Bible

 

synty 13

Studie

   

1 Niin Abram lähti pois Egyptistä, hän ja hänen vaimonsa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan, Etelämaahan.

2 Abram oli hyvin rikas: hänellä oli karjaa, hopeata ja kultaa.

3 Ja hän vaelsi, kulkien levähdyspaikasta toiseen, Etelämaasta Beeteliin asti, aina siihen paikkaan, missä hänen majansa oli ensi kerralla ollut, Beetelin ja Ain välillä,

4 siihen paikkaan, johon hän ennen oli rakentanut alttarin; ja Abram huusi siinä avuksi Herran nimeä.

5 Ja myöskin Lootilla, joka vaelsi Abramin kanssa, oli pikkukarjaa, raavaskarjaa ja telttoja.

6 Eikä maa riittänyt heidän asuakseen yhdessä, sillä heillä oli paljon omaisuutta, niin etteivät voineet yhdessä asua.

7 Niin syntyi riitaa Abramin karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten välillä. Ja siihen aikaan asuivat siinä maassa kanaanilaiset ja perissiläiset.

8 Silloin Abram sanoi Lootille: "Älköön olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, sillä olemmehan veljeksiä.

9 Eikö koko maa ole avoinna edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle."

10 Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa.

11 Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin, ja he erkanivat toisistaan.

12 Abram asettui Kanaanin maahan, Loot asettui lakeuden kaupunkeihin ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan asti.

13 Mutta Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä Herran edessä.

14 Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: "Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen.

15 Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.

16 Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin maan tomun. Jos voidaan lukea maan tomu, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi.

17 Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä sen annan."

18 Ja Abram siirtyi siirtymistään telttoineen ja tuli ja asettui Mamren tammistoon, joka on Hebronin luona, ja rakensi sinne alttarin Herralle.

   

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 1603

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

1603. After that Lot was separated from him. That this signifies when the cupidities of the external man had been removed so as not to impede, is evident from the representation of Lot, which is the external man, and from what precedes in regard to his being separated, that is, the things that would impede; and when these had been removed, the internal man, or Jehovah, acted as one with the external, or with the Lord’s Human Essence. The external things that do not agree, spoken of above, are what impede the internal man, while acting into the external, from making it a one with itself. The external man is nothing else than a kind of instrument, or something organic, having in itself no life; it receives life from the internal man, and then it appears as if the external man had life from itself.

[2] But with the Lord, after He had expelled the hereditary evil, and so had purified the organic things of His Human Essence, these too received life, so that the Lord, being already life in regard to His internal man, became life as to His external man also. This is what is signified by “glorification,” in John:

Jesus saith, Now is the Son of man glorified, and God is glorified in Him. If God is glorified in Him, God shall also glorify Him in Himself, and shall straightway glorify Him (John 13:31-32).

Again:

Father, the hour is come; glorify Thy Son, that Thy Son also may glorify Thee. Now therefore O Father glorify Thou Me with Thine own self, with the glory which I had with Thee before the world was (John 17:1, 5).

Again:

Jesus said, Father, glorify Thy name. There came therefore a voice from heaven, I have both glorified, and will glorify it again (John 12:28).

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.