圣经文本

 

synty第7章

学习

   

1 Ja Herra sanoi Nooalle: "Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni.

2 Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras.

3 Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä.

4 Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja hävitän maan päältä kaikki olennot, jotka olen tehnyt."

5 Ja Nooa teki näin, aivan niin kuin Herra oli hänen käskenyt tehdä.

6 Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle.

7 Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan menivät arkkiin vedenpaisumusta pakoon.

8 Puhtaita eläimiä ja epäpuhtaita eläimiä, lintuja ja kaikkia, joita maassa matelee,

9 meni Nooan luo arkkiin kaksittain, koiras ja naaras, niinkuin Jumala oli Nooalle käskyn antanut.

10 Ja niiden seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle.

11 Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat.

12 Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.

13 Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme miniäänsä heidän kanssaan arkkiin;

14 he ja kaikki metsäeläimet lajiensa mukaan ja kaikki karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, lajiensa mukaan ja kaikki linnut lajiensa mukaan, kaikki lintuset, kaikki, mikä siivekästä on.

15 Ja ne menivät Nooan luo arkkiin kaksittain, kaikki liha, kaikki, jossa oli elämän henki.

16 Ja ne, jotka menivät sisälle, olivat koiras ja naaras kaikesta lihasta, niinkuin Jumala oli hänelle käskyn antanut. Ja Herra sulki oven hänen jälkeensä.

17 Silloin tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli neljänäkymmenenä päivänä; ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että se kohosi korkealle maasta.

18 Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla.

19 Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä, niin että kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan alla peittyivät.

20 Viisitoista kyynärää vesi nousi vuorten yli, niin että ne peittyivät.

21 Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.

22 Kaikki, joiden sieramissa oli elämän hengen henkäys, kaikki, jotka elivät kuivalla maalla, kuolivat.

23 Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut; ne hävisivät maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne, jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät henkiin.

24 Ja vedet vallitsivat maan päällä sata viisikymmentä päivää.

   

来自斯威登堡的著作

 

Arcana Coelestia#765

学习本章节

  
/10837  
  

765. Up to now the subject has been the temptation of the member of the Church called Noah. Verses 6-10 have first of all dealt with his temptation involving things of the understanding, which are truths of faith. After that verses 11-12, have dealt with his temptation involving things of the will, which have in view the good deeds of charity. The purpose of the temptations was that the member of the Church, that is, that the new Church, might be born again by means of them, during the time that the Most Ancient Church was dying out. As stated already, this Church was quite different in disposition from the Most Ancient Church; that is to say, it is a spiritual Church, whose nature is such that this individual is born again by means of doctrinal matters concerning faith. Once these have been implanted, conscience is instilled into him to prevent his doing things contrary to the truth and good of faith. In this way charity is conferred on him which then governs his conscience, from which he accordingly starts to act. From these considerations it becomes clear what a spiritual man is; he is not one who imagines that faith without charity saves, but one who makes charity the essential element of faith, and acts from it. To bring such a person or Church into being was the end in view, and this is why this Church itself is dealt with next. The fact that it is the Church which is dealt with next becomes clear also from the repetition so to speak of the same point, for it is said here that, 'On that very day Noah went in, and Shem and Ham and Japheth, Noah's sons, and Noah's wife, and the three wives of his sons with them, into the ark', which is similar to verse 7 above, though that verse reads, 'And Noah went in, and his sons and his wife, and his sons' wives with him into the ark'. Since the subject is now the Church however, the sons Shem, Ham, and Japheth are mentioned by name; and when so mentioned by name they mean the member of the Church. But when they are called 'sons without the addition of their names they mean truths of faith. In addition, what has been stated already in verses 8-9, about beasts and birds going into the ark is repeated once again in verses 14-16, but with certain changes that are here fitting and applicable to the Church.

  
/10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.