Bible

 

maastamuutto 26

Studie

   

1 Ja Tabernaklin pitää sinun tekemän kymmenestä vaatteesta: kalliista kerratuista liinalangoista, sinisistä, purpuraisista, ja tulipunaisista villoista. Gerubimin sinun pitää tekemän taitavasti sen päälle.

2 Kunkin vaatten pituus pitää oleman kahdeksan kyynärää kolmattakymmentä, ja leveys pitää oleman neljä kyynärää: ja niillä kaikilla vaatteilla pitää yksi mitta oleman.

3 Viisi vaatetta pitää yhdistettämän toinen toiseensa, ja taas viisi yhdistettämän toinen toiseensa.

4 Sinun pitää myös tekemän silmukset sinisistä villoista ensimäisen vaatteen reunaan, äärimäiset kulmat yhteen sidottaa: ja niin sinun pitää tekemän äärimäisen vaatteen reunaan, sen kulmat yhteenpantaa toistamiseen.

5 Sinun pitää tekemän viisikymmentä silmusta ensimäiseen vaatteesen, niin myös viisikymmentä silmusta äärelle vaatetta, joka toisessa yhdistyksessä on; ja silmukset pitää oleman toinen toisensa kohdalla.

6 Ja sinun pitää tekemän viisikymmentä kultaista koukkua, ja ne vaatteet yhdistämän toinen toiseensa niillä koukuilla, niin että se tulis yhdeksi Tabernakliksi.

7 Ja sinun pitää tekemän yksitoistakymmentä vaatetta vuohen karvoista, peitteeksi Tabernaklin päälle.

8 Jokaisen vaatteen pituuden pitää oleman kolmekymmentä kyynärää, ja leveyden neljä kyynärää, ja leveyden neljä kyynärää. Ja kaikki yksitoistakymmentä pitää oleman yhdensuuruiset.

9 Viisi vaatetta pitää sinun toinen toiseensa yhdistämän erinänsä, ja myös kuusi vaatetta erinänsä; niin ettäs teet sen kuudennen vaatteen kaksikertaiseksi etiseltä puolen Tabernaklia.

10 Ja sinun pitää tekemän viisikymmentä silmusta ensimäisen vaatteen reunaan, äärelle, josta se yhdistetään ja myös viisikymmentä silmusta siihen vaatteen reunaan, josta se toinen kerta yhdistetään.

11 Niin myös pitää sinun tekemän viisikymmentä vaskikoukkua, ja paneman koukut silmuksiin ja yhdistämän majan, että se olis yksi maja.

12 Vaan se liika joka ylitse jää Tabernaklin vaatteesta: nimittäin puolen siitä liiaksi jääneestä vaatteesta, pitää sinun antaman riippua ylitse Tabernaklin, perän puolella.

13 Ja yksi kyynärä pitää oleman yhdellä ja yksi kyynärä toisella puolen, sen ylitse jääneen majan vaatteen pituudesta: sen pitää riippuman Tabernaklin sivuilla siellä ja täällä, sitä peittämässä.

14 Mutta tämän ensimäisen peitteen päälle sinun pitää tekemän toisen peitteen punaisista oinaan nahoista, ja vielä sitten ylimmäisen peitteen tekasjim-nahoista.

15 Sinun pitää myös tekemän Tabernaklin laudat sittimipuusta, pystyällä olemaan.

16 Jokaisen laudan pituus pitää oleman kymmenen kyynärää, vaan leveys puolitoista kyynärää.

17 Kaksi vaarnaa pitää jokaisessa laudassa oleman, niin että he taittaisiin yhdistettää toinen toiseensa. Näin pitää sinun tekemän kaikki Tabernaklin laudat.

18 Ja sinun pitää tekemän Tabernaklin laudat, niin että kaksikymmentä lautaa pitää oleman etelän puolella.

19 Ja neljäkymmentä hopiajalkaa pitää sinun tekemän kahdenkymmenen laudan alle, niin että jokaisen laudan alla pitää oleman kaksi jalkaa, kahden vaarnansa päällä.

20 Niin myös majan toisella sivulla pohjan puolella pitää oleman kaksikymmentä lautaa.

21 Ja neljäkymmentä hopiajalkaa: aina kaksi jalkaa kunkin laudan alla.

22 Mutta perällä Tabernaklia länteen päin pitää sinun tekemän kuusi lautaa.

23 Ja kaksi lautaa pitää sinun tekemän Tabernaklin perälle, niihin kahteen kulmaan.

24 Niin että kumpikin niistä taittaisiin yhdistettää silmuksella sekä alhaalta että ylhäältä: yhdellä tavalla pitää he molemmista kulmista yhdistettämän kulmakiskoilla,

25 Niin että yhteen olis kahdeksan lautaa, ja heidän hopiajalkansa kuusitoistakymmentä: aina kaksi jalkaa kunkin laudan alla.

26 Sinun pitää myös tekemän korennot sittimipuusta: viisi niihin lautoihin, jotka yhdellä Tabernaklin sivulla ovat;

27 Ja viisi korentoa niihin lautoihin, kuin toisella Tabernaklin sivulla ovat: ja viisi korentoa myös niihin lautoihin, jotka perällä Tabernaklia ovat, länteen päin.

28 Ja keskimäinen korento pitää keskeltä lautoja käymän yhdestä kulmasta niin toiseen.

29 Ja sinun pitää laudat kullalla silaaman, ja kullasta renkaat niihin tekemän, joihinka korennot pistetään, ja sinun pitää myös korennot kullalla silaaman.

30 Ja niin pitää sinun Tabernaklin pystyälle paneman, sen muodon jälkeen, kuin sinä näit vuorella.

31 Esiripun pitää myös sinun tekemän sinisistä, purpuraisista ja tulipunaisista villoista, niin myös kalliista kerratuista liinalangoista, ja tekemään Kerubimit sen päälle taitavasti.

32 Ja sinun pitää ripustaman sen neljän sittimipuisen, kullalla silatun patsaan päälle, ja niiden kultaiset koukut, neljän hopiajalan päälle.

33 Ja sinun pitää ripustaman esiripun koukuille, ja paneman todistusarkin sisälliselle puolen esirippua, niin että esirippu olis teille erotus pyhän ja kaikkein pyhimmän vaiheella.

34 Armo-istuimen pitää sinun myös paneman todistusarkin päälle, kaikkein pyhimpään.

35 Ja paneman pöydän ulkoiselle puolen esirippua, ja kynttiläjalan pöydän kohdalle, päivän puolelle Tabernaklia, niin että pöytä seisoo pohjaan päin.

36 Ja sinun pitää tekemän peittovaatteen Tabernaklin oveen, sinisistä, purpuraisista ja tulipunaisista villoista, niin myös kalliista kerratusta liinalangasta, taitavasti ommellun.

37 Tätä peittovaatetta varten pitää sinun tekemän viisi patsasta sittimipuusta ja ne kullalla silaaman, ja koukut pitää oleman kullasta: ja sinun pitää valaman niille viisi vaskista jalkaa.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 9603

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

9603. One measure for all the curtains. That this signifies a like state of the matter, is evident from the signification of a “measure,” as being the state of a thing as to truth (see n. 3104); consequently “one measure for all the curtains” denotes a like state of the matter for all the truths. By a like state of the matter, when said concerning the truths of faith in the spiritual kingdom, is meant that they all look to good, and that through good they look to the Lord from whom they are; for the truths which do not look to good, and thus to the Lord, are not truths of faith, consequently are not the truths of the church or of heaven. The truths which look in another direction may indeed in their external form appear like truths, but they are not truths, because they are devoid of life; for the life of truth is good, and good is from the Lord, who alone is life. Truths which look in another direction are like the members of a body without a soul, which are not members of any body, because they are lifeless, and therefore of no use.

[2] That “measure” signifies the state of a thing as to truth, and also the state of a thing as to good, is evident from the passages in the Word that treat of the measurements of the New Jerusalem, and also of the new temple. By the “New” or “Holy Jerusalem” is signified the Lord’s New Church, in like manner by the temple; and therefore by their “measurements” are signified states as to truth and as to good; as in John:

The angel had a golden reed, to measure the holy Jerusalem, and the gates thereof, and the wall thereof; and he measured the city with the reed, twelve thousand furlongs. And he measured the wall thereof, a hundred forty and four cubits, which is the measure of a man, that is, of an angel (Revelation 21:15-17).

That the “measurements” here signify states as to good and truth is very manifest, for the “holy Jerusalem” denotes the Lord’s New Church; “the gates and the wall” denote the protecting truths of faith; “twelve thousand” denotes all truths and goods in the complex; likewise “a hundred forty and four” (n. 7973), for this number signifies the like as the number “twelve” because it arises from twelve multiplied by twelve (that “twelve” denotes all truths and goods in the complex, see n. 577, 2089, 2129, 2130, 3272, 3858, 3913); “the measure of a man, that is, of an angel” signifies that such is the state of the church and of heaven in respect to the goods of love and the truths of faith, for “a man” denotes the church, and “an angel,” heaven. Unless it were known what is signified by “the holy Jerusalem,” by its “gate” and its “wall,” by the number “twelve thousand furlongs,” and by “the measure of the wall being a hundred forty and four,” also what by “measure,” what by “a man,” and what by “an angel,” who would ever know what is meant by “the measure of the city being twelve thousand furlongs,” and “the measure of the wall a hundred forty and four cubits, the measure of a man, that is, of an angel”?

[3] The like is signified by “measurement” in Zechariah:

I lifted up mine eyes again and saw a man in whose hand was a measuring line. I said, Whither goest thou? He said, To measure Jerusalem, to see what is the breadth thereof, and what is the length thereof (Zech. 2:1-2).

Also in Ezekiel, where a man who had a measuring reed measured the houses of the new city, and also the temple, as to the outer walls, the inner walls, the gates, the foundations, the thresholds, the windows, the steps (Ezekiel 40:0-42:0). Unless these measurements signified the states of the matter in respect to truth and good, such things would never have been mentioned. By “measuring” in general is signified the state of truth and good; as in Jeremiah:

Thus said Jehovah, If the heavens above shall be measured, and the foundations of the earth searched out beneath, behold still will I disapprove the seed of Israel for all that they have done. Behold the days come in which the city shall be built to Jehovah. And the measuring line shall go out more fully over the hill Gareb, and shall turn about unto Goah (Jeremiah 31:37-39).

Who hath measured the waters in His fist, and meted out the heavens with the span, and weighed the mountains in scales, and the hills in a balance? (Isaiah 40:12).

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.