Библията

 

Joel 3

Проучване

   

1 Sillä katso, niinä päivinä ja sillä ajalla, kuin minä Juudan ja Jerusalemin vankiuden palautan,

2 Tahdon minä koota kaikki pakanat, ja viedä heitä alas Josaphatin laaksoon; ja tahdon siellä heidän kanssansa riidellä, minun kansani ja minun perimiseni Israelin tähden, jonka he pakanain sekaan hajoittivat, ja jakoivat minun maani itsellensä,

3 Ja ovat minun kansastani arpaa heittäneet; ja ovat pojan porton edestä antaneet, ja piian myyneet viinan edestä, ja sen juoneet.

4 Mitä myös minun on teidän kanssanne, te Tyrosta ja Zidonista, ja te kaikki Philistealaisten rajat? vai tahdotteko te minulle kaiketi kostaa? Jos te minulle tahdotte kostaa, niin minä tahdon sen äkisti ja pian kostaa teidän päänne päälle.

5 Sillä te olette minun hopiani ja kultani ottaneet, ja minun kauniit kappaleeni teidän kirkkoihinne vieneet;

6 Ja myyneet Juudan ja Jerusalemin lapset Grekiläisille, heitä kauvas heidän rajoistansa saattaaksenne.

7 Katso, minä tahdon heidät sieltä herättää, johonka te heidät myyneet olette; ja tahdon sen kostaa teidän päänne päälle;

8 Ja tahdon myydä jälleen teidän poikanne ja tyttärenne Juudan lasten kautta; ne pitää heidät rikkaasen Arabiaan, kaukaisen maan kansalle myymän; sillä Herra on sen puhunut.

9 Julistakaat näitä pakanain seassa, pyhittäkäät sota, herättäkäät väkevät, käyköön edes, ja menköön ylös kaikki sotaväki.

10 Tehkäät vannanne miekoiksi ja viikahteenne keihäiksi. Ja joka heikko on, se sanokaan: minä olen väkevä.

11 Kootkaat teitänne, ja tulkaat tänne kaikki pakanat ympäristöltä, ja kootkaat teitänne; anna, Herra, sinun väkevät sinne astua alas.

12 Nouskaat pakanat ja menkäät ylös Josaphatin laaksoon; sillä minä tahdon siellä istua, ja tuomita kaikki pakanat ympäristöltä.

13 Sivaltakaat viikahteella, sillä elo on kypsä; tulkaat ja astukaat alas; sillä kuurnat ovat täydet, ja kuurna-astiat kuohuvat; sillä heidän pahuutensa on suuri.

14 Paljo kansaa pitää oleman ympärillä joka paikassa Tuomiolaaksossa; sillä Herran päivä on läsnä Tuomiolaaksossa.

15 Aurinko ja kuu pimenevät, ja tähdet peittävät valkeutensa.

16 Ja Herra on Zionista kiljuva, ja antaa kuulla äänensä Jerusalemista, että taivaan ja maan pitää vapiseman. Mutta Herra on kansansa turva, ja linna Israelin lapsille.

17 Ja teidän pitää tietämän, että minä Herra teidän Jumalanne asun Zionissa minun pyhällä vuorellani; silloin on Jerusalem pyhäksi tuleva, ja ei pidä muukalaisen käymän enään sen lävitse.

18 Sillä ajalla pitää vuoret makiaa viinaa tiukkuman, ja kukkulat rieskaa vuotaman, ja kaikki Juudan ojat pitää vettä täynnä oleman; ja lähde pitää Herran huoneessa käymän, ja Sittimin ojaan juokseman.

19 Vaan Egyptin pitää autioksi tuleman, ja Edom synkiäksi erämaaksi; sen vääryyden tähden, mikä Juudan lapsille tehty on, että he viattoman veren heidän maassansa vuodattaneet ovat.

20 Mutta Juudassa pitää ijankaikkisesti asuttaman, ja Jerusalemissa ijankaikkiseen aikaan.

21 Ja minä tahdon puhdistaa heidän verensä, jota en minä ennen ole puhdistanut; ja Herra on asuva Zionissa.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

От "Съчиненията на Сведенборг

 

Arcana Coelestia #6438

Проучете този пасаж

  
/ 10837  
  

6438. From these things foretold by Israel regarding Joseph it may again be seen that every detail contains an inner meaning and that without that meaning scarcely anything is intelligible. The person who fixes his attention solely on the literal meaning may think that these things which were stated regarding Joseph were going to happen to his descendants from Manasseh and Ephraim, because in verse 1 Israel says that he was going to tell them what would happen to them at the end of days. But in the historical accounts concerning those descendants in the Books of Moses, Joshua, Judges, Samuel, or Kings, one does not find anything of the sort happening to them. They were no more greatly blessed than any other tribe; rather, like all the others they were taken away into captivity and scattered among the nations. From all this it is evident that the real meaning is not what presents itself in the sense of the letter but something else contained in the internal sense. Furthermore without the internal sense one cannot begin to know what all the things said about Joseph imply, namely these:

The son of a fertile one is Joseph, of a fertile one beside a spring; daughters, each one of whom marches onto the wall.

They exasperate him and shoot at him and hate him, do the archers.

He will sit in the strength of his bow, and the arms of his hands will be made strong by the hands of the powerful Jacob; from there is the shepherd, the stone of Israel.

The blessings of his father will prevail over the blessings of his ancestors, even as far as the desire of the everlasting hills.

They will be on the head of Joseph and on the crown of the head of the Nazirite among his brothers.

Every single one of these statements is of such a nature that no one can ever know what it really means except from the internal sense.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.