Біблія

 

Jeremiah 51

Дослідження

   

1 Näin sanoo Herra: "Katso, minä herätän Baabelia vastaan, Leeb-Kaamain asukkaita vastaan hävittäjän hengen.

2 Ja minä lähetän Baabeliin muukalaisia, jotka hajottavat sen ja tyhjentävät sen maan, sillä joka taholta he tulevat sitä vastaan onnettomuuden päivänä.

3 Jousimies jännittäköön jousensa sitä vastaan, joka jousen jännittää, ja sitä vastaan, joka uljastelee rintahaarniskassaan. Älkää säälikö sen nuorukaisia, vihkikää tuhon omaksi koko sen sotajoukko.

4 Haavoitettuja kaatuu kaldealaisten maassa ja lävistettyjä sen kaduilla.

5 Sillä ei Israel eikä Juuda ole Jumalansa, Herran Sebaotin, hylkäämä, vaan noiden maa on täynnä syntivelkaa Israelin Pyhän edessä.

6 Paetkaa Baabelista ja pelastakoon kukin henkensä, älkää hukkuko sen syntiin. Sillä tämä on Herran koston aika, hän maksaa sille, mitä se on ansainnut.

7 Baabel oli Herran kädessä kultainen malja, joka juovutti kaiken maan. Sen viinistä joivat kansat; sentähden kansat tulivat mielettömiksi.

8 kisti on Baabel kaatunut ja murskaantunut. Valittakaa hänen tähtensä! Hakekaa balsamia hänen kipuunsa, ehkä hän paranee.

9 'Me olemme koettaneet parantaa Baabelia, mutta ei hän ole parantunut. Jättäkää hänet ja menkäämme pois, kukin omaan maahansa; sillä hänen tuomionsa ulottuu taivaaseen asti, kohoaa pilviin saakka.

10 Herra on tuonut ilmi meidän vanhurskautemme; tulkaa, julistakaamme Siionissa Herran, meidän Jumalamme, tekoja.'

11 Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra on herättänyt Meedian kuningasten hengen, sillä hänen ajatuksensa käy Baabelia vastaan, sen hävittämiseksi. Tämä on Herran kosto, kosto hänen temppelinsä puolesta.

12 Kohottakaa lippu Baabelin muureja vastaan, vahvistakaa vartiosto, asettakaa vartijat, valmistakaa väijytykset; sillä mitä Herra on ajatellut, sen hän tekeekin, sen minkä hän on puhunut Baabelin asukkaita vastaan.

13 Sinä, joka asut suurten vetten partailla, joka olet aarteista rikas, sinun loppusi on tullut, sinun väärän voittosi raja.

14 Herra Sebaot on vannonut itse kauttansa: Totisesti, minä täytän sinut ihmisillä niinkuin heinäsirkoilla, ja he virittävät sinusta viininkorjuulaulun.

15 Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa.

16 Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.

17 Järjetön on jokainen ihminen, tietoa vailla, häpeän saa jokainen kultaseppä veistetystä kuvasta, petosta on hänen valamansa kuva, eikä niissä henkeä ole.

18 Turhuutta ne ovat, naurettavia tekeleitä; kun niiden rangaistus tulee, ne hukkuvat.

19 Näiden kaltainen ei ole hän, joka on Jaakobin osa, sillä hän on kaiken luoja, ja Jaakob on hänen perintösukunsa: Herra Sebaot on hänen nimensä.

20 Sinä olit minun vasarani, minun sota-aseeni, sinulla minä musersin kansoja, sinulla minä hävitin valtakuntia.

21 Sinulla minä musersin hevosen ja ratsastajan, sinulla minä musersin vaunut ja ajajan.

22 Sinulla minä musersin miehen ja vaimon, sinulla minä musersin vanhan ja nuoren, sinulla minä musersin nuorukaisen ja neitosen.

23 Sinulla minä musersin paimenen ja hänen laumansa, sinulla minä musersin peltomiehen ja hänen juhtaparinsa, sinulla minä musersin käskynhaltijat ja päämiehet.

24 Minä maksan Baabelille ja kaikille Kaldean asukkaille kaiken sen pahan, minkä he ovat tehneet Siionille teidän silmäinne edessä, sanoo Herra.

25 Katso, minä käyn sinun kimppuusi, sinä hävityksen vuori, joka hävitit koko maan, sanoo Herra. Ja minä ojennan käteni sinua vastaan ja vieritän sinut alas kalliolta ja teen sinusta poltetun vuoren.

26 Eikä sinusta oteta enää kulmakiveä eikä perustuskiveä, vaan sinä jäät ikuiseksi erämaaksi, sanoo Herra.

27 Nostakaa lippu maassa, puhaltakaa pasunaan kansoissa, vihkikää kansat häntä vastaan, kutsukaa häntä vastaan Araratin, Minnin ja Askenaan valtakunnat, asettakaa päämies häntä vastaan, antakaa tulla hevosia kuin pörheitä heinäsirkkoja.

28 Vihkikää kansat häntä vastaan, Meedian kuninkaat, sen käskynhaltijat ja kaikki päämiehet ja koko sen vallan alainen maa.

29 Ja maa vapisee ja vääntelehtii tuskasta, sillä Herran aivoitukset täyttyvät Baabelia vastaan: hän tekee Baabelin maasta asumattoman erämaan.

30 Baabelin sankarit lakkaavat taistelemasta, he istuvat linnoituksissaan, heidän voimansa on kuihtunut, he ovat naisiksi muuttuneet; sen asunnot ovat poltetut, sen salvat rikotut.

31 Juoksija juoksee juoksijaa vastaan, sanansaattaja sanansaattajaa vastaan, ilmoittamaan Baabelin kuninkaalle, että hänen kaupunkinsa on valloitettu äärestä toiseen,

32 kahlauspaikat vallatut, linnoitukset tulella poltetut ja sotamiehet kauhun vallassa.

33 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Tytär Baabel on kuin puimatanner poljettaessa; vielä vähän aikaa, niin hänen elonaikansa tulee.

34 Nebukadressar, Baabelin kuningas, on minut syönyt, hävittänyt minut, pannut syrjään kuin tyhjän astian; hän on niellyt minut niinkuin lohikäärme, täyttänyt vatsansa minun herkuillani ja huuhtonut minut pois.

35 'Kärsimäni väkivalta ja minun raadeltu lihani tulkoon Baabelin päälle', sanoo Siionin asukas. 'Minun vereni tulkoon Kaldean asukasten päälle', sanoo Jerusalem.

36 Sentähden näin sanoo Herra: Katso, minä ajan sinun asiasi ja kostan sinun kostosi. Minä kuivaan hänen virtansa ja ehdytän hänen lähteensä.

37 Ja Baabel tulee kiviroukkioksi, aavikkosutten asunnoksi, kauhistukseksi ja ivan vihellykseksi, aivan asujattomaksi.

38 He kiljuvat kaikki kuin nuoret leijonat, murisevat kuin naarasleijonain pennut.

39 Kun he ovat himossansa kiihkeimmillään, teen minä heille juomingit ja juovutan heidät, että he riemastuvat ja nukkuvat ikuiseen uneen eivätkä enää heräjä, sanoo Herra.

40 Minä vien heidät teurastettaviksi, niinkuin karitsat, niinkuin oinaat ja kauriit.

41 Kuinka onkaan valloitettu Seesak, vallattu se, jota ylisti kaikki maa! Kuinka onkaan Baabelista tullut kauhistus kansojen seassa!

42 Meri nousi Baabelin yli, sen aaltojen pauhuun se peittyi.

43 Sen kaupungit ovat tulleet autiomaaksi, kuivaksi maaksi ja aromaaksi, maaksi, jossa ei asu kenkään, jossa ei ihmislapsi kulje.

44 Minä kostan Beelille Baabelissa ja vedän ulos hänen kidastaan sen, mitä hän on niellyt; eivätkä kansat enää virtaa hänen tykönsä. Baabelin muurikin on kaatunut.

45 Lähde pois sen keskeltä, minun kansani, ja pelastakoon kukin henkensä Herran vihan hehkusta.

46 Älköön sydämenne säikkykö, älkää peljätkö sitä sanomaa, joka kuuluu maassa, kun tulee tänä vuonna tämä sanoma ja sitten toisena vuonna tuo sanoma, kun maassa on väkivalta ja hallitsija hallitsijaa vastaan.

47 Sentähden katso, päivät tulevat, jolloin minä kostan Baabelin jumalankuville, jolloin koko sen maa joutuu häpeään ja kaikki kaatuvat surmattuina sen keskellä.

48 Silloin riemuitsevat Baabelin kohtalosta taivas ja maa ja kaikki, mitä niissä on, kun pohjoisesta tulevat sen hävittäjät, sanoo Herra.

49 Baabelinkin on kaatuminen, te Israelin surmatut, niinkuin Baabelin tähden kaatui surmatuita kautta kaiken maan.

50 Te miekasta pelastuneet, menkää, älkää pysähtykö, muistakaa Herraa kaukaisella maalla ja pitäkää mielessänne Jerusalem.

51 'Me häpeämme, sillä me kuulemme pilkkaa; häpeä peittää meidän kasvomme, sillä muukalaiset ovat käyneet Herran temppelin pyhyyksien kimppuun.'

52 Sentähden katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä kostan sen jumalankuville ja sen maa on täynnä haavoitettujen voihkinaa.

53 Vaikka Baabel astuisi ylös taivaaseen, vaikka se korkeuteen linnansa vahvistaisi, sittenkin tulevat sille minulta hävittäjät, sanoo Herra.

54 Kuule, huuto Baabelista, suuri hävityksen melske kaldealaisten maasta!

55 Sillä Herra hävittää Baabelin ja lopettaa sieltä suuren äänten melun. Heidän aaltonsa pauhaavat kuin suuret vedet, korkea on heidän äänensä kohina.

56 Sillä hävittäjä käy Baabelin kimppuun, ja sen sankarit vangitaan, heidän jousensa murretaan; sillä Herra on koston Jumala: hän maksaa tarkoin.

57 Minä juovutan sen ruhtinaat ja tietäjät, sen käskynhaltijat, päämiehet ja sankarit; ja he nukkuvat ikuiseen uneen eivätkä enää heräjä, sanoo Kuningas; Herra Sebaot on hänen nimensä.

58 Näin sanoo Herra Sebaot: Baabelin leveä muuri hajotetaan maahan, ja sen korkeat portit poltetaan tulella. Niin tekevät kansat työtä tyhjän tähden, kansakunnat tulen hyväksi, ja vaivaavat itsensä väsyksiin."

59 Asia, jonka profeetta Jeremia antoi Serajalle, Neerian, Mahsejan pojan, pojalle toimitettavaksi, kun tämä lähti Sidkian, Juudan kuninkaan, kanssa Baabeliin hänen neljäntenä hallitusvuotenansa. Seraja oli majoituspäällikkö.

60 Jeremia kirjoitti kaiken sen onnettomuuden, joka oli tuleva Baabelille, erityiseen kirjaan, kaikki nämä sanat, jotka ovat kirjoitetut Baabelia vastaan.

61 Ja Jeremia sanoi Serajalle: "Kun tulet Baabeliin, niin katso, että luet kaikki nämä sanat.

62 Ja sano: Herra, sinä olet puhunut tätä paikkaa vastaan: sinä olet hävittävä sen, niin ettei siinä asukasta ole, ei ihmistä eikä eläintä, vaan että se jää ikuiseksi erämaaksi.

63 Ja kun olet lukenut tämän kirjan loppuun, sido siihen kivi ja viskaa se keskelle Eufratia,

64 ja sano: Näin uppoaa Baabel eikä nouse enää siitä onnettomuudesta, jonka minä sille tuotan, vaan he vaipuvat." Näin pitkälle Jeremian sanat.

   

З творів Сведенборга

 

Apocalypse Revealed #785

Вивчіть цей уривок

  
/ 962  
  

785. 18:16 18:17 "And saying, 'Woe, woe, that great city, clothed in fine linen, purple, and scarlet, and adorned with gold, precious stones and pearls,' because in one hour such great riches were laid waste." This symbolizes their grievous lamentation that their magnificence and material gains were so suddenly and completely destroyed.

"Woe, woe," symbolizes a grievous lamentation, as in no. 769 above. That great city symbolizes the Roman Catholic religion, because it is said to be clothed in fine linen, purple, and scarlet, and adorned with gold, precious stones and pearls, which cannot be said of a city, but can be said of a religion. Being clothed in fine linen, purple, and scarlet, and adorned with gold, precious stones and pearls, symbolizes the same things as in nos. 725-727 above where the same words occur, depicting in general things magnificent in outward form. Such great riches being laid waste in one hour means symbolically that their material gains were suddenly and completely destroyed - one hour meaning suddenly and completely, as in no. 769 above, because time and everything having to do with time symbolizes a state (no. 476).

It is apparent from this that the description here contains the same symbolic meanings as those reported above.

Regarding the devastation of Babylon, something similar is said in Jeremiah:

(The land of Babylon) is full of guilt against the Holy One of Israel... The thoughts of Jehovah stand against (her), to make (her) a desolation... They shall not take from you a stone for a corner, nor a foundation stone, because you shall be desolate forever... Babylon shall become a heap of ruins, a habitation of dragons, an astonishment and a hissing... ...Babylon has been reduced to desolation... The sea has come up over (her), she is covered with the multitude of its waves. Her cities have become a desolation, a dry land and a wilderness... (Jeremiah 51:5, 29, 26, 37, 41-43)

  
/ 962  
  

Many thanks to the General Church of the New Jerusalem, and to Rev. N.B. Rogers, translator, for the permission to use this translation.

З творів Сведенборга

 

Apocalypse Revealed #725

Вивчіть цей уривок

  
/ 962  
  

725. 17:4 The woman was arrayed in purple and scarlet. This symbolizes the celestial Divine good and truth contained in the Word among Roman Catholics.

Purple symbolizes celestial Divine good, and scarlet symbolizes celestial Divine truth, as will be seen presently. To be arrayed in them means, symbolically, to have these about them, thus among them. They have these among them from the Word, because the scarlet beast on which the woman was sitting symbolizes the Word (no. 723).

People know that Roman Catholics have the Divine good and truth in the Word about them, thus among them, as a kind of garment, for they venerate the Word outwardly and not inwardly. They acknowledge it, because it tells about the Lord and about His authority over heaven and the church, which they have transferred to themselves. It also tells about the keys given to Peter, whose successors they say they are. So, because they found their majesty, grandeur and power on these two points, of necessity they acknowledge the holiness of the Word. But still the Word is for them only a kind of garment of purple and scarlet, and of gold, precious stones and pearls, upon a harlot holding a golden cup in her hand, full of abominations and the filthiness of her licentiousness.

[2] Since the verse mentions purple and scarlet, and then gold, precious stones and pearls, and since purple and scarlet symbolize celestial Divine good and truth, while gold and precious stones symbolize spiritual Divine good and truth, both emanating from the Word, therefore we must say something about celestial Divinity and spiritual Divinity:

The Lord's whole heaven has been divided into two kingdoms - the celestial kingdom and the spiritual kingdom. The celestial kingdom consists of angels who are impelled by love from the Lord, and the spiritual kingdom of angels who are impelled by wisdom from the Lord. Each kingdom has in it goodness and truth. The goodness and truth among angels in the celestial kingdom are symbolized by purple and scarlet, while the goodness and truth among angels in the spiritual kingdom are symbolized by gold and precious stones. Angels have both the one and the other goodness and truth from the Lord by means of the Word. Consequently the Word has in it two interior levels of meaning, one celestial and the other spiritual.

This now is the reason that the woman sitting on the scarlet beast appeared arrayed in purple and scarlet and adorned with gold, precious stones and pearls.

[3] Like the symbolism of the woman here is the symbolism of the "rich man who was clothed in purple and fine linen and fared sumptuously every day," at whose gate Lazarus lay prostrate, "desiring to be fed with the crumbs which fell from the rich man's table" (Luke 16:19-21). The rich man clothed in purple and fine linen refers to the Jews, who had the Word, and Lazarus refers to the gentiles who did not have it.

Similar symbolic meanings are found in the following places:

Those who ate delicacies are devastated in the streets; those who were brought up on scarlet embrace dunghills. (Lamentations 4:5)

When you are plundered, what will you do? Though you clothe yourself with scarlet, though you adorn yourself with ornaments of gold..., in vain you will make yourself fair. (Jeremiah 4:30)

O daughters of Israel, weep over Saul, who clothed you in scarlet, with luxury, (and) who put ornaments of gold on your apparel. (2 Samuel 1:24)

Fine embroidered linen... was what you spread...; blue and purple... was your covering. (Ezekiel 27:7)

The last is said of Tyre, which symbolizes concepts of truth and goodness from the Word.

[4] Since purple and scarlet symbolize celestial goodness and truth, therefore Aaron's vestments and the veil and curtains of the Tabernacle were woven of blue, purple, scarlet and fine linen (Exodus 25:4; 26:31, 36; 27:16; 28:6, 15). Regarding the curtains (Exodus 26:1). The veil before the Ark (Exodus 26:31). The hem of the robe of the ephod (Exodus 28:33). The scarlet cloth over the showbread (Numbers 4:8).

It is apparent from this what is symbolized by the purple and scarlet with which the woman sitting on the scarlet beast appeared arrayed.

So likewise in the following passage, where we read:

Alas..., the great city that was clothed in fine linen, purple, and scarlet..., adorned with gold and precious stones and pearls! For in one hour such great riches were laid waste. (Revelation 18:16-17)

Moreover, purple and scarlet, gold, precious stones and pearls were among the merchandise of Babylon (Revelation 18:12).

  
/ 962  
  

Many thanks to the General Church of the New Jerusalem, and to Rev. N.B. Rogers, translator, for the permission to use this translation.