圣经文本

 

synty第5章

学习

   

1 Tämä on ihmisen sukukunnan kirja, siihen aikaan, koska Jumala loi ihmisen, ja teki hänen Jumalan muotoiseksi.

2 Mieheksi ja vaimoksi loi hän heidät ja siunasi heitä, ja kutsui heidän nimensä ihminen, sinä päivänä jona he luotiin.

3 Ja Adam oli sadan ja kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti pojan, joka hänen kuvansa kaltainen oli, ja kutsui hänen nimensä Set.

4 Ja eli sitte kahdeksansataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

5 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kolmekymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

6 Set oli sadan ja viiden ajastajan vanha, ja siitti Enoksen.

7 Ja eli sitte kahdeksansataa ja seitsemän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

8 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kaksitoistakymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

9 Enos oli yhdeksänkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Kenanin.

10 Ja eli sitte kahdeksansataa ja viisitoistakymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

11 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja viisi ajastaikaa, ja kuoli.

12 Kenan oli seitsemänkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Mahalaleelin.

13 Ja eli sitte kahdeksansataa ja neljäkymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

14 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kymmenen ajastaikaa, ja kuoli.

15 Mahalaleel oli viiden ajastajan seitsemättäkymmentä vanha, ja siitti Jaredin.

16 Ja eli sitte kahdeksansataa ja kolmekymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

17 Ja koko hänen ikänsä oli kahdeksansataa yhdeksänkymmentä ja viisi ajastaikaa, ja kuoli.

18 Jared oli sadan ja kahdenseitsemättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Henokin.

19 Ja eli sitte kahdeksansataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

20 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja kaksiseitsemättäkymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

21 Henok oli viidenseitsemättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Metusalan.

22 Ja sitte kuin hän oli Metusalan siittänyt, pysyi hän jumalisessa elämässä kolmesataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

23 Ja koko hänen ikänsä oli kolmesataa ja viisiseitsemättäkymmentä ajastaikaa.

24 Ja hän eli jumalisesti: ja ei enää ollut; sillä Jumala otti hänen pois.

25 Metusala oli sadan ja seitsemän ajastajan yhdeksättäkymmentä vanha, ja siitti Lamekin.

26 Ja eli sitte seitsemänsataa ja kaksiyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

27 Ja koko hänen ikänsä oli yhdeksänsataa ja yhdeksänseitsemättäkymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

28 Lamek oli sadan ja kahden ajastajan yhdeksättäkymmentä vanha, ja siitti pojan.

29 Ja kutsui hänen nimensä Noa, sanoen: tämä on lohduttava meitä meidän vaivassamme ja töissämme maan päällä, jonka Herra kironnut on.

30 Sitte eli hän viisisataa yhdeksänkymmentä ja viisi ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

31 Ja koko hänen ikänsä oli seitsemänsataa ja seitsemänkahdeksattakymmentä ajastaikaa, ja kuoli.

32 Noa oli viidensadan ajastajan vanha, ja siitti Semin, Hamin ja Japhetin.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

来自斯威登堡的著作

 

De Verbo (The Word)#18

学习本章节

  
/26  
  

18. XVIII. The linking of heaven with a member of the church by means of the literal sense of the Word.

Much experience has allowed me to know that the Word opens heaven to a person. This means that when a person reads the Word or speaks from it, communication is established with heaven. I have read through the prophetic Word from Isaiah to Malachi, and I was allowed to perceive that every chapter, in fact every verse, was perceived in some heavenly community. Because what was communicated was not the literal but the spiritual sense, the angels of that community were unaware that this was coming from a man. It seems to them that they were thinking as if of themselves about the things inwardly contained in the Word.

[2] Some African spirits from Abyssinia were with me, when on one occasion their ears were opened so that they could hear the singing of a Psalm of David in a church in the world. This gave them such joy that they sang along with them. But after a while their ears were closed again, so that none of them could hear the singing from there. Then they felt an even greater joy, because this was spiritual; and at the same time they were filled with intelligence, because in the spiritual sense the Psalm dealt with the Lord and the redemption He effects. The joyful lifting of their hearts was to some small extent communicated to a heavenly community from the Christian world, and this brought this community similar joy. It was plain from this that the whole of heaven is able to communicate by means of the Word.

[3] I pass over many 1 other experiences which proved to me that the literal sense of our Word has this effect, in fact, that the spiritual sense unaccompanied by the natural sense does not produce communication with heaven. The reason is that the Lord's influence comes from what is first to what is last, so it proceeds from Himself into the natural sense of the Word, and calls forth or unfolds its spiritual and celestial senses; and thus its enlightenment teaches and guides the angels. The Lord is therefore called in the Word the First and the Last.

[4] This makes it plain that the church's teaching is not valid, unless it is gathered and proved from the literal sense of the Word, because it does not establish communication. But teaching drawn from the literal sense is valid, and acts together with the spiritual sense.

脚注:

1. The correct reading is probably multas. -Translator

  
/26  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.