Joshua 14

Study

           

1 Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset saivat perintöosiksi Kanaanin maassa, ne, jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika, ja israelilaisten sukukuntien perhekunta-päämiehet jakoivat heille

2 arvalla perintöosiksi sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli yhdeksästä ja puolesta sukukunnasta antanut Mooseksen kautta.

3 Sillä Mooses oli antanut kahdelle ja puolelle sukukunnalle perintöosat tuolta puolelta Jordanin, mutta leeviläisille hän ei antanut perintöosaa heidän keskellänsä.

4 Sillä joosefilaisia oli kaksi sukukuntaa, Manasse ja Efraim; ja leeviläisille ei annettu osuutta maahan, vaan ainoastaan kaupunkeja heidän asuaksensa sekä niiden laidunmaat heidän karjaansa ja omaisuuttansa varten.

5 Niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, niin israelilaiset tekivät ja jakoivat maan.

6 Silloin juudalaiset astuivat Joosuan eteen Gilgalissa, ja kenissiläinen Kaaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: "Sinä tunnet sen sanan, jonka Herra puhui Jumalan miehelle Moosekselle minusta ja sinusta Kaades-Barneassa.

7 Minä olin neljänkymmenen vuoden vanha, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni mukaan.

8 Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä minun kanssani, saivat kansan sydämen raukeamaan, kun taas minä uskollisesti seurasin Herraa, Jumalaani.

9 Sinä päivänä Mooses vannoi sanoen: 'Totisesti, se maa, johon sinä olet jalkasi astunut, on tuleva sinulle ja sinun lapsillesi perintöosaksi ikiaikoihin asti, koska sinä olet uskollisesti seurannut Herraa, minun Jumalaani'.

10 Ja nyt, katso, Herra on antanut minun elää, niinkuin hän oli sanonut, vielä neljäkymmentä viisi vuotta sen jälkeen, kuin Herra puhui tämän sanan Moosekselle, Israelin vaeltaessa erämaassa. Ja katso, minä olen nyt kahdeksankymmenen viiden vuoden vanha

11 ja olen vielä tänä päivänä yhtä voimakas, kuin olin sinä päivänä, jona Mooses minut lähetti; niinkuin voimani oli silloin, niin se on vielä nytkin: minä kykenen sotimaan, lähtemään ja tulemaan.

12 Anna minulle siis tämä vuoristo, josta Herra puhui sinä päivänä. Sinähän kuulit sinä päivänä, että siellä asuu anakilaisia ja että siellä on suuria, varustettuja kaupunkeja. Kenties Herra on minun kanssani, niin että minä saan heidät karkoitetuksi, niinkuin Herra on puhunut."

13 Silloin Joosua siunasi Kaalebin, Jefunnen pojan, ja antoi hänelle perintöosaksi Hebronin.

14 Niin Hebron tuli kenissiläisen Kaalebin, Jefunnen pojan, perintöosaksi, niinkuin se on tänäkin päivänä, sentähden että hän oli uskollisesti seurannut Herraa, Israelin Jumalaa.

15 Mutta Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba, Arban mukaan, joka oli mahtavin mies anakilaisten joukossa. Ja maa pääsi rauhaan sodasta.


Exploring the Meaning of Joshua 14      

Napsal(a) Rev. Julian Duckworth

Joshua 14: The territories west of the Jordan, and Caleb’s inheritance.

This chapter tells how the land of Canaan would be distributed among the remaining nine-and-a-half tribes, which would be determined by drawing lots. The tribe of Levi, the priests of Israel, would not receive their own territory, but would be given cities to live in across the land. The tribes of Ephraim and Manasseh, the sons of Joseph, were each recognized as a tribe of Israel to make the number of tribes receiving land equal twelve. Caleb and his people received Mount Hebron as a special inheritance, because he had fully and whole-heartedly followed the Lord God of Israel many years ago.

Casting lots was used in those days to decide many things, because people believed that the outcome showed the will of God. Lots were often sticks or stones, each marked with a symbol, which would be cast much like rolling dice. Then the result would be examined to make a decision. The spiritual meaning of casting lots is that we should allow the Lord to show us what is required, and believe that His providence extends over everything in our lives (see Swedenborg’s work, Arcana Caelestia 10773). “The lot is cast into the lap, but its every decision is from the Lord” (Proverbs 16:33).

The tribe of Levi, the third of the twelve sons of Jacob, had been set apart from the other tribes during their time in the wilderness; when the war cry “Who is on the Lord’s side?” was given before a battle, it was only the tribe of Levi who had responded. They were appointed as the priests of Israel for this dedication to God. Here, now, we are told that they are to live throughout the land (Arcana Caelestia 6998).

On a spiritual level, the Levites stand for the Lord’s presence throughout the whole of our life. Another way of putting this is that our spirit (and our life) is there throughout the whole of our body. And a third way of seeing this is that every part of our life should be guided by our love for the Lord. Other references to the Levites mention that all the people of Israel are to provide food and gifts for the Levites, reinforcing this same idea.

Caleb gets special treatment; he is given Mount Hebron as a new home for his people. Caleb and Joshua had been sent with 10 other men to spy out the land of Canaan 40 years earlier. They had given it a good report, and had - unsuccessfully - urged the Children of Israel to follow the Lord's leading and conquer the land at that time. Now, Caleb reminds Joshua about the Lord’s words to Moses regarding them, and Moses’ promise to give Caleb an inheritance. At the age of eighty-five, Caleb was still as strong as when spied out the land. He tells Joshua: “Now therefore, give me this mountain and the Lord will be with me to drive out the enemy” (Joshua 14:12). And it is given to him with a blessing from Joshua.

Mount Hebron is in the territory of Judah, west of the Dead Sea and south of what is now Jerusalem. Its name means ‘bound by a common bond’ or ‘accord’. Its spiritual meaning is that it brings diversity into unity, many into one, and for us, harmony in our spiritual life (Arcana Caelestia 3241[2]).

Caleb’s name means ‘bold, fearless, ferocious to enemies’. For us, Caleb is a picture of sureness and determination that to follow the Lord will always lead to success. Caleb never led Israel, but he acts as a right-hand-man to Joshua. Even though Joshua was the one to lead the children of Israel, there is still the need in each of us for Caleb’s enthusiasm, conviction and assurance to move forward with full confidence. His strength never left him, because he felt and lived the strength which the Lord gave him (see Swedenborg’s work, True Christian Religion 137[5]).

    Studovat vnitřní smysl

Přeložit: