Bible

 

Mooseksen kirja 10

Studie

   

1 Ja Aaronin pojat Nadab ja Abihu ottivat kumpikin suitsutusastiansa, ja panivat tulta niihin, ja panivat suitsutusta sen päälle: ja kantoivat vierasta tulta Herran eteen, jota ei hän heille ollut käskenyt.

2 Silloin läksi tuli Herralta, ja kulutti heidät; niin että he kuolivat Herran edessä.

3 Niin sanoi Moses Aaronille: tämä on se kuin Herra puhunut on, sanoen: Minä pyhitetään niissä, jotka minua lähestyvät, ja kaiken kansan edessä minä kunnioitetaan. Ja Aaron oli ääneti.

4 Mutta Moses kutsui Misaelin, ja Eltsaphanin, Usielin, Aaronin sedän pojat ja sanoi heille, tulkaat ja kantakaat teidän veljenne pyhän edestä: ulos leiristä.

5 Ja he tulivat ja kantoivat heidät hameinensa leiristä, niinkuin Moses oli sanonut.

6 Niin sanoi Moses Aaronille, ja hänen pojillensa Eleatsarille ja Itamarille: ei teidän pidä paljastaman teidän päätänne, eikä myös repimän teidän vaatteitanne, ettette kuolisi, ja ettei viha tulisi kaiken kansan päälle: mutta teidän veljenne koko Israelin huoneesta itkekään tätä paloa, jonka Herra sytyttänyt on.

7 Vaa ei teidän pidä menemän seurakunnan majan ovesta ulos, ettette kuolisi; sillä Herran voidellusöljy on teidän päällänne. Ja he tekivät Moseksen sanan jälkeen.

8 Ja Herra puhui Aaronille, sanoen:

9 Viinaa ja väkevää juomaa ei pidä sinun juoman, eikä sinun poikas sinun kanssa, koska te menette seurakunnan majaan, ettette kuolisi: se pitää oleman ijankaikkinen sääty teidän sukukunnillenne,

10 Että te eroitatte mikä pyhä ja ei pyhä, mikä saastainen ja puhdas on.

11 Ja että te opettaisitte Israelin lapsille kaikki oikeudet, kuin Herra heille Moseksen kautta puhunut on.

12 Ja Moses puhui Aaronille ja hänen jääneille pojillensa Eleatsarille ja Itamarille: ottakaat se, joka tähteeksi jäänyt on ruokauhrista, Herran tuliuhrista, ja syökäät se happamattomana alttarin tykönä; sillä se on kaikkein pyhin.

13 Ja teidän pitää sen syömän pyhällä sialla: sillä se on sinun oikeutes ja sinun poikais oikeus Herran tuliuhrista; sillä se on minulle niin käsketty.

14 Mutta häälytysrinnan ja ylennyslavan pitää sinun ja sinun poikas ja tyttäres sinun kanssas syömän puhtaalla paikalla; sillä tämä oikeus on sinulle ja sinun pojilles annettu Israelin lasten kiitosuhrista;

15 Sillä ylennyslapa ja häälytysrinta, lihavuus tuliuhrein kanssa, pitää kannettaman sisälle häälytettää häälytykseksi Herran edessä: sentähden pitää sen oleman sinulle ja sinun lapsilles ijankaikkiseksi säädyksi, niinkuin Herra käskenyt on.

16 Ja Moses etsi ahkerasti rikosuhrin kaurista, ja katso, se oli poltettu: ja vihastui Eleatsarin ja Itamarin Aaronin jääneiden poikain päälle, sanoen:

17 Miksi ette ole syöneet rikosuhria pyhällä paikalla? sillä se on kaikkein pyhin, ja hän on antanut teille sen, että teidän pitää kantaman kansan rikokset, ja sovittaman heitä Herran edessä.

18 Katso, hänen verensä ei ole tuotu pyhään: teidän olis pitänyt kaiketi syömän sen pyhässä, niinkuin minulle käsketty on.

19 Mutta Aaron sanoi Mosekselle: katso, tänäpänä ovat he uhranneet rikosuhrinsa ja polttouhrinsa Herran edessä. Ja minulle on senkaltainen asia tapahtunut: ja pitäiskö minun tänäpänä syömän rikosuhrista, olisko se Herralle otollinen?

20 Kun Moses sen kuuli, tyytyi hän siihen

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Apocalypse Revealed # 599

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 962  
  

599. So as to even make fire come down from heaven to earth in the sight of men. This symbolizes assertions that their falsities are truths from heaven, that people who accept them are saved, and that people who do not accept them perish.

This is the symbolism of these words, because the greatest signs were produced by fire from heaven. It was therefore a common expression of assurance among the ancients that, when bearing witness to some truth, they could rain down fire from heaven to attest to it. And this symbolically meant that they could attest to it to such a degree of certainty.

That fire from heaven also did attest to truth is apparent from the fact that the burnt offering offered by Aaron was consumed by fire from heaven (Leviticus 9:24). So, too, the burnt offering offered by Elijah (1 Kings 18:38).

[2] In an opposite sense, fire from heaven was a sign attesting that the people were caught up in evils and the accompanying falsities, and so would perish. But that fire was a consuming fire, such as the fire from heaven that consumed Aaron's two sons in Leviticus 10:1-6; that consumed the two hundred and fifty men in Numbers 26:10; that consumed the outskirts of the camp in Numbers 11:1-3; and that twice consumed the fifty men sent by the king to Elisha in 2 Kings 1:10, 12. Such also was the fire and brimstone rained down from heaven on Sodom in Genesis 19:24, 25; and the fire from heaven that consumed the people who surrounded the camp of the saints and the beloved city in Revelation 20:9. Once, when incensed at some impenitent people, the disciples said to Jesus, "Do You want us to command fire to come down from heaven and consume them?" (Luke 9:54).

We cite these instances to show that fire from heaven symbolizes an attestation, indeed an assurance, that truth is true, and in an opposite sense, that falsity is true, as in the present instance.

Fire also symbolizes a heavenly love and so a zeal for truth, and in an opposite sense a hellish love and so a zeal for falsity (nos. 468, 494).

  
/ 962  
  

Many thanks to the General Church of the New Jerusalem, and to Rev. N.B. Rogers, translator, for the permission to use this translation.