圣经文本

 

maastamuutto第35章

学习

   

1 Ja Moses kokosi kaiken Israelin seurakunnan, ja sanoi heille: nämät ovat ne, mitä Herra käskenyt on teidän tehdä.

2 Kuusi päivää pitää työtä tehtämän, mutta seitsemännen päivän pitää teille pyhä oleman, sabbatin lepo Herralle: kuka ikänänsä silloin työtä tekee, sen pitää kuoleman.

3 Ei teidän pidä tulta sytyttämän kaikissa teidän asuinsioissanne sabbatin päivänä.

4 Ja Moses sanoi kaikille Israelin lasten seurakunnalle: tämä on se, jota Herra käskenyt on, sanoen:

5 Ottakaat teidän seastanne ylennysuhria Herralle: jokainen, jolla hyväntahtoinen sydän on, tuokaan ylennysuhrin Herralle: kultaa, hopiaa ja vaskea.

6 Sinisiä, purpuraisia ja tulipunaisia villoja, kallista liinaa ja vuohen karvoja,

7 Punalla painetuita, oinaan nahkoja, ja tekasjim-nahkoja, sittimipuita,

8 Öljyä lamppuihin, ja hyvänhajuisia kaluja voidellusöljyyn ja hyvään suitsutukseen,

9 Onikin kiviä ja sisälle suljetuita kiviä päällisvaatteesen ja rintavaatteesen.

10 Ja jokainen taitava teidän seassanne tulkaan ja tehkään kaikki mitä Herra käskenyt on:

11 Majan vaatteinensa, peitteinensä, renkainensa, lautoinensa, korentoinensa, patsainensa ja jalkoinensa;

12 Arkin korentoinensa, armo-istuimen ja esiripun;

13 Pöydän korentoinensa ja kaikki sen kalut, niin myös katsomusleivän;

14 Kynttiläjalan kaluinensa valistamaan, ja hänen lamppunsa ja öljyä valkeudeksi.

15 Ja savu-alttarin korentoinensa, voidellusöljyn ja hyvänhajavia kaluja suitsutukseen, ja vaatteen majan oven eteen.

16 Polttouhrin alttarin vaskihäkin kanssa, korennot ja kaikki sen astiat: pesoastian jalkoinensa.

17 Pihan vaatteet patsainensa ja jalkoinensa, niin myös vaatteen pihan oven eteen;

18 Majan ja pihan vaarnat köysinensä;

19 Virkavaatteet pyhän palvelukseen: pyhät vaatteet papille Aaronille, hänen poikainsa vaatteen kanssa, papin virkaan.

20 Silloin meni koko Israelin lasten seurakunta ulos Moseksen kasvoin edestä.

21 Ja tuli jokainen, jonka sydän kehoitettiin, ja jolla oli hyvänsuopainen henki, ja toivat ylennysuhrin Herralle, seurakunnan majan tarpeeksi, ja kaikkeen sen palvelukseen, ja pyhiin vaatteisiin.

22 Ja tulivat sekä miehet että vaimot, kaikki, joilla oli hyvänsuopainen sydän, ja toivat rannerenkaita, korvarenkaita, sormuksia ja solkia, ja kaikkinaisia kultaisia astioita; toi myös joka mies kultaa häälytysuhriksi Herralle.

23 Ja jokainen toi, joka tyköänsä löysi sinisiä, ja purpuraisia, ja tulipunaisia villoja, ja kallista liinaa, ja vuohenkarvoja, punalla painetuita oinaan nahkoja, ja tekasjim-nahkoja.

24 Jokainen joka hopiaa ja vaskea ylensi, hän sen toi ylennysuhriksi Herralle. Ja jokainen, joka tyköänsä löysi sittimipuita, hän toi niitä kaikkinaiseksi Jumalan palveluksen tarpeeksi.

25 Ja kaikki taitavat vaimot kehräsivät käsillänsä, ja toivat kehräyksensä sinisistä, ja purpuraisista ja tulipunaisista villoista, ja kalliista liinasta.

26 Ja ne vaimot, jotka senkaltaisia töitä taisivat ja siihen olivat hyväntahtoiset, kehräsivät vuohen karvoja.

27 Mutta päämiehet toivat onikin kiviä, ja kiinnitettyjä kiviä, päällisvaatteesen ja rintavaatteesen.

28 Ja hyvänhajullisia yrttejä, ja öljyä valkeudeksi, ja voidellusöljyksi, ja yrttein suitsutukseksi.

29 Ja niin Israelin lapset toivat hyvällä mielellä, sekä miehet että vaimot kaikkinaiseen tarpeesen, niinkuin Herra Mosekselle käskenyt oli että tehtämän piti.

30 Ja Moses sanoi Israelin lapsille: katsokaat, Herra on kutsunut Betsaleelin nimeltä, Urin pojan, Hurin pojanpojan, Juudan suvusta,

31 Ja täyttänyt hänen Jumalan hengellä: taidolla, ymmärryksellä ja tiedolla kaikkinaiseen työhön,

32 Ja taitavasti ylösajattelemaan sitä, mitä tehdä taidetaan kullasta, hopiasta ja vaskesta,

33 Taitavasti kaivamaan ja sisälle kiinnittämään kalliita kiviä, veistämään puita, ja tekemään taitavasti kaikkinaista visua työtä;

34 Ja on antanut taidon hänen sydämeensä opettaa: ynnä Oholiabin Ahisamakin pojan kanssa Danin suvusta.

35 Ja on täyttänyt heidän sydämensä taidolla, tekemään kaikkinaista visua työtä, kaivamaan, kutomaan ja neulomaan sinisiä, ja purpuraisia ja tulipunaisia villoja, ja kallista liinaa, niin että he tekevät ja ylösajattelevat kaikkinaisia, taitavasti.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

来自斯威登堡的著作

 

Arcana Coelestia#9414

学习本章节

  
/10837  
  

9414. 'And Jehovah said to Moses' means instructions from the Lord for those restricted to the outward sense. This is clear from the meaning of 'saying' as instructions, when it includes the things stated after it that make up the instructions, as also in 7186, 7241, 7267, 7304, 7380, 7517, 7769, 7793, 7825, 8041 (the instructions come from the Lord because 'Jehovah' is used in the Word to mean the Lord, 1343, 1736, 1793, 2004, 2005, 2018, 2025, 2921, 3023, 3035, 5663, 6280, 6281, 6303, 6905, 8274, 8864, 9315); and from the representation of 'Moses' as that which acts as the intermediary between the Lord and the people, thus the Word in respect of its outward holiness since this acts as an intermediary. The fact that 'Moses' begins now to represent this intermediary is clear from the train of thought in all that follows. For that people was restricted to the external level of the Word, and as a consequence their worship was external, separated from anything internal, see 9380. Those who are like this cannot have any holy contact at all with the Lord, let alone be joined to Him, except through an intermediary. This matter will be explained more fully below in 9419.

[2] The fact that this people was restricted to the outward sense of the Word, separated from the inward, and that as a consequence their worship was similarly external, is plainly evident from events that followed. After forty days they fell completely away, worshipping the golden calf instead of Jehovah. Also, because of this Moses at that time threw the tablets from his hand and smashed them; and afterwards he was commanded to hew some other tablets on which the same words would be written. The meaning of this was that this people were altogether unwilling to accept any teaching at all from the inward sense of the Word as it exists in heaven, only from its outward sense separated from the inward, as the Word exists with them in the world even at the present day. This also explains why that people were no longer called Jehovah's people but Moses' people, as in Chapter Exodus 32 further on,

Jehovah spoke to Moses, Go! go down; for your people whom you caused to come up from the land of Egypt have corrupted themselves. Exodus 32:7.

Also in Chapter 33,

Jehovah spoke to Moses, Go! go up from here, you and the people whom you have caused to come up from the land of Egypt. Exodus 33:1.

For this reason also they were subsequently removed from the mountain. And in Chapter 34,

No man shall come up with you, and also no man shall be seen on all the mountain. Also no flock or herd shall feed before this mountain. Exodus 34:3.

For 'Mount Sinai' means the Law or Divine Truth and the Word as it exists in heaven, and so heaven as well, 8399, 8753, 8793, 8805. The reason why Moses previously represented the Word in general, that is, in respect both of its inward sense and of its outward sense, was that there the subject was the declaring of the Law, by which the revelation of Divine Truth in general was meant. This was the beginning of the revelation, for all else in the Word was written later.

  
/10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.