Библия

 

synty 23

Учиться

   

1 Ja Saara eli sadan kahdenkymmenen seitsemän vuoden vanhaksi; niin vanhaksi eli Saara.

2 Ja Saara kuoli Kirjat-Arbassa, se on Hebronissa, Kanaanin maassa. Ja Aabraham meni murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä.

3 Senjälkeen Aabraham nousi ja lähti vainajan luota ja puhui heettiläisille sanoen:

4 "Minä olen muukalainen ja vieras teidän keskuudessanne; antakaa minulle perintöhauta maassanne, haudatakseni ja kätkeäkseni siihen vainajani".

5 Heettiläiset vastasivat Aabrahamille, sanoen hänelle:

6 "Kuule meitä, herra. Sinä olet Jumalan ruhtinas meidän keskuudessamme; hautaa vainajasi parhaaseen hautaamme. Ei kukaan meistä kiellä sinua hautaamasta vainajaasi hautaansa."

7 Niin Aabraham nousi ja kumarsi maan kansalle, heettiläisille,

8 ja puhui heille sanoen: "Jos teidän mieleenne on, että minä hautaan ja kätken vainajani, niin kuulkaa minua ja taivuttakaa Efron, Sooharin poika,

9 antamaan minulle Makpelan luola, joka on hänen omansa ja on hänen vainionsa perällä. Täydestä hinnasta hän antakoon sen minulle perintöhaudaksi teidän keskuudessanne."

10 Mutta Efron istui siellä heettiläisten joukossa. Ja Efron, heettiläinen, vastasi Aabrahamille heettiläisten kuullen, kaikkien, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, sanoen:

11 "Ei, herrani, vaan kuule minua. Vainion minä lahjoitan sinulle ja myöskin luolan, joka siinä on, minä lahjoitan sinulle; kansalaisteni nähden minä sen sinulle lahjoitan. Hautaa vainajasi."

12 Ja Aabraham kumarsi maan kansalle

13 ja puhui Efronille, maan kansan kuullen, sanoen: "Jospa kuitenkin-oi, kuule minua! Minä maksan vainion hinnan; ota se minulta ja anna minun haudata siihen vainajani."

14 Efron vastasi Aabrahamille, sanoen hänelle:

15 "Herrani, kuule minua. Neljänsadan hopeasekelin maa, mitä se minulle ja sinulle merkitsee? Hautaa vainajasi."

16 Kuultuaan Efronin sanat Aabraham punnitsi Efronille sen rahasumman, jonka tämä oli maininnut heettiläisten kuullen, neljäsataa hopeasekeliä, kaupassa käypää.

17 Niin Efronin vainio, joka on Makpelassa itään päin Mamresta, sekä vainio että siellä oleva luola ynnä kaikki puut, jotka kasvoivat vainiolla, koko sillä alueella,

18 joutuivat Aabrahamin omaksi kaikkien heettiläisten nähden, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista.

19 Senjälkeen Aabraham hautasi vaimonsa Saaran luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta, se on Hebronista, Kanaanin maassa.

20 Niin vainio ja siellä oleva luola siirtyi heettiläisiltä Aabrahamille, perintöhaudaksi.

   

Из произведений Сведенборга

 

Arcana Coelestia # 2836

Изучить этот эпизод

  
/ 10837  
  

2836. Abraham called the name of that place. That this signifies the quality of their state (namely, of the spiritual) from the Lord’s Divine Human, is evident from the signification of “calling a name,” as being to know what the thing is, that is, its quality (see n. 144, 145, 1754, 1896, 2009); from the signification of “place,” as being state (see n. 1273-1277, 1376-1381, 2625); and from the representation of Abraham, as being the Lord as to His Divine Human (see n. 2833). Hence it is manifest that “Abraham called the name of that place,” signifies the quality of the state of the spiritual from the Lord’s Divine Human. That the spiritual are saved by the Lord’s coming into the world, was shown above (n. 2661, 2716); also that they have illumination from the Lord’s Divine Human (n. 2716); and that it is provided that those should be saved who are in the faith of charity, that is, in charity, follows in this verse. This is the state which is signified by these words.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.