Bible

 

Jeremiah 33

Studie

   

1 Herran sana tuli Jeremialle toistamiseen, kun hän vielä oli suljettuna vankilan pihaan; se kuului näin:

2 "Näin sanoo Herra, joka sen myös tekee, Herra, joka valmistaa sen ja vahvistaa sen-Herra on hänen nimensä:

3 Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä.

4 Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, tämän kaupungin taloista ja Juudan kuningasten linnoista, jotka sortuvat piiritysvallien ja miekan edessä,

5 ja niistä, jotka ovat tulleet taistelemaan kaldealaisia vastaan, ja täyttämään talot ihmisten ruumiilla, jotka minä surmaan vihassani ja kiivastuksessani ja joiden kaiken pahuuden tähden minä olen kätkenyt kasvoni tältä kaupungilta:

6 Katso, minä kasvatan umpeen ja lääkitsen sen haavat, ja minä parannan heidät ja avaan heille rauhan ja totuuden runsauden.

7 Minä käännän Juudan kohtalon ja Israelin kohtalon ja rakennan heidät muinaiselleen.

8 Ja minä puhdistan heidät kaikista heidän pahoista teoistansa, joilla he ovat rikkoneet minua vastaan, ja minä annan anteeksi kaikki heidän pahat tekonsa, joilla he ovat rikkoneet minua vastaan ja minusta luopuneet.

9 Ja tämä kaupunki on oleva minulle kunniaksi ja iloksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi kaikkien maan kansojen edessä, jotka kuulevat kaiken sen hyvän, minkä minä sille teen; he peljästyvät ja vapisevat kaikkea sitä hyvää ja kaikkea sitä onnea, jonka minä sille annan.

10 Näin sanoo Herra: Vielä kerran kuullaan tässä paikassa, josta te sanotte: 'Se on oleva rauniona, vailla ihmisiä ja eläimiä'. Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin autioilla kaduilla, joilla ei ihmistä, ei asukasta, ei eläintä ole,

11 riemun ja ilon huuto, huuto yljälle ja huuto morsiamelle, niiden huuto, jotka sanovat: 'Kiittäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti', ja niiden, jotka tuovat Herran huoneeseen kiitosuhreja. Sillä minä käännän maan kohtalon muinaiselleen, sanoo Herra.

12 Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä kerran on tässä paikassa, joka on rauniona, vailla ihmisiä ja eläimiä, ja kaikilla sen kaupungeilla oleva laitumia, joilla paimenet lepuuttavat lampaitansa.

13 Vuoriston kaupungeissa, Alankomaan kaupungeissa ja Etelämaan kaupungeissa, Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa on vielä kerran lampaita kulkeva laskijan kätten ohi, sanoo Herra.

14 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä täytän sen hyvän lupauksen, jonka minä olen lausunut Israelin heimosta ja Juudan heimosta.

15 Niinä päivinä ja siihen aikaan minä kasvatan Daavidille vanhurskauden vesan, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.

16 Niinä päivinä Juuda pelastetaan, ja Jerusalem asuu turvassa, ja tämä on se nimi, jolla sitä kutsutaan: 'Herra, meidän vanhurskautemme'.

17 Sillä näin sanoo Herra: Aina on mies Daavidin suvusta istuva Israelin heimon valtaistuimella.

18 Ja aina on mies leeviläisten pappien suvusta oleva minun edessäni uhraamassa polttouhria ja sytyttämässä ruokauhria ja toimittamassa teurasuhria joka päivä."

19 Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:

20 "Näin sanoo Herra: Jos saatte rikotuksi minun liittoni päivän kanssa ja minun liittoni yön kanssa, niin että päivä ja eivät enää tule ajallansa,

21 niin rikkoutuu myös minun liittoni palvelijani Daavidin kanssa, niin ettei hänellä enää ole poikaa, joka istuu kuninkaana hänen valtaistuimellansa, ja minun liittoni leeviläisten pappien, minun palvelijaini, kanssa.

22 Niinkuin taivaan joukkoa ei voida lukea eikä meren hiekkaa mitata, niin monilukuisiksi minä teen palvelijani Daavidin jälkeläiset ja leeviläiset, jotka minua palvelevat."

23 Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:

24 "Etkö ole huomannut, mitä tämä kansa puhuu sanoen: 'Ne kaksi sukukuntaa, jotka Herra valitsi, hän on hyljännyt'? Ja he halveksivat minun kansaani, niinkuin se ei enää olisikaan kansa heidän silmissänsä.

25 Näin sanoo Herra: Jos minun liittoni päivän ja yön kanssa on olematon, jos en ole säätänyt taivaan ja maan lakeja,

26 niin minä myös hylkään Jaakobin ja palvelijani Daavidin jälkeläiset, niin etten ota hänen jälkeläisistänsä hallitsijoita Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille. Sillä minä käännän heidän kohtalonsa ja armahdan heitä."

   

Ze Swedenborgových děl

 

Apocalypse Explained # 432

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 1232  
  

432. Verse 5. Of the tribe of Judah twelve thousand sealed; of the tribe of Reuben twelve thousand sealed; of the tribe of Gad twelve thousand sealed.

5. "Of the tribe of Judah twelve thousand sealed," signifies love to the Lord, and that all who are in that love are in heaven, and come into heaven n. 433; "of the tribe of Reuben twelve thousand sealed," signifies the light of truth from that good, and that all who are in that light are in heaven and come into heaven n. 434; "of the tribe of Gad twelve thousand sealed," signifies the consequent good of life (n. 435, 436).

  
/ 1232  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for their permission to use this translation.

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 3459

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

3459. 'And swore, a man to his brother' means confirmation with those who do the good of truth. This is clear from the meaning of 'swearing' or of 'an oath' as confirmation, dealt with in 2842, 3037, 3375, and from the meaning of 'a man to his brother' as the good of truth, or what amounts to the same, one who is governed by that truth - 'man' meaning truth, see 265, 749, 1007, 3134, 3309, and 'brother' good, 2360. For what the good of truth is, see 3295, 3332. This good occurs with those represented here by Abimelech or by the Philistines, of whom Abimelech was the king, that is to say, those who make faith the essential thing of the Church and rank it above charity. No other good exists with such persons than the good of truth. Indeed they extract and draw out of the Word nothing else than references to faith and so to truth. They hardly notice references to good and so to life, and as a consequence they become more firmly convinced by matters of doctrine concerning faith and not by any concerning charity. When they do perform a good action it is one prescribed by matters of doctrine concerning faith. Good prescribed by these is called the good of truth.

[2] The Lord does indeed join Himself to those with whom this good exists, but not in the same way as He does to those who do the good of charity, for love and charity constitute spiritual conjunction, but not so faith except through love and charity. It is for this reason that the words used are not 'they made a covenant with Isaac' but 'they swore, a man to his brother'; for 'a covenant' has reference to good, which is the good of love and charity, whereas 'an oath' has reference to truth, which is the truth of faith, 3375. Also 'dwelling together' meant by 'a feast', 3456, is used in reference to those who do the good of truth. From people such as these in the next life I have been given to know that they have been separated from those who do the good of charity; for the latter are joined more nearly to the Lord than the former, since the former's good is so to speak hard and inflexible, and not communicable, and so is not in heaven but on the threshold of heaven.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.