Bible

 

Mooseksen kirja 14

Studie

   

1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

2 "Tämä olkoon laki pitalitautisen puhdistamispäivästä. Hänet tuotakoon papin eteen,

3 ja pappi menköön leirin ulkopuolelle; ja jos pappi tarkastaessaan pitalista huomaa, että hän on parantunut pitalitaudista,

4 käskeköön pappi puhdistettavaa varten ottaa kaksi elävää, puhdasta lintua, setripuuta, helakanpunaista lankaa ja isoppikorren.

5 Ja pappi käskeköön teurastaa toisen linnun saviastian päällä, jossa on raikasta vettä.

6 Sitten hän ottakoon sen elävän linnun ynnä setripuun, helakanpunaisen langan ja isoppikorren ja kastakoon ne ynnä elävän linnun sen linnun vereen, joka teurastettiin raikkaan veden päällä,

7 ja pirskoittakoon sitä seitsemän kertaa siihen, joka on pitalista puhdistettava; ja puhdistettuaan hänet hän päästäköön sen elävän linnun lentämään kedolle.

8 Ja puhdistettava pesköön vaatteensa, ajakoon kaikki hiuksensa ja peseytyköön vedessä, niin hän on puhdas. Sen jälkeen hän saa mennä leiriin; asukoon kuitenkin ulkona teltastansa seitsemän päivää.

9 Seitsemäntenä päivänä hän ajakoon kaikki hiukset päästänsä, partansa ja kulmakarvansa: kaikki karvat hän ajakoon; pesköön sitten vaatteensa ja pesköön ruumiinsa vedessä, niin hän on puhdas.

10 Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi virheetöntä karitsaa ja virheettömän, vuoden vanhan uuhikaritsan sekä kolme kymmenennestä lestyjä jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, ruokauhriksi, ja yhden loog-mitan öljyä.

11 Ja puhdistusta toimittava pappi asettakoon puhdistettavan henkilön ja nämä esineet Herran eteen ilmestysmajan ovelle.

12 Sitten pappi ottakoon toisen karitsan ja tuokoon sen vikauhriksi ynnä loog-mitan öljyä, ja toimittakoon niiden heilutuksen Herran edessä.

13 Ja niin hän teurastakoon karitsan siinä paikassa, jossa syntiuhri-ja polttouhriteuraat teurastetaan, pyhässä paikassa; sillä vikauhri on, niinkuin syntiuhrikin, papin oma, se on korkeasti-pyhä.

14 Ja pappi ottakoon vikauhrin verta ja sivelköön sitä puhdistettavan oikeaan korvanlehteen sekä oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen.

15 Senjälkeen pappi ottakoon öljyä loog-mitasta ja kaatakoon sitä vasempaan käteensä,

16 ja pappi kastakoon oikean kätensä etusormen öljyyn, jota on hänen vasemmassa kädessään, ja pirskoittakoon öljyä sormellansa seitsemän kertaa Herran edessä.

17 Ja käteensä jäänyttä öljyä pappi sivelköön puhdistettavan oikeaan korvanlehteen sekä oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen vikauhrin veren päälle.

18 Ja käteensä vielä jääneen öljyn pappi sivelköön puhdistettavan päähän; näin pappi toimittakoon hänelle sovituksen Herran edessä.

19 Sitten pappi uhratkoon syntiuhrin ja toimittakoon puhdistettavalle sovituksen hänen saastaisuudestansa, ja senjälkeen hän teurastakoon polttouhriteuraan.

20 Ja pappi uhratkoon polttouhrin ja ruokauhrin alttarilla, ja kun pappi näin on toimittanut hänelle sovituksen, on hän puhdas.

21 Mutta jos hän on köyhä eikä saa hankituksi niin paljoa, ottakoon vain yhden karitsan vikauhriksi, heilutettavaksi, toimittaakseen itsellensä sovituksen, sekä vain yhden kymmenenneksen lestyjä jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, ruokauhriksi, ja loog-mitan öljyä,

22 sekä kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa, mikäli hän on saanut ne hankituksi; toinen olkoon syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi.

23 Ja hän vieköön ne papille puhdistustaan varten kahdeksantena päivänä, ilmestysmajan ovelle Herran eteen.

24 Ja pappi ottakoon vikauhrikaritsan ja loog-mitan öljyä, ja pappi toimittakoon niiden heilutuksen Herran edessä,

25 ja vikauhrikaritsa teurastettakoon, ja pappi ottakoon vikauhrin verta ja sivelköön sitä puhdistettavan oikeaan korvanlehteen sekä oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen.

26 Sitten pappi kaatakoon öljyä vasempaan käteensä,

27 ja pappi pirskoittakoon oikealla etusormellaan öljyä, jota on hänen vasemmassa kädessään, seitsemän kertaa Herran edessä.

28 Ja käteensä jäänyttä öljyä pappi sivelköön puhdistettavan oikeaan korvanlehteen sekä oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen, siihen paikkaan, missä on vikauhrin verta.

29 Ja käteensä vielä jääneen öljyn pappi sivelköön puhdistettavan päähän toimittaakseen hänelle sovituksen Herran edessä.

30 Ja hän uhratkoon toisen niistä metsäkyyhkysistä tai kyyhkysenpojista, jotka hän on hankkinut,

31 mikäli on saanut ne hankituiksi, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi ruokauhrin ohella. Näin pappi toimittakoon puhdistettavalle sovituksen Herran edessä."

32 Tämä on laki pitalitautia sairastavasta, joka ei saa hankituksi puhdistukseensa sitä, mikä on säädetty.

33 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:

34 "Kun te tulette Kanaanin maahan, jonka minä annan teille perintömaaksi, ja minä sallin pitalin tarttua johonkin taloon siinä maassa, jonka te saatte perintömaaksenne,

35 niin talon omistaja menköön ja ilmoittakoon sen papille sanoen: 'Minun talooni näyttää ilmestyneen jotakin pitalitarttuman tapaista'.

36 Ja pappi käskeköön tyhjentää talon, ennenkuin menee tarkastamaan tarttumaa, ettei kaikki, mitä talossa on, tulisi saastaiseksi; sitten pappi menköön tarkastamaan taloa.

37 Ja jos hän tarkastaessaan tarttumaa näkee tartunnan paikassa talon seinissä vihertäviä tai punertavia syvennyksiä, jotka näyttävät muuta seinää matalammilta,

38 menköön pappi talosta ulos talon ovelle ja sulkekoon talon seitsemäksi päiväksi.

39 Ja jos pappi palattuaan seitsemäntenä päivänä tarkastaessaan huomaa tarttuman levinneen talon seinissä,

40 käskeköön hän murtaa pois ne kivet, joissa tarttuma on, ja heittää ne ulos kaupungista saastaiseen paikkaan.

41 Ja talo kaavittakoon sisältä ympärinsä puhtaaksi, ja kaavittu savi heitettäköön ulos kaupungista saastaiseen paikkaan.

42 Ja otettakoon toisia kiviä ja pantakoon entisten kivien sijaan, ja otettakoon toista savea ja savettakoon talo sillä.

43 Jos tarttuma taas ilmestyy taloon, sen jälkeen kuin kivet ovat murretut pois ja talo on puhtaaksi kaavittu ja uudestaan savettu,

44 menköön pappi sisälle, ja jos hän tarkastaessaan huomaa tarttuman levinneen talossa, niin on talossa pahanlaatuinen pitali; se on saastainen.

45 Sentähden se talo revittäköön, sekä sen kivet että puuaineet ja kaikki sen savi, ja vietäköön ne ulos kaupungista saastaiseen paikkaan.

46 Ja se, joka on käynyt talossa sinä aikana, jona sen oli oltava suljettuna, olkoon saastainen iltaan asti.

47 Ja se, joka siinä talossa on maannut, pesköön vaatteensa, ja se, joka siinä talossa on syönyt, pesköön vaatteensa.

48 Mutta jos pappi menee sisälle ja tarkastaessaan huomaa, ettei tarttuma ole levinnyt talossa, sen jälkeen kuin talo on savettu, niin julistakoon pappi talon puhtaaksi, sillä tarttuma on hävinnyt.

49 Ja hän ottakoon talon puhdistamiseksi kaksi lintua, setripuuta, helakanpunaista lankaa ja isoppikorren.

50 Ja teurastakoon toisen linnun saviastian päällä, jossa on raikasta vettä.

51 Ja ottakoon setripuun, isoppikorren ja helakanpunaisen langan ja elävän linnun, kastakoon ne teurastetun linnun vereen ja raikkaaseen veteen ja pirskoittakoon sitä taloon seitsemän kertaa.

52 Näin hän puhdistakoon talon linnun verellä ja raikkaalla vedellä, elävällä linnulla, setripuulla, isoppikorrella ja helakanpunaisella langalla.

53 Ja sitten hän päästäköön elävän linnun lentämään ulkopuolelle kaupunkia kedolle. Kun hän näin on toimittanut talolle sovituksen, on se puhdas."

54 Tämä on laki kaikkinaisesta pitalitaudista ja syyhelmästä,

55 pitalista vaatteissa ja taloissa,

56 nystyröistä, ihottumista ja vaaleista pilkuista,

57 neuvoksi siitä, milloin mikin on saastainen, milloin puhdas. Tämä on laki pitalista.

   

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 716

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

716. That holy things are signified by “seven” is evident from what has been said before respecting the seventh day, or the sabbath n. 84-87), namely, that the Lord is the seventh day; and that from Him every celestial church, or celestial man, is a seventh day, and indeed the celestial itself, which is most holy because it is from the Lord alone. For this reason, in the Word, “seven” signifies what is holy; and in fact, as here, in the internal sense partakes not at all of the idea of number. For they who are in the internal sense, as angels and angelic spirits are, do not even know what number is, and therefore not what seven is. Therefore it is not meant here that seven pairs were to be taken of all the clean beasts; or that there was so much of good in proportion to evil as seven to two; but that the things of the will with which this man of the church was furnished were goods, which are holy, whereby he could be regenerated, as was said above.

[2] That “seven” signifies what is holy, or holy things, is evident from the rituals in the representative church, wherein the number seven so frequently occurs. For example, they were to sprinkle of the blood and the oil seven times, as related in Leviticus:

Moses took the anointing oil, and anointed the tabernacle and all that was therein, and sanctified them; and he sprinkled thereof upon the altar seven times, and anointed the altar and all its vessels, to sanctify them (Leviticus 8:10-11).

Here “seven times” would be entirely without significance if what is holy were not thus represented. And in another place: When Aaron came into the holy place it is said: He shall take of the blood of the bullock and sprinkle with his finger upon the faces of the mercy seat toward the east; and before the mercy seat shall he sprinkle of the blood with his finger seven times (Leviticus 16:14).

And so at the altar:

He shall sprinkle of the blood upon it with his finger seven times, and cleanse it and sanctify it (Leviticus 16:19).

The particulars here, each and all, signify the Lord Himself, and therefore the holy of love; that is to say, the “blood” the “mercy seat” and also the “altar” and the “east” toward which the blood was to be sprinkled, and therefore also “seven.”

[3] And likewise in the sacrifices, of which in Leviticus:

If a soul shall sin through error, and if the anointed priest shall sin so as to bring guilt on the people, he shall slay the bullock before Jehovah, and the priest shall dip his finger in the blood, and sprinkle of the blood seven times before Jehovah, toward the veil of the sanctuary (Leviticus 4:2-3, 6).

Here in like manner “seven” signifies what is holy; because the subject treated of is expiation, which is of the Lord alone, and therefore the subject treated of is the Lord. Similar rites were also instituted in respect to the cleansing of leprosy, concerning which in Leviticus:

Of the blood of the bird, with cedar wood, and scarlet, and hyssop, the priest shall sprinkle upon him that is to be cleansed from the leprosy seven times, and shall make him clean. In like manner he was to sprinkle of the oil that was upon the palm of his left hand seven times before Jehovah. And so in a house where there was leprosy, he was to take cedar wood and hyssop and scarlet, and with the blood of the bird sprinkle seven times (Leviticus 14:6-7, 27, 51).Here anyone may see that there is nothing at all in the “cedar wood” the “scarlet” the “oil” the “blood of a bird” nor yet in “seven” except from the fact that they are representative of holy things. Take away from them what is holy, and all that remains is dead, or profanely idolatrous. But when they signify holy things there is Divine worship therein, which is internal, and is only represented by the externals. The Jews indeed could not know what these things signified; nor does anyone at the present day know what was signified by the “cedar wood” the “hyssop” the “scarlet” and the “bird.” But if they had only been willing to think that holy things were involved which they did not know, and so had worshiped the Lord, or the Messiah who was to come, who would heal them of their leprosy-that is, of their profanation of holy things-they might have been saved. For they who so think and believe are at once instructed in the other life, if they desire, as to what each and all things represented.

[4] And in like manner it was commanded respecting the red heifer:

The priest shall take of her blood with his finger and sprinkle of her blood toward the face of the tent of meeting seven times (Numbers 19:4).

As the “seventh day” or “sabbath” signified the Lord, and from Him the celestial man, and the celestial itself, the seventh day in the Jewish Church was of all religious observances the most holy; and hence came the “sabbath of sabbath” in the seventh year (Leviticus 25:4), and the “jubilee” that was proclaimed after the seven sabbaths of years, or after seven times seven years (Leviticus 25:8-9. That in the highest sense “seven” signifies the Lord, and hence the holy of love, is evident also from the golden candlestick and its seven lamps (concerning which in Exodus 25:31-33, 37; 37:17-19, 23; Numbers 8:2-3; Zechariah 4:2) and of which it is thus written by John:

Seven golden lampstands; and in the midst of the seven lampstands One like unto the Son of man (Revelation 1:12-13).

It very clearly appears in this passage that the “lampstand with the seven lamps” signifies the Lord, and that the “lamps” are the holy things of love, or celestial things; and therefore they were “seven.”

[5] And again:

Out of the throne went forth seven torches of fire, burning before the throne, which are the seven spirits of God (Revelation 4:5).

Here the “seven torches” that went forth out of the throne of the Lord are the seven lights, or lamps. The same is signified wherever the number “seven” occurs in the Prophets, as in Isaiah:

The light of the moon shall be as the light of the sun, and the light of the sun shall be sevenfold, as the light of seven days, in the day that Jehovah bindeth up the breach of His people (Isaiah 30:26).

Here the “sevenfold light, as the light of seven days” does not signify sevenfold, but the holy of the love signified by the “sun.” See also what was said and shown above respecting the number “seven” (Genesis 4:15). From all this again it is clearly evident that whatever numbers are used in the Word never mean numbers (as was also shown before, (Genesis 6:3).

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.