Bible

 

synty 6

Studie

   

1 Ja tapahtui, koska ihmiset rupesivat lisääntymään maan päällä, ja siittivät tyttäriä;

2 Niin Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret kauniiksi, ja ottivat emänniksensä kaikesta kuin he valitsivat.

3 Silloin sanoi Herra: ei minun henkeni pidä nuhteleman ihmistä (sanan kautta) ijankaikkisesti, sillä hän on liha; sentähden olkoon hänellä aikaa, sata ja kaksikymmentä ajastaikaa.

4 Siihen aikaan olivat sankarit maan päällä: ja myös sitte, kuin Jumalan pojat makasivat ihmisten tytärten kanssa, ja he olivat siittäneet heille (lapsia): nämä olivat valtiaat, ne muinen kuuluisat miehet.

5 Mutta Herra näki ihmisen pahuuden suureksi maan päällä; ja kaikki hänen sydämensä aivoitus ja ajatus oli ainoastansa paha joka aika.

6 Ja Herra katui ihmisen tehneensä maan päälle, ja tuli murheelliseksi sydämessänsä.

7 Ja Herra sanoi: Minä tahdon ihmisen, jonka minä loin, hukuttaa maan päältä, hamasta ihmisestä niin karjaan asti, matoihin ja ja taivaan lintuihin asti; sillä minä kadun, että minä niitä tehnyt olen.

8 Mutta Noa löysi armon Herran edessä.

9 Tämä on Noan sukukunta: Noa oli hurskas ja vakaa mies ajallansa, ja eli jumalisesti:

10 Ja siitti kolme poikaa, Semin, Hamin ja Japhetin.

11 Mutta maa oli turmeltu Jumalan kasvoin edessä, ja täynnänsä väkivaltaa.

12 Silloin katsahti Jumala maan päälle, ja katso, se oli turmeltu: sillä kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä.

13 Ja Jumala sanoi Noalle: kaiken lihan loppu on minun eteeni tullut: sillä maa on heistä täynnänsä väkivaltaa, ja katso, minä hukutan heitä ynnä maan kanssa.

14 Tee sinulles arkki hongasta, ja tee sisälle olinsijat, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.

15 Ja tee häntä näin: Kolmesataa kyynärää pitää oleman arkin pituuden, viisikymmentä kyynärää hänen leveytensä ja kolmekymmentä kyynärää korkeutensa.

16 Arkin akkunan sinun pitää tekemän, ja kyynärällä päättämän sen ylhäältä: Ja arkin oven pitää sinun paneman sivuun. Ja hänellä pitää oleman kolme pohjaa, yksi alinna, toinen keskellä ja kolmas ylinnä.

17 Ja minä, katso, minä annan tulla vedenpaisumuksen maan päälle hukuttamaan kaikkea lihaa, jossa elävä henki on taivaan alla, ja kaikki, mitä maan päällä on, pitää hukkuman.

18 Mutta sinun kanssas minä minun liittoni teen, ja sinun pitää arkkiin sisälle menemän, sinun ja sinun poikas, ja sinun emäntäs, ja poikais emännät sinun kanssas.

19 Ja sinun pitää saattaman arkkiin kaikkinaiset eläimet kaikesta lihasta kaksittain, koiraksen ja naaraksen, jäämään elämään kanssas.

20 Linnuista lajistansa, karjasta lajistansa, kaikkinaisista madoista maan päällä lajistansa. Kaikista näistä pitää kaksittain sinun tykös käymän, jäämän elämään.

21 Ja sinun pitää ottaman tykös kaikkinaista ruokaa, jota syödään, ja kokooman sinun tykös, sinulle ja heille elatukseksi.

22 Ja Noa teki sen: kaikki mitä Jumala hänen käski, niin hän teki.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 587

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

587. That 'Jehovah repented that He had made man on the earth' means mercy, and that 'He was grieved in heart' has a similar meaning, is clear from the consideration that Jehovah foresees from eternity every single thing and therefore never repents. When He made man, that is, created him anew and perfected him to the point of his becoming celestial, He also foresaw that in the process of time he would become the kind of person described here. And because He foresaw the kind of person he would become, He could not repent. This is quite clear in Samuel,

Samuel said, The Invincible One of Israel does not lie, and He will not repent, for He is not a man (homo) that He should repent. 1 Samuel 15:29.

And in Moses,

God is not a man (vir), that He should lie, or a son of man, that He should repent. Has He said, and will He not act? Or has He spoken, and will He not carry it out? Numbers 23:19.

'Repenting' however means having mercy.

[2] Jehovah's, that is, the Lord's mercy includes every single thing which the Lord does towards the human race, whose condition is such that He has mercy on it, on each according to his state. He has mercy therefore on the state of the person He allows to be punished, as He does on that of the person on whom He confers the enjoyment of good. Being punished is a manifestation of mercy because it turns all evil that is being punished towards good. And conferring the enjoyment of good is a manifestation of mercy too, because nobody merits anything good at all. In fact the whole human race is evil, with everyone, if left to himself, rushing into hell. Consequently it is by mercy that anyone is rescued from that place, and by nothing other than mercy, since the Lord does not need anyone to help Him. The word mercy (misericordia) is used therefore because mercy rescues a person from misery (miseriae) and from hell, and so is used with respect to the human race whose condition is such, and it is the product of love towards all because all are such.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.