Bible

 

synty 6

Studie

   

1 Ja tapahtui, koska ihmiset rupesivat lisääntymään maan päällä, ja siittivät tyttäriä;

2 Niin Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret kauniiksi, ja ottivat emänniksensä kaikesta kuin he valitsivat.

3 Silloin sanoi Herra: ei minun henkeni pidä nuhteleman ihmistä (sanan kautta) ijankaikkisesti, sillä hän on liha; sentähden olkoon hänellä aikaa, sata ja kaksikymmentä ajastaikaa.

4 Siihen aikaan olivat sankarit maan päällä: ja myös sitte, kuin Jumalan pojat makasivat ihmisten tytärten kanssa, ja he olivat siittäneet heille (lapsia): nämä olivat valtiaat, ne muinen kuuluisat miehet.

5 Mutta Herra näki ihmisen pahuuden suureksi maan päällä; ja kaikki hänen sydämensä aivoitus ja ajatus oli ainoastansa paha joka aika.

6 Ja Herra katui ihmisen tehneensä maan päälle, ja tuli murheelliseksi sydämessänsä.

7 Ja Herra sanoi: Minä tahdon ihmisen, jonka minä loin, hukuttaa maan päältä, hamasta ihmisestä niin karjaan asti, matoihin ja ja taivaan lintuihin asti; sillä minä kadun, että minä niitä tehnyt olen.

8 Mutta Noa löysi armon Herran edessä.

9 Tämä on Noan sukukunta: Noa oli hurskas ja vakaa mies ajallansa, ja eli jumalisesti:

10 Ja siitti kolme poikaa, Semin, Hamin ja Japhetin.

11 Mutta maa oli turmeltu Jumalan kasvoin edessä, ja täynnänsä väkivaltaa.

12 Silloin katsahti Jumala maan päälle, ja katso, se oli turmeltu: sillä kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä.

13 Ja Jumala sanoi Noalle: kaiken lihan loppu on minun eteeni tullut: sillä maa on heistä täynnänsä väkivaltaa, ja katso, minä hukutan heitä ynnä maan kanssa.

14 Tee sinulles arkki hongasta, ja tee sisälle olinsijat, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.

15 Ja tee häntä näin: Kolmesataa kyynärää pitää oleman arkin pituuden, viisikymmentä kyynärää hänen leveytensä ja kolmekymmentä kyynärää korkeutensa.

16 Arkin akkunan sinun pitää tekemän, ja kyynärällä päättämän sen ylhäältä: Ja arkin oven pitää sinun paneman sivuun. Ja hänellä pitää oleman kolme pohjaa, yksi alinna, toinen keskellä ja kolmas ylinnä.

17 Ja minä, katso, minä annan tulla vedenpaisumuksen maan päälle hukuttamaan kaikkea lihaa, jossa elävä henki on taivaan alla, ja kaikki, mitä maan päällä on, pitää hukkuman.

18 Mutta sinun kanssas minä minun liittoni teen, ja sinun pitää arkkiin sisälle menemän, sinun ja sinun poikas, ja sinun emäntäs, ja poikais emännät sinun kanssas.

19 Ja sinun pitää saattaman arkkiin kaikkinaiset eläimet kaikesta lihasta kaksittain, koiraksen ja naaraksen, jäämään elämään kanssas.

20 Linnuista lajistansa, karjasta lajistansa, kaikkinaisista madoista maan päällä lajistansa. Kaikista näistä pitää kaksittain sinun tykös käymän, jäämän elämään.

21 Ja sinun pitää ottaman tykös kaikkinaista ruokaa, jota syödään, ja kokooman sinun tykös, sinulle ja heille elatukseksi.

22 Ja Noa teki sen: kaikki mitä Jumala hänen käski, niin hän teki.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 734

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

734. In what has gone before, verses 13-end of the previous chapter dealt with truths of the understanding which the member of the Church called Noah was supplied with by the Lord prior to his being regenerated, while verses 1-5 of this chapter deal after that with goods of the will, which were also conferred on him by the Lord. And because both are dealt with it looks like a repetition. Now however verses 6-11 deal with the temptation of that man, the present verse in particular dealing with the first state and so with the onset of temptation. And anyone is able to see that further repetition occurs, for in this verse it is said that 'Noah was a son of six hundred years when the flood came to be over the earth' but in verse 11 that it occurred 'in the six hundredth year of his life, in the second month, and on the seventeenth day'. So too with verse 7 in which it is said that 'Noah entered into the ark with his sons and their wives' and the similar statement in verse 13 later on. Also verses 8-9, in which it is said that the beasts entered into the ark to Noah' and the similar statements in verses 14-16. From these considerations it is clear that this verse is in like manner a repetition of matters that have appeared already. What more can anyone see who keeps to the sense of the letter alone except the repetition of some historical event? But here as in other places not one tiny word is in any way superfluous or meaningless, for it is the Lord's Word. There is not any repetition therefore unless it is used to mean something different from before. In fact here, as previously, it is initial temptation, which involves things of his understanding, that is meant, and after that temptation of him as regards things of his will. With anyone who is to be regenerated these temptations are consecutive, for being tempted as regards things of the understanding is altogether different from being tempted as regards those of the will. Temptation as regards things of the understanding is mild, whereas temptation as regards those of the will is severe.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.