Bible

 

Mooseksen kirja 18

Studie

   

1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

2 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

3 Älkää tehkö, niinkuin tehdään Egyptin maassa, jossa te asuitte, älkääkä tehkö, niinkuin tehdään Kanaanin maassa, johon minä teidät vien; älkää vaeltako heidän tapojensa mukaan.

4 Vaan seuratkaa minun säädöksiäni ja noudattakaa minun käskyjäni vaeltaaksenne niiden mukaan. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

5 Noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, sillä se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä. Minä olen Herra.

6 Älköön kukaan teistä ryhtykö veriheimolaiseensa paljastaakseen hänen häpyänsä. Minä olen Herra.

7 Isäsi häpyä ja äitisi häpyä älä paljasta. Hän on sinun äitisi, älä hänen häpyänsä paljasta.

8 Älä paljasta äitipuolesi häpyä, se on sinun isäsi häpy.

9 Älä paljasta sisaresi häpyä, olipa hän isäsi tytär tai äitisi tytär, kotona tai ulkona syntynyt; älä paljasta heidän häpyänsä.

10 Älä paljasta poikasi tyttären tai tyttäresi tyttären häpyä, sillä se on sinun oma häpysi.

11 Älä paljasta äitipuolesi tyttären häpyä, tyttären, joka on sinun isällesi syntynyt; hän on sinun sisaresi.

12 Älä paljasta isäsi sisaren häpyä; hän on sinun isäsi veriheimolainen.

13 Älä paljasta äitisi sisaren häpyä, sillä hän on sinun äitisi veriheimolainen.

14 Älä paljasta setäsi häpyä, älä ryhdy hänen vaimoonsa; hän on sinun tätisi.

15 Älä paljasta miniäsi häpyä; hän on sinun poikasi vaimo, älä paljasta hänen häpyänsä.

16 Älä paljasta veljesi vaimon häpyä; se on sinun veljesi häpy.

17 Älä paljasta vaimon ja hänen tyttärensä häpyä, äläkä ota vaimoksi hänen poikansa tytärtä tai tyttärensä tytärtä paljastaaksesi hänen häpyänsä, sillä he ovat veriheimolaisia; se on sukurutsausta.

18 Älä ota vaimosi eläessä hänen sisartansa vaimoksesi ja paljasta hänen häpyänsä, sillä se tuo riidan.

19 Älä ryhdy vaimoon paljastaaksesi hänen häpyänsä, kun hän on saastainen kuukautisaikanansa.

20 Älä makaa lähimmäisesi vaimon kanssa, ettet siten itseäsi saastuttaisi.

21 Älä anna lapsiasi poltettaviksi uhrina Molokille, ettet häpäisisi Jumalasi nimeä. Minä olen Herra.

22 Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus.

23 Älä sekaannu mihinkään eläimeen, ettet siten itseäsi saastuttaisi. Älköönkä nainen tarjoutuko eläimelle pariutuaksensa sen kanssa; se on iljettävyys.

24 Älkää saastuttako itseänne millään näistä, sillä näillä kaikilla ovat itsensä saastuttaneet ne kansat, jotka minä karkoitan teidän tieltänne.

25 Ja maa tuli saastaiseksi, ja minä kostin sille sen pahat teot, niin että maa oksensi ulos asujamensa.

26 Sentähden noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni älkääkä mitään näistä kauhistuksista tehkö, älköön maassa syntynyt älköönkä muukalainen, joka asuu teidän keskellänne-

27 sillä kaikkia näitä kauhistuksia ovat tehneet tämän maan asukkaat, jotka olivat ennen teitä, niin että maa tuli saastaiseksi-

28 ettei maa teitäkin oksentaisi, jos te sen saastutatte, niinkuin se on oksentanut ulos sen kansan, joka oli ennen teitä.

29 Sillä jokainen, joka tekee minkä tahansa näistä kauhistuksista, hävitettäköön kansastansa, kaikki, jotka semmoista tekevät.

30 Sentähden noudattakaa minun määräyksiäni, ettette seuraisi niitä kauhistavia tapoja, joita on seurattu ennen teitä, ettekä saastuttaisi itseänne niillä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."

   

Ze Swedenborgových děl

 

Conjugial Love # 485

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 535  
  

485. 5. There are four degrees of adultery, which affect accordingly subsequent attributions of it, convictions, and, after death, imputations. These degrees are not kinds, but they enter into the several kinds and create distinctions in them between greater and lesser levels of evil or good, determining in the present instance whether adultery of any one kind is by reason of circumstances and contingent factors to be regarded as more mild or more grave.

That circumstances and contingent factors vary every case is something people know. However, events are still regarded in one way by a person on the basis of his rational sight, in another way by a judge on the basis of the law, and in another way by the Lord on the basis of the state of the person's mind. Therefore we distinguish between attributions, convictions, and, after death, imputations. For attributions are determined by a person in accordance with his rational sight; convictions by a judge in accordance with the law; and imputations by the Lord in accordance with the person's state of mind.

These three judgments are very different in nature, as can be seen without need for explanation. For a person may, from a rational evaluation in accordance with the circumstances and contingent factors, exonerate one whom a judge while sitting in judgment cannot on the basis of the law exonerate; and a judge, too, may exonerate one who after death is condemned. The reason for the latter is that a judge determines his verdict in accordance with a person's deeds, whereas everyone is judged after death in accordance with the intentions of his will and consequent intellect, and in accordance with the persuasions of his intellect and consequent will. Neither of these does a judge see. Yet each judgment is nevertheless just, the one looking to the good of civil society, the other to the good of heavenly society.

  
/ 535  
  

Many thanks to the General Church of the New Jerusalem, and to Rev. N.B. Rogers, translator, for the permission to use this translation.