Bible

 

Jeremiah 25

Studie

   

1 Sana, joka tuli Jeremialle, Sana koko Juudan kansaa vastaan, Joojakimin, Joosian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä vuotena, se on Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä vuotena-

2 sana, jonka profeetta Jeremia lausui koko Juudan kansaa ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan sanoen:

3 Joosian, Aamonin pojan, Juudan kuninkaan, kolmannestatoista vuodesta alkaen tähän päivään saakka-kaksikymmentä kolme vuotta-on Herran sana tullut minulle, ja minä olen teille puhunut varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet.

4 Ja Herra on lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet, ette kallistaneet korvaanne kuullaksenne,

5 kun he sanoivat: "Kääntykää itsekukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne, niin saatte asua maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne, iankaikkisesta iankaikkiseen.

6 Älkää seuratko muita jumalia, älkää palvelko ja kumartako niitä älkääkä vihoittako minua kättenne töillä, etten tuottaisi teille onnettomuutta." -

7 "Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra, ja niin te vihoititte minut kättenne töillä, omaksi onnettomuudeksenne.

8 Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani,

9 niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra, sanan Nebukadressarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi.

10 Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon.

11 Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.

12 Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt, niin minä kostan Baabelin kuninkaalle ja sille kansalle, sanoo Herra, heidän pahat tekonsa, kostan kaldealaisten maalle ja teen sen ikuiseksi erämaaksi.

13 Ja minä tuotan sen maan ylitse kaikki sanani, jotka minä olen puhunut sitä vastaan, kaiken, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, mitä Jeremia on ennustanut kaikkia niitä kansoja vastaan.

14 Sillä hekin joutuvat palvelemaan monia kansoja ja suuria kuninkaita, ja minä maksan heille heidän tekojensa ja kättensä töiden mukaan."

15 Sillä näin sanoi Herra, Israelin Jumala, minulle: "Ota tämä vihan viinin malja minun kädestäni ja juota sillä kaikki kansat, joiden tykö minä sinut lähetän.

16 He juovat ja horjuvat ja tulevat mielettömiksi miekan edessä, jonka minä lähetän heidän keskellensä."

17 Ja minä otin maljan Herran kädestä ja juotin kaikkia kansoja, joiden tykö Herra minut lähetti:

18 Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, sen kuninkaita ja ruhtinaita, tehdäkseni heidät raunioiksi, kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja kiroukseksi, niinkuin tänä päivänä tapahtuu;

19 faraota, Egyptin kuningasta, ja hänen palvelijoitansa ja ruhtinaitansa ja koko hänen kansaansa;

20 kaikkea sekakansaa ja kaikkia Uusin maan kuninkaita ja kaikkia filistealaisten maan kuninkaita ja Askelonia ja Gassaa ja Ekronia ja Asdodin tähteitä;

21 Edomia, Mooabia ja ammonilaisia;

22 kaikkia Tyyron kuninkaita ja kaikkia Siidonin kuninkaita ja rantamaan kuninkaita, jotka ovat meren tuolla puolen;

23 Dedania, Teemaa ja Buusia ja kaikkia päälaen ympäriltä kerittyjä;

24 kaikkia Arabian kuninkaita ja kaikkia sekakansan kuninkaita, jotka asuvat erämaassa;

25 kaikkia Simrin kuninkaita ja kaikkia Eelamin kuninkaita ja kaikkia Meedian kuninkaita;

26 kaikkia pohjanpuolen kuninkaita, läheisiä ja kaukaisia, toista toisensa jälkeen, ja kaikkia maan valtakuntia, mitä maan päällä on. Ja heidän jälkeensä on Seesakin kuningas juova.

27 "Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, -miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.

28 Mutta jos he eivät tahdo ottaa maljaa sinun kädestäsi ja juoda, niin sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Teidän täytyy juoda.

29 Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä alotan onnettomuuden tuottamisen; ja tekö jäisitte rankaisematta! Te ette jää rankaisematta, sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan, sanoo Herra Sebaot.

30 Mutta sinä, ennusta heille kaikki nämä sanat ja sano heille: Herra ärjyy korkeudesta, antaa äänensä kaikua pyhästä asunnostansa. Hän ärjyy väkevästi yli laitumensa. Hän nostaa kuin viinikuurnan polkijat huudon kaikkia maan asukkaita vastaan.

31 Pauhina käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa: jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra.

32 Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä.

33 Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.

34 Parkukaa, te paimenet, ja huutakaa, vieriskelkää tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teidän joutua teurastettaviksi. Te hajoatte pirstoiksi, te kaadutte niinkuin kallisarvoinen astia.

35 Mennyt on paimenilta pakopaikka ja pelastus lauman valtiailta.

36 Kuule paimenten huutoa, lauman valtiaitten valitusta! Sillä Herra hävittää heidän laumansa;

37 heidän rauhaisat laitumensa ovat tuhoutuneet Herran vihan hehkusta.

38 Hän on lähtenyt niinkuin nuori leijona pensaikostaan: heidän maansa on tullut autioksi hävittäjän vihan hehkusta, Herran vihan hehkusta."

   

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 588

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

588. The Lord is referred to as repenting and grieving in heart however because all human mercy seems to involve those feelings. Consequently as is the case many times elsewhere in the Word, the manner of speaking here is in accordance with the outward appearance. Nobody can know what the Lord's mercy is, for it infinitely transcends all human understanding. But one does know what human mercy is; it is repenting and grieving. And unless a person grasps the idea of mercy from some different feeling whose nature he knows, he can have no possible conception of it and so cannot learn anything about it. This is the reason why human characteristics are frequently attributed to Jehovah, or the Lord - for example, that Jehovah or the Lord punishes, leads into temptation, destroys, and burns with anger, when in fact He never punishes anybody, never leads anybody into temptation, never destroys anybody, and never burns with anger. Now seeing that such things are attributed to the Lord, repentance and grief may be attributed as well, for the attribution of the one follows on from that of the other, as is quite clear from the following places in the Word:

[2] In Ezekiel,

My anger will be accomplished, I will make My wrath die down again, and I will repent. Ezekiel 5:13.

Here, because 'anger' and 'wrath' are attributed to Him, 'repenting' is attributed as well. In Zechariah,

As I thought to do Evil when your fathers provoked Me to anger, said Jehovah Zebaoth, and I did not repent, so again I will think in these days to do good to Jerusalem and to the house of Judah. Zechariah 8:14-15.

Here it is said that Jehovah 'thought to do evil', when in fact He never thinks to do evil to anyone, but good to every single human being. And when Moses sought to placate the face 1 of Jehovah, Turn from the heat of Your anger, and repent over the evil of Your people. And Jehovah repented over the evil which He said He would do to His people. Exodus 32:12, 14.

Here also the heat of anger, and consequently repentance, is ascribed to Jehovah. In Jonah,

The king of Ninevah [said], Who knows, God may turn and repent, and turn from the heat of His anger, and we shall not perish! Jonah 3:9.

Here similarly 'repentance' is attributed to Him because 'anger' is also.

[3] In Hosea,

My heart has turned within Me, and at the same time My repentings have been kindled; I will not execute the heat of My anger. Hosea 11:8-9.

Here 'repentings having been kindled', said of the heart, is similar in meaning to 'He was grieved in heart'. 'Repentings' clearly stands for abundant mercy. Similarly in Joel,

Return to Jehovah your God, for He is gracious and merciful, long-suffering, abounding in mercy, and repenting of evil. Joel 2:13.

Here again 'repenting' quite clearly means mercy. In Jeremiah,

It may be they will listen and every man turn from his evil way, that I may repent of the evil. Jeremiah 26:3.

'Repent' stands for having mercy. In the same prophet,

If that nation turns from its evil, I will repent of the evil. Jeremiah 18:8.

Here also 'repenting' stands for having mercy on them if only they would turn back, for it is man who turns the Lord's mercy away from himself. It is never the Lord who turns it away from man.

Poznámky pod čarou:

1. literally, the faces

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.