圣经文本

 

synty第2章

学习

   

1 Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa.

2 Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.

3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.

4 Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,

5 ei ollut vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut antanut sataa maan päälle eikä ollut ihmistä maata viljelemässä,

6 vaan sumu nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan.

7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.

8 Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.

9 Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän-ja pahantiedon puun.

10 Ja Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui sieltä neljään haaraan.

11 Ensimmäisen nimi on Piison; se kiertää koko Havilan maan, jossa on kultaa;

12 ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös bedellion-pihkaa ja onyks-kiveä.

13 Toisen virran nimi on Giihon; se kiertää koko Kuusin maan.

14 Kolmannen virran nimi on Hiddekel; se juoksee Assurin editse. Ja neljäs virta on Eufrat.

15 Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.

16 Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,

17 mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".

18 Ja Herra Jumala sanoi: "Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva".

19 Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.

20 Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.

21 Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.

22 Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.

23 Ja mies sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu".

24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

25 Ja he olivat molemmat, mies ja hänen vaimonsa, alasti eivätkä hävenneet toisiansa.

   

来自斯威登堡的著作

 

Arcana Coelestia#215

学习本章节

  
/10837  
  

215. The proprium is nothing but evil and falsity. This has been made clear to me from the fact that anything spirits at any time have spoken from themselves has been evil and false, and so much so that the moment I was made to realize that it originated in themselves I knew it was false, even though, when they spoke, they were so sure of its being the truth that they were in no doubt about it. The same is true of the person who speaks from himself. Similarly whenever people have started to reason about the things which constituted spiritual and celestial life or about those which comprised faith, I have been allowed to perceive that they doubted, indeed denied, those things; for reasoning about faith amounts to doubting and denying. And because they reason from themselves, that is, from the proprium, they plunge into utter falsities, and therefore into abysmal thick darkness, that is, thick darkness of falsities. At such times the tiniest quibble weighs more heavily than a thousand truths, just as a speck of dust deposited on the pupil of the eye prevents it from seeing the universe and everything it contains. The Lord speaks of these people in Isaiah as follows,

Woe to those who are wise in their own eyes, and in their own sight are intelligent! Isaiah 5:21

And in the same prophet,

Your wisdom and your knowledge led you astray, and you said in your heart, I am, and there is no one else besides me. And evil will come upon you, whose origin you do not know, and disaster will befall you, which you will not be able to expiate, and vastation will come upon you suddenly of which you know not. Isaiah 47:10-11.

In Jeremiah,

Every man has been made stupid by knowledge; every metal-caster is put to shame by his statue, for the idol he moulds is a lie, and there is no spirit in those things. Jeremiah 51:17.

'Statue' stands for the falsity which belongs to the proprium, and 'idol' for the evil which belongs to it.

  
/10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.