Bible

 

Mooseksen kirja 19

Studie

   

1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

2 "Puhu kaikelle israelilaisten seurakunnalle ja sano heille: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.

3 Jokainen teistä peljätköön äitiänsä ja isäänsä, ja pitäkää minun sapattini. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

4 Älkää kääntykö epäjumalien puoleen älkääkä tehkö itsellenne valettuja jumalankuvia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

5 Ja kun te uhraatte yhteysuhria Herralle, uhratkaa se niin, että hänen mielisuosionsa tulee teidän osaksenne.

6 Syökää se samana päivänä, jona te uhraatte, tai seuraavana päivänä; mutta mitä tähteeksi jää kolmanteen päivään, se poltettakoon tulessa.

7 Jos sitä syödään kolmantena päivänä, niin se on saastaista, ei otollista.

8 Ja joka sitä syö, joutuu syynalaiseksi, sillä hän on häväissyt Herran pyhän, ja hänet hävitettäköön kansastansa.

9 Kun te korjaatte eloa maastanne, niin älä leikkaa viljaa pelloltasi reunoja myöten äläkä poimi tähkäpäitä leikkuun jälkeen.

10 Älä myöskään korjaa tyhjäksi viinitarhaasi äläkä poimi varisseita marjoja, vaan jätä ne köyhälle ja muukalaiselle. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

11 Älkää varastako, älkää valhetelko älkääkä lähimmäistänne pettäkö.

12 Älkää vannoko väärin minun nimeeni, ettet häpäisisi Jumalasi nimeä. Minä olen Herra.

13 Älä tee lähimmäisellesi vääryyttä äläkä ota mitään väkisin. Päivämiehesi palkka älköön olko sinun takanasi huomiseen asti.

14 Älä kiroa kuuroa äläkä pane kompastusta sokean eteen, vaan pelkää Jumalaasi. Minä olen Herra.

15 Älkää tehkö vääryyttä tuomitessanne; älä ole puolueellinen köyhän hyväksi äläkä pidä ylhäisen puolta, vaan tuomitse lähimmäisesi oikein.

16 Älä liiku panettelijana kansasi keskellä äläkä vaani lähimmäisesi verta. Minä olen Herra.

17 Älä vihaa veljeäsi sydämessäsi, vaan nuhtele lähimmäistäsi, ettet joutuisi hänen tähtensä syynalaiseksi.

18 Älä kosta äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Minä olen Herra.

19 Noudattakaa minun käskyjäni. Älä anna karjassasi kahden erilaisen eläimen pariutua, älä kylvä peltoosi kahdenlaista siementä, älköönkä kahdenlaisista langoista kudottua vaatetta tulko yllesi.

20 Jos mies makaa naisen, joka on orjatar ja toisen miehen oma eikä ole lunastettu eikä vapaaksi laskettu, rangaistakoon heitä, ei kuitenkaan kuolemalla, koska nainen ei ollut vapaa.

21 Ja mies tuokoon hyvityksenään Herralle vikauhri-oinaan ilmestysmajan ovelle.

22 Ja kun pappi on toimittanut hänelle vikauhri-oinaalla Herran edessä sovituksen siitä synnistä, jonka hän on tehnyt, annetaan hänelle hänen tekemänsä synti anteeksi.

23 Kun te tulette siihen maahan ja istutatte kaikkinaisia hedelmäpuita, niin jättäkää niiden hedelmä, niiden esinahka, koskemattomaksi; kolmena vuotena pitäkää ne ympärileikkaamattomina, älkää niitä syökö.

24 Mutta neljäntenä vuotena pyhitettäköön kaikki niiden hedelmät ilojuhlassa Herralle,

25 ja vasta viidentenä vuotena syökää niiden hedelmää; näin te lisäätte niiden tuottoa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

26 Älkää syökö mitään verinensä. Älkää merkeistä ennustelko älkääkä harjoittako noituutta.

27 Älkää keritkö tukkaanne päälaen ympäriltä, äläkä leikkaamalla turmele partasi reunaa.

28 Älkää viileskelkö ihoanne vainajan tähden älkääkä koristelko itseänne ihopiirroksilla. Minä olen Herra.

29 Älä häpäise tytärtäsi antamalla hänen tulla portoksi, ettei maa harjoittaisi haureutta ja tulisi täyteen iljettävyyttä.

30 Pitäkää minun sapattini ja peljätkää minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.

31 Älkää kääntykö vainaja-ja tietäjähenkien puoleen; älkää etsikö heitä, ettette tulisi heistä saastutetuiksi. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

32 Nouse harmaapään edessä ja kunnioita vanhusta sekä pelkää Jumalaasi. Minä olen Herra.

33 Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä.

34 Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niinkuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niinkuin itseäsi, sillä tekin olitte muukalaisina Egyptin maassa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

35 Älkää tehkö vääryyttä tuomitessanne älkääkä käyttäessänne pituus-,paino-tai astiamittaa.

36 Olkoon teillä oikea vaaka, oikeat punnukset, oikea eefa-mitta ja oikea hiin-mitta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta.

37 Noudattakaa kaikkia minun käskyjäni ja kaikkia minun säädöksiäni ja pitäkää ne. Minä olen Herra."

   

Komentář

 

Explanation of Leviticus 19

Napsal(a) Henry MacLagan

Verses 1-8. Instruction is given that man must conjoin good and truth in himself; reverence and love them; confirm himself in true worship; refrain from selfish and worldly love which is idolatry; love good as manifested in truth; worship in freedom; appropriate good; reject evil in the process of Judgement; and especially avoid profanation then, because this would be to confirm himself in evil

Verses 9-10. In the period of Judgement good and truth are to be devoted to the Lord in works of charity without any selfish motive

Verses 11-18. Various prohibitions involving important spiritual obligations

Verses 19-22. Concerning the illegitimate conjunction of good affections with evil in the course of regeneration, but not from deliberate wickedness; and concerning the remedy and its result

Verses 23-25. On the appropriation of good in the perfect state; its relative imperfection; its full realization; and its abundant increase by the implantation of remains

Verses 26-37. Concerning various prohibitions and duties which the truly spiritual man ought by no means to neglect.

Ze Swedenborgových děl

 

Apocalypse Explained # 135

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 1232  
  

135. And thou holdest My name, signifies the acknowledgment of the Divine in the Human of the Lord, as well as all things of love to Him and faith in Him. This is evident from what has been shown above about the signification of the "name" of Jehovah, Lord, and Jesus Christ n. 102. By the Lord's "name" in the Word is meant primarily the acknowledgment of the Divine in His Human, because all things of love and faith are from that; for Divine goods which are of love, and Divine truths which are of faith, proceed from no other source than from the Lord alone; and these cannot flow in with man unless he thinks of the Lord's Divine at the same time that he thinks of His Human; nor is His Divine separate from the Human, but it is in the Human (as may be seen above, n. 10, 26, 49, 52, 77, 97, 113, 114). I can aver, from all experience of the spiritual world, that no one is in the truths of faith and in the goods of love except he who thinks of the Lord's Divine at the same time that he thinks of His Human; as also that no one is spiritual, or is an angel, unless he has been in that thought and consequent acknowledgment in the world. Man must needs be conjoined to the Divine by his faith and love in order to be saved; and all conjunction is with the Lord; and to be conjoined to His Human only, and not to His Divine at the same time, is not conjunction; for the Divine saves, but not the Human apart from the Divine. (That the Human of the Lord is Divine, see The Doctrine of the New Jerusalem 280-310.)

  
/ 1232  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for their permission to use this translation.