Bible

 

Hesekiel 42

Studie

   

1 Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan pohjoista kohden viepää tietä myöten, vei minut pihakammio-rakennuksen luo, joka oli eristettyä aluetta vastassa ja pohjoispuolista muurirakennusta vastassa,

2 satakyynäräisen pitkänsivun edustalle, jossa oli oviaukko pohjoiseen päin; leveys taas oli viisikymmentä kyynärää.

3 Sen kaksikymmenkyynäräisen paikan edustalla, joka kuului sisempään esipihaan, ja vastapäätä sitä kivillä laskettua permantoa, joka oli ulommassa esipihassa, oli käytävä käytävää vastassa, kolmessa kerroksessa.

4 Kammioiden editse meni kulkutie, kymmentä kyynärää leveä, sisempään esipihaan, sataa kyynärää pitkä, ja oviaukot olivat pohjoiseen päin.

5 Mutta ylimmät kammiot olivat kapeimmat, sillä käytävät ottivat niiltä tilaa enemmän kuin alimmilta ja keskimmäisiltä kammioilta rakennuksessa.

6 Sillä nämä olivat kolmikertaiset, mutta niissä ei ollut pylväitä, niinkuin esipihoissa oli pylväät; sentähden ne tulivat olemaan kaitaisemmat kuin alimmat ja keskimmäiset, maasta lukien.

7 Oli myös muuri, joka ulkopuolella kulki yhtä suuntaa kammioiden kanssa ulompaa esipihaa kohden kammioiden editse; sen pituus oli viisikymmentä kyynärää.

8 Sillä niiden kammioiden pituus, jotka olivat ulompaan esipihaan päin, oli yhteensä viisikymmentä kyynärää; mutta, katso, temppelisalin puolella sata kyynärää.

9 Ja näiden kammioiden alapuolella oli sisäänkäynti idästäpäin, kun tultiin niitten luokse ulommasta esipihasta,

10 esipihaa ympäröivän muurin leveyspuolella. Etelää kohden, eristetyn alan edustalla ja rakennuksen edustalla, oli kammioita,

11 ja niiden editse kävi tie. Ne olivat samanmuotoisia kuin ne kammiot, jotka olivat pohjoista kohden: yhtä pitkiä ja leveitä. Samanlaisia olivat kaikki näitten uloskäytävät, laitteet ja oviaukot.

12 Ja samoin kuin olivat niiden kammioiden oviaukot, jotka olivat etelää kohden, oli se oviaukko, joka oli tien päässä-tien, joka kulki senpuolisen muurin viertä itää kohden, sinne tultaessa.

13 Ja hän sanoi minulle: "Pohjoiskammiot ja eteläkammiot, jotka ovat eristetyn alan edustalla, ne ovat pyhiä kammioita, joissa papit, jotka lähestyvät Herraa, syövät sitä, mikä on korkeasti-pyhää. Sinne he pankoot korkeasti-pyhän: ruokauhrin, syntiuhrin ja vikauhrin; sillä se paikka on pyhä.

14 Kun papit ovat tulleet, älkööt he menkö pyhäköstä ulos esipihaan muutoin, kuin että tänne panevat vaatteensa, joissa toimittavat virkaansa, sillä ne ovat pyhät, ja pukeutuvat toisiin vaatteisiin; sitten lähestykööt paikkaa, mikä on kansaa varten."

15 Kun hän oli saanut loppuun sisemmän temppelin mittaamisen, vei hän minut ulos sille portille, jonka etupuoli oli itää kohden. Ja hän mittasi sen ympärinsä.

16 Hän mittasi itäilmalta mittaruovolla: viisi sataa ruokoa mittaruovon mukaan. Hän kääntyi

17 ja mittasi pohjoisilmalta: viisisataa ruokoa mittaruovon mukaan. Hän kääntyi

18 ja mittasi eteläilmalta: viisisataa ruokoa mittaruovon mukaan.

19 Hän kääntyi ja mittasi länsi-ilmalta: viisisataa ruokoa mittaruovon mukaan.

20 Neljältä ilmansuunnalta hän sen mittasi. Siinä oli muuri yltympäri; pituutta viisisataa ja leveyttä viisisataa. Sen tuli erottaa pyhä epäpyhästä.

   

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 7891

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

7891. 'And on the first day there shall be a holy convocation' means that at the beginning all must be together. This is clear from the meaning of 'the first day' as the beginning, that is to say, of the deliverance from those who have molested, and so from damnation; and from the meaning of 'a holy convocation' as the regulation that all must be together. The people were called to convocations in order that the whole of Israel might be assembled together and so represent heaven; for all were divided into tribes, tribes into families, and families into households. Regarding the representation of heaven and the communities there by the tribes, families, and households of the children of Israel, see 7836. Here was the reason why those convocations were called 'holy' and were held at each feast, Leviticus 23:27, 36; Numbers 28:26; 29:1, 7, 12. And the feasts themselves were consequently called 'holy convocations', for all male persons were commanded to be present at them. The fact that the feasts were referred to as 'holy convocations' is clear in Moses,

These are the appointed feasts of Jehovah, which you shall call holy convocations, to present a fire-offering to Jehovah. Leviticus 23:37.

The fact that all male persons were to be present on those occasions is clear in the same author,

Three times in the year all your male persons shall appear before Jehovah your God in the place which He will have chosen - at the feast of unleavened bread, at the feast of weeks, and at the feast of tabernacles. Deuteronomy 16:16.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.