Bible

 

synty 5

Studie

   

1 Tämä on ihmisen sukukunnan kirja, siihen aikaan, koska Jumala loi ihmisen, ja teki hänen Jumalan muotoiseksi.

2 Mieheksi ja vaimoksi loi hän heidät ja siunasi heitä, ja kutsui heidän nimensä ihminen, sinä päivänä jona he luotiin.

3 Ja Adam oli sadan ja kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti pojan, joka hänen kuvansa kaltainen oli, ja kutsui hänen nimensä Set.

4 Ja eli sitte kahdeksansataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

5 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kolmekymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

6 Set oli sadan ja viiden ajastajan vanha, ja siitti Enoksen.

7 Ja eli sitte kahdeksansataa ja seitsemän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

8 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kaksitoistakymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

9 Enos oli yhdeksänkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Kenanin.

10 Ja eli sitte kahdeksansataa ja viisitoistakymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

11 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja viisi ajastaikaa, ja kuoli.

12 Kenan oli seitsemänkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Mahalaleelin.

13 Ja eli sitte kahdeksansataa ja neljäkymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

14 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kymmenen ajastaikaa, ja kuoli.

15 Mahalaleel oli viiden ajastajan seitsemättäkymmentä vanha, ja siitti Jaredin.

16 Ja eli sitte kahdeksansataa ja kolmekymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

17 Ja koko hänen ikänsä oli kahdeksansataa yhdeksänkymmentä ja viisi ajastaikaa, ja kuoli.

18 Jared oli sadan ja kahdenseitsemättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Henokin.

19 Ja eli sitte kahdeksansataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

20 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kaksiseitsemättäkymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

21 Henok oli viidenseitsemättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Metusalan.

22 Ja sitte kuin hän oli Metusalan siittänyt, pysyi hän jumalisessa elämässä kolmesataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

23 Ja koko hänen ikänsä oli kolmesataa ja viisiseitsemättäkymmentä ajastaikaa.

24 Ja hän eli jumalisesti: ja ei enää ollut; sillä Jumala otti hänen pois.

25 Metusala oli sadan ja seitsemän ajastajan yhdeksättäkymmentä vanha, ja siitti Lamekin.

26 Ja eli sitte seitsemänsataa ja kaksiyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

27 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja yhdeksänseitsemättäkymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

28 Lamek oli sadan ja kahden ajastajan yhdeksättäkymmentä vanha, ja siitti pojan.

29 Ja kutsui hänen nimensä Noa, sanoen: tämä on lohduttava meitä meidän vaivassamme ja töissämme maan päällä, jonka Herra kironnut on.

30 Sitte eli hän viisisataa yhdeksänkymmentä ja viisi ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

31 Ja koko hänen ikänsä oli seitsemänsataa ja seitsemänkahdeksattakymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

32 Noa oli viidensadan ajastajan vanha, ja siitti Semin, Hamin ja Japhetin.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 396

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

396. 'Jehovah put a sign on Cain, lest anyone should strike him' means that the Lord distinguished faith in a special way to ensure its preservation. This is clear from the meaning of 'a sign' and of 'putting a sign' on somebody, which is a way of distinguishing him, as in Ezekiel,

Jehovah said, Go through the middle of the city, through the middle of Jerusalem, and make a sign on (or designate) the foreheads of the men (vir) who groan and sigh over all the abominations. Ezekiel 9:4.

Here 'designating foreheads' does not mean putting a sign or stroke on their foreheads but a way of distinguishing from others. Something similar is said in John about men who did not have God's sign on their foreheads being subject to condemnation, Revelation 9:4. Here again 'having a sign' stands for a way of distinguishing.

[2] In the same book this sign is also called 'a mark', where reference is made to placing a mark on the hand and on the forehead, Revelation 14:9. That which was meant by signs and marks the Jewish Church represented by binding the first and great commandment on to the hand and on to the forehead, a practice mentioned in Moses,

Hear, O Israel, Jehovah our God is one Jehovah; you shall love Jehovah your God, with all your heart, and with all your soul, and with all your might. And you shall bind them as a sign on to your hand; and let them be as frontlets between your eyes. Deuteronomy 6:4-5, 8; 11:13, 18.

This represented the requirement to distinguish the commandment concerning love above all other commandments. This shows what making a sign on the hand and on the forehead means.

In Isaiah,

One is coming to gather all nations and tongues, and they will come and see My glory, and I will set a sign among them. Isaiah 66:18-19.

And in David,

Look to me and have compassion on me; give Your strength to Your servant, and save the son of Your handmaid. Make a sign in me for what is good, and let those who hate me see and be put to shame. Psalms 86:16-17.

From all these quotations it is now clear what 'a sign' means. Let nobody suppose therefore that some sign was put on a man called Cain, for the internal sense of the Word embodies matters altogether different from those of the sense of the letter.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.