistusten kanssa ilmoitettu, ja ei hän korjannut häntä; jos hän sitte tappaa miehen eli vaimon, niin pitää härkä kivitettämän, ja hänen isäntänsä kuoleman.

³⁰ Mutta jos hän rahalla pääsee, niin pitää hänen antaman henkensä lunastukseksi niin paljo kuin määrätään.

³¹ Jos hän pojan eli tyttären kuokaisee, niin pitää yhdellä tavalla hänen kanssansa tehtämän.

³² Jos joku härkä kuokaisee palvelian eli palkkapiian, niin pitää hänen antaman heidän isännällensä kolmekymmentä hopiasikliä, ja härkä pitää kivitettämän.

³³ Jos joku avaa kuopan, taikka kaivaa kuopan, jos ei hän sitä peitä, ja härkä eli aasi siihen putoo:

³⁴ Niin pitää sen kuopan isäntä maksaman rahalla sen isännälle; mutta sen kuolleen pitää hänen oleman.

³⁵ Jos jonkun härkä kuokkii toisen miehen härjän, että se kuolee, niin pitää heidän myymän sen elävän härjän, ja jakaman rahan, niin myös sen kuolleen härjän pitää heidän jakaman.

³⁶ Elikkä jos se oli tiettävä, että härkä on ennen tottunut kuokkimaan, ja hänen isäntänsä ei korjannut häntä, niin hänen pitää antaman härjän härjästä, ja se kuollut pitää hänen oleman.

¹⁴ Kun seitsemän vuotta ovat kuluneet, pitää jokaisen teistä päästämän veljensä, joka Hebrealainen on ja on itsensä sinulle myynyt, ja on jo kuusi vuotta sinua palvellut; ja sinun pitää hänen vapaaksi päästämän. Mutta ei teidän isänne totelleet minua, eikä kallistaneet siihen korviansa.

¹ In the beginning was the Word, and the Word was with God, and the Word was God.

² The same was in the beginning with God.

³ All things were made through him. Without him was not anything made that has been made.

⁴ In him was life, and the life was the light of men.

⁵ The light shines in the darkness, and the darkness hasn't overcome it.

⁶ There came a man, sent from God, whose name was John.

⁷ The same came as a witness, that he might testify about the light, that all might believe through him.

⁸ He was not the light, but was sent that he might testify about the light.

⁹ The true light that enlightens everyone was coming into the world.

¹⁰ He was in the world, and the world was made through him, and the world didn't recognize him.

¹¹ He came to his own, and those who were his own didn't receive him.

¹² But as many as received him, to them he gave the right to become God's children, to those who believe in his name:

¹³ who were born not of blood, nor of the will of the flesh, nor of the will of man, but of God.

¹⁴ The Word became flesh, and lived among us. We saw his glory, such glory as of the one and only Son of the Father, full of grace and truth.

¹⁵ John testified about him. He cried out, saying, "This was he of whom I said, 'He who comes after me has surpassed me, for he was before me.'"

¹⁶ From his fullness we all received grace upon grace.

¹⁷ For the law was given through Moses. Grace and truth were realized through Jesus Christ.

¹⁸ No one has seen God at any time. The one and only Son, who is in the bosom of the Father, he has declared him.

¹⁹ This is John's testimony, when the Jews sent priests and Levites from Jerusalem to ask him, "Who are you?"

²⁰ He declared, and didn't deny, but he declared, "I am not the Christ."

²¹ They asked him, "What then? Are you Elijah?" He said, "I am not." "Are you the prophet?" He answered, "No."

²² They said therefore to him, "Who are you? Give us an answer to take back to those who sent us. What do you say about yourself?"

²³ He said, "I am the voice of one crying in the wilderness, 'Make straight the way of the Lord,' as Isaiah the prophet said."

²⁴ The ones who had been sent were from the Pharisees.

²⁵ They asked him, "Why then do you baptize, if you are not the Christ, nor Elijah, nor the prophet?"

²⁶ John answered them, "I baptize in water, but among you stands one whom you don't know.

²⁷ He is the one who comes after me, who is preferred before me, whose sandal strap I'm not worthy to loosen."

²⁸ These things were done in Bethany beyond the Jordan, where John was baptizing.

²⁹ The next day, he saw Jesus coming to him, and said, "Behold, the Lamb of God, who takes away the sin of the world!

³⁰ This is he of whom I said, 'After me comes a man who is preferred before me, for he was before me.'

³¹ I didn't know him, but for this reason I came baptizing in water: that he would be revealed to Israel."

³² John testified, saying, "I have seen the Spirit descending like a dove out of heaven, and it remained on him.

³³ I didn't recognize him, but he who sent me to baptize in water, he said to me, 'On whomever you will see the Spirit descending, and remaining on him, the same is he who baptizes in the Holy Spirit.'

³⁴ I have seen, and have testified that this is the Son of God."

³⁵ Again, the next day, John was standing with two of his disciples,

³⁶ and he looked at Jesus as he walked, and said, "Behold, the Lamb of God!"

³⁷ The two disciples heard him speak, and they followed Jesus.

³⁸ Jesus turned, and saw them following, and said to them, "What are you looking for?" They said to him, "Rabbi" (which is to say, being interpreted, Teacher), "where are you staying?"

³⁹ He said to them, "Come, and see." They came and saw where he was staying, and they stayed with him that day. It was about the tenth hour.

⁴⁰ One of the two who heard John, and followed him, was Andrew, Simon Peter's brother.

⁴¹ He first found his own brother, Simon, and said to him, "We have found the Messiah!" (which is, being interpreted, Christ).

⁴² He brought him to Jesus. Jesus looked at him, and said, "You are Simon the son of Jonah. You shall be called Cephas" (which is by interpretation, Peter).

⁴³ On the next day, he was determined to go out into Galilee, and he found Philip. Jesus said to him, "Follow me."

⁴⁴ Now Philip was from Bethsaida, of the city of Andrew and Peter.

⁴⁵ Philip found Nathanael, and said to him, "We have found him, of whom Moses in the law, and the prophets, wrote: Jesus of Nazareth, the son of Joseph."

⁴⁶ Nathanael said to him, "Can any good thing come out of Nazareth?" Philip said to him, "come and see."

⁴⁷ Jesus saw Nathanael coming to him, and said about him, "Behold, an Israelite indeed, in whom is no deceit!"

⁴⁸ Nathanael said to him, "How do you know me?" Jesus answered him, "Before Philip called you, when you were under the fig tree, I saw you."

⁴⁹ Nathanael answered him, "Rabbi, you are the Son of God! You are King of Israel!"

⁵⁰ Jesus answered him, "Because I told you, 'I saw you underneath the fig tree,' do you believe? You will see greater things than these!"

⁵¹ He said to him, "Most certainly, I tell you, hereafter you will see heaven opened, and the angels of God ascending and descending on the Son of Man."