A Bíblia

 

maastamuutto 38

Estude

   

1 Ja hän teki polttouhrialttarin akasiapuusta, neliskulmaisen, viittä kyynärää pitkän, viittä kyynärää leveän ja kolmea kyynärää korkean.

2 Ja hän teki siihen sarvet, sen neljään kulmaan, niin että sarvet olivat samaa kappaletta kuin se. Ja hän päällysti sen vaskella.

3 Ja hän teki kaikki alttarin kalut: kattilat, lapiot, maljat, haarukat ja hiilipannut. Kaikki sen kalut hän teki vaskesta.

4 Ja hän teki alttariin verkonkaltaisen ristikkokehyksen vaskesta, alttarin välireunuksen alle, maahan kiinni, niin että se ulottui puolitiehen alttaria.

5 Ja hän valoi neljä rengasta vaskiristikon neljään kulmaan, korentojen pitimiksi.

6 Ja korennot hän teki akasiapuusta ja päällysti ne vaskella.

7 Ja hän pisti alttarin sivuilla oleviin renkaisiin korennot, joilla se oli kannettava. Ja hän teki sen laudoista, ontoksi.

8 Ja hän teki vaskialtaan vaskijalustoineen niiden naisten kuvastimista, jotka toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella.

9 Sitten hän teki esipihan. Etelän puolella olivat esipihan ympärysverhot kerratuista valkoisista pellavalangoista, sadan kyynärän pituiset;

10 niiden pylväitä oli kaksikymmentä ja näiden vaskijalustoja kaksikymmentä, mutta pylväiden koukut ja niiden koristepienat olivat hopeata.

11 Samoin olivat ympärysverhot myös pohjoisen puolella sadan kyynärän pituiset; niiden pylväitä oli kaksikymmentä ja näiden vaskijalustoja kaksikymmentä, mutta pylväiden koukut ja niiden koristepienat olivat hopeata.

12 Mutta lännen puolella olivat ympärysverhot viidenkymmenen kyynärän pituiset; niiden pylväitä oli kymmenen ja näiden jalustoja kymmenen, ja pylväiden koukut ja niiden koristepienat olivat hopeata.

13 Ja etupuolella, itään päin, olivat ympärysverhot viidenkymmenen kyynärän pituiset.

14 Ympärysverhot olivat portin toisella sivulla viidentoista kyynärän pituiset, ja niiden pylväitä oli kolme ja näiden jalustoja kolme.

15 Samoin olivat ympärysverhot toisellakin sivulla, siis esipihan portin kummallakin puolella, viidentoista kyynärän pituiset; niiden pylväitä oli kolme ja näiden jalustoja kolme.

16 Kaikki esipihan ympärysverhot yltympäri olivat kerratuista valkoisista pellavalangoista,

17 ja pylväiden jalustat olivat vaskea, mutta pylväiden koukut ja niiden koristepienat olivat hopeata, ja niiden päiden päällystys oli hopeata; kaikki esipihan pylväät olivat ympäröidyt hopeaisilla koristepienoilla.

18 Ja esipihan portin uudin oli kirjaellen kudottu punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja kerratuista valkoisista pellavalangoista, kahdenkymmenen kyynärän pituinen ja niinkuin esipihan ympärysverhotkin viiden kyynärän korkuinen, vaatteen leveyden mukaan;

19 ja sen pylväitä oli neljä ja näiden vaskijalustoja neljä, mutta niiden koukut olivat hopeata, ja niiden päiden päällystys ja niiden koristepienat olivat hopeata.

20 Ja kaikki asumuksen ja ympärillä olevan esipihan vaarnat olivat vaskea.

21 Näin paljon lasketaan menneen asumuksen, lain asumuksen, kustannuksiin, joka lasku tehtiin Mooseksen käskyn mukaan leeviläisten toimesta, Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla.

22 Ja Besalel, Uurin poika, Huurin pojanpoika, Juudan sukukunnasta, oli tehnyt kaikki, mistä Herra oli Moosekselle käskyn antanut,

23 ja hänellä oli apulaisena Oholiab, Ahisamakin poika, Daanin sukukunnasta, seppä ja kuvakudosten tekijä; tämä valmisti kirjokankaita punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja valkoisista pellavalangoista.

24 Kultaa, joka käytettiin siihen työhön, kaikkeen työhön pyhäkössä, oli heilutusuhrina tuotu kaikkiaan kaksikymmentä yhdeksän talenttia, seitsemänsataa kolmekymmentä sekeliä, pyhäkkösekelin painon mukaan.

25 Ja hopeata, joka kansalta katselmusta pidettäessä kerääntyi, oli sata talenttia ja tuhat seitsemänsataa seitsemänkymmentä viisi sekeliä, pyhäkkösekelin painon mukaan,

26 puolikas, puoli sekeliä, henkeä kohti, pyhäkkösekelin painon mukaan, jokaiselta katselmuksessa olleelta kaksikymmenvuotiaalta ja sitä vanhemmalta, kaikkiaan kuudeltasadalta kolmelta tuhannelta viideltäsadalta viideltäkymmeneltä.

27 Ja ne sata talenttia hopeata käytettiin pyhäkön jalustain ja esiripun jalustain valamiseen: sata talenttia sataan jalustaan, talentti jalustaa kohti.

28 Ja niistä tuhannesta seitsemästäsadasta seitsemästäkymmenestä viidestä sekelistä tehtiin koukut pylväisiin ja päällystettiin hopealla niiden päät ja tehtiin niihin koristepienat.

29 Ja heilutusuhri-vaskea oli seitsemänkymmentä talenttia, kaksituhatta neljäsataa sekeliä.

30 Siitä tehtiin jalustat ilmestysmajan oveen, vaskialttari ja siihen kuuluva vaskinen ristikkokehys ja kaikki alttarin kalut

31 sekä jalustat ympärillä olevaan esipihaan ja jalustat esipihan porttiin ja kaikki asumuksen vaarnat ja kaikki vaarnat ympärillä olevaan esipihaan.

   

Comentário

 

Pot

  

Pots" and other large vessels in the Bible represent facts and factual ideas, which serve as containers for truth the same way pots serve as containers for water or wine. Pots fill their function because they are hard, strong and impervious; facts are also absolute and unchanging, filling their function the same way. And pots must be filled to serve any use, just as facts must be filled with truth to serve any purpose. To some extent this meaning also applies to cups, bowls and other smaller vessels, though it is a little more immediate. Generally you don't fill a cup so you can store a liquid; you fill it to drink it. Smaller vessels then often take more of their meaning from the substance they contain, and in many cases ("cup" and "wine" especially) actually mean the same thing.

Das Obras de Swedenborg

 

Arcana Coelestia # 4964

Estudar Esta Passagem

  
/ 10837  
  

4964. 'Was made to go down to Egypt' means to factual knowledge which the Church possessed. This is clear from the meaning of 'Egypt' as knowledge, or factual knowledge in general, dealt with in 1164, 1165, 1186, 1462. But no explanation of the essential nature of that factual knowledge properly meant by 'Egypt' has been provided as yet. In the Ancient Church there was doctrinal knowledge and there was factual knowledge. Doctrinal knowledge had regard to love to God and charity towards the neighbour, whereas factual knowledge had to do with the correspondences of the natural world with the spiritual world, and with the representations of spiritual and heavenly realities within natural and earthly ones. Such was the factual knowledge of those in the Ancient Church.

[2] Egypt was one of those parts of the world and one of those kingdoms where the Ancient Church also existed, 1138, 1385; but since in that land mainly factual knowledge was handed down from one generation to another, 'Egypt' means factual knowledge in general. This also explains why frequent reference is made to Egypt in the prophetical part of the Word, where that knowledge is meant specifically by 'Egypt'. What is more, the actual magic practised by the Egyptians had its origin in the same knowledge; for they were acquainted with the correspondences of the natural world with the spiritual, and at a later time, after the Church among them had come to an end, they misused these in magical practices. Now because such factual knowledge existed among them - that is to say, knowledge which taught correspondences, and also representatives and meaningful signs - and because this factual knowledge was the servant of the doctrinal teachings of the Church, especially in their understanding of things stated in their Word (for the Word of the Ancient Church was both prophetical and historical, like the Word that exists today, though this is a different Word, see 2686) 'he was made to go down to Egypt' consequently means made to go down to the factual knowledge which the Church possessed.

[3] Because the Lord is represented by 'Joseph' and the words 'Joseph was made to go down to Egypt' are used here, the meaning is that when the Lord was to glorify His Internal Man, that is, make it Divine, He first of all assimilated the factual knowledge possessed by the Church. Then, starting from and using that knowledge He advanced towards things increasingly interior and at length even to those that were Divine. For it pleased Him to glorify or make Himself Divine in conformity with the same kind of order as that by which He regenerates the human being or makes him spiritual, 3138, 3212, 3296, 3490, 4402. That is to say, there is a gradual advance from external ideas, which are known facts and the truths of faith, towards internal ones, which are ideas of charity towards the neighbour and of love to Him. From this one may see what is meant by the following words in Hosea,

When Israel was a boy I loved him, and out of Egypt I called My son. Hosea 11:1.

These words refer to the Lord, see Matthew 2:15.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.