Bible

 

Mooseksen kirja 33

Studie

   

1 Tämä on se siunaus, jolla Jumalan mies Mooses siunasi israelilaiset ennen kuolemaansa;

2 hän sanoi: "Herra tuli Siinailta, Seiristä hän nousi loistaen heille; hän ilmestyi kirkkaudessa Paaranin vuoristosta, hän tuli kymmentuhantisesta pyhien joukosta; hänen oikealla puolellansa liekitsi lain tuli.

3 Hän rakastaa kansoja; kaikki niiden pyhät ovat sinun kädessäsi. He asettuvat sinun jalkojesi juureen, ottavat oppia sinun sanoistasi.

4 Mooses antoi meille lain, perintönä Jaakobin seurakunnalle.

5 Ja Herra tuli kuninkaaksi Jesurunissa, kun kansan päämiehet kokoontuivat, kaikki Israelin sukukunnat.

6 Ruuben eläköön, älköön hän kuolko; mutta vähäiseksi jääköön hänen miestensä joukko."

7 Ja tämän hän sanoi Juudasta: "Kuule, Herra, Juudan huuto ja tuo hänet kansansa luo. Hän sen puolesta käsillänsä taisteli; ole sinä apuna hänen vihollisiansa vastaan."

8 Ja Leevistä hän sanoi: "Sinun tummimisi ja uurimisi olkoot sinun hurskaasi omat, sen miehen, jota sinä Massassa koettelit, jonka kanssa sinä riitelit Meriban veden luona,

9 joka sanoi isästänsä ja äidistänsä: 'Minä en heitä nähnyt', ja joka ei tunnustanut veljiään omiksensa eikä tuntenut omia lapsiansa. Sillä he noudattivat sinun sanaasi ja pysyivät sinun liitossasi.

10 He opettavat sinun säädöksiäsi Jaakobille ja Israelille sinun lakiasi; he panevat suitsutusta sinun eteesi ja kokonaisuhreja sinun alttarillesi.

11 Siunaa, Herra, hänen voimansa, ja olkoon hänen kättensä työ sinulle otollinen. Ruhjo hänen vastustajiensa lanteet ja hänen vihamiehensä niin, että eivät enää nouse."

12 Benjaminista hän sanoi: "Herran rakkaana hän asuu hänen turvissansa; Herra suojelee häntä aina ja asuu hänen kukkulainsa välissä".

13 Ja Joosefista hän sanoi: "Herra siunatkoon hänen maansa kalleimmalla, kasteella, joka tulee taivaasta, kalleimmalla, mikä tulee syvyydestä alhaalta,

14 kalleimmalla, minkä aurinko antaa, kalleimmalla, minkä kuun vaiheet tuottavat,

15 kalleimmalla, mikä tulee ikuisten vuorien huipuilta, kalleimmalla, mikä tulee ikikukkuloilta,

16 kalleimmalla, minkä maa kasvaa, ja kaikella, mitä siinä on, ja mielisuosiollaan, hän, joka pensaassa asui. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, hänen päälaellensa, hänen, joka on ruhtinas veljiensä joukossa.

17 Uljas on hänen härkiensä esikoinen, sen sarvet ovat kuin villihärän sarvet; niillä se puskee kumoon kansat, kaikki tyynni maan ääriin saakka. Sellaisia ovat Efraimin kymmenet tuhannet, sellaisia Manassen tuhannet."

18 Ja Sebulonista hän sanoi: "Iloitse, Sebulon, kun liikkeelle lähdet, ja sinä, Isaskar, majoissasi.

19 He kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita uhreja. Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan kätketyt aarteet."

20 Ja Gaadista hän sanoi: "Kiitetty olkoon hän, joka on niin laajentanut Gaadin. Niinkuin naarasleijona hän asettuu leposijaansa ja raatelee sekä käsivarren että päälaen.

21 Hän katsoi itsellensä parhaan osan maata, sillä siellä oli hänelle johtajan osa varattu. Mutta hän tuli kansan päämiesten kanssa, pani toimeen Herran vanhurskauden ja hänen tuomionsa yhdessä muun Israelin kanssa."

22 Ja Daanista hän sanoi: "Daan on nuori leijona, joka syöksyy esiin Baasanista".

23 Ja Naftalista hän sanoi: "Naftali on kylläinen mielisuosiosta ja täynnä Herran siunausta. Lännen ja etelän hän omaksensa ottakoon."

24 Ja Asserista hän sanoi: "Siunattu olkoon Asser poikien joukossa. Olkoon hän veljiensä lemmikki, ja kastakoon hän jalkansa öljyyn.

25 Rautaa ja vaskea olkoot sinun salpasi; ja niinkuin sinun päiväsi, niin olkoon sinun voimasikin.

26 Ei kukaan ole niinkuin Jesurunin Jumala, joka kulkee taivasten yli sinun apunasi ja korkeudessaan pilvien päällitse.

27 Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret. Hän karkoitti viholliset sinun tieltäsi, hän sanoi: 'Hävitä!'

28 Näin Israel asuu turvassa, Jaakobin lähde erillänsä viljan ja viinin maassa, jonka taivaskin tiukkuu kastetta.

29 Autuas olet sinä, Israel; kuka on sinun vertaisesi! Sinä olet kansa, jota Herra auttaa, hän, joka on sinun kilpesi ja suojasi, sinun miekkasi ja korkeutesi. Vihollisesi mielistelevät sinua, ja sinä astut heidän kukkuloillansa."

   

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 10011

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

10011. And shalt pour it upon his head, and anoint him. That this signifies a representative of the Divine good in the Lord as to the whole Human, is evident from the signification of “pouring oil upon Aaron’s head,” as being the Divine good upon the whole Human of the Lord; for by “oil” is signified the Divine good (see n. 4582, 9474), by “Aaron” the Lord as to Divine good (n. 9806), and by the “head” the whole Human; and from the signification of “to anoint,” as being a representative of this thing (n. 9474, 9954). That the “head” denotes the whole Human, or the whole man, is because everything of man descends from the head, for the body is a derivation thence, and therefore that which man thinks and wills, which is done in the head, is presented in effect in the body. The head is like the supreme or inmost in the heavens, which descends and flows into the heavens that are beneath, and produces and derives them. Therefore also the head with man corresponds to the inmost heaven, the body as far as the loins to the middle heaven, and the feet to the ultimate heaven. In a word, that which is inmost is the only thing in the derivatives that essentially lives. From this it is evident that as the Divine is the inmost of all things, or what is the same, the supreme of all things, it is the one only thing from which is the life of all things, and therefore insofar as a man receives of the Divine, so far he lives.

[2] Moreover, the oil with which the priest was anointed flowed down from the crown of the head into the body, as can be seen in David:

Like the good oil upon the head, coming down into Aaron’s beard, that cometh down upon the mouth of his garments (Psalms 133:2).

A woman poured an alabaster box of balm upon the head of Jesus as He lay, and Jesus said, She hath poured this balm upon My body for the burying (Matthew 26:7, 12).

There came a woman having an alabaster box of ointment of spikenard very precious, and breaking the alabaster box, she poured it upon the head of Jesus; and Jesus said, She hath come beforehand to anoint My body for the burying (Mark 14:3, 8).

From all this also it is evident that “to anoint the head” denotes to anoint the whole body.

[3] That by the “head” is meant the whole man, is also evident from many passages in the Word, as in Isaiah:

The redeemed of Jehovah shall return, and shall come unto Zion with singing; and everlasting joy upon their heads (Isaiah 35:10).

The precious things of the products of the sun, the chief things of the mountains of the east, and the precious things of the earth, for the head of Joseph, and for the crown of the head of the Nazirite of his brethren (Deuteronomy 33:14-16).

The storm of Jehovah shall rush upon the head of the wicked (Jeremiah 30:23).

I will put their way on their head (Ezekiel 11:21; 16:43; 22:31; Joel 3:4, 3:7; Obad. 1:15).

Woe to those who made kerchiefs upon the head of every stature to hunt souls (Ezekiel 13:18).

God shall bruise the head, the hairy crown (Psalms 68:21).

From all this it is now evident that by the “head” is signified the whole man, and thus that by “pouring oil upon Aaron’s head” is signified the Divine good in the Lord upon the whole Human. (That when the Lord was in the world He made Himself Divine truth, and when He departed out of the world He made Himself Divine good, see the places cited in n. 9315, 9199.)

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.