圣经文本

 

maastamuutto第21章

学习

   

1 "Nämä ovat ne oikeudet, jotka sinun tulee asettaa heidän eteensä:

2 Jos sinä ostat hebrealaisen orjan, niin hän palvelkoon kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä hän pääsköön vapaaksi maksutta.

3 Jos hän on tullut yksinäisenä, niin yksinäisenä lähteköönkin; mutta jos hän oli nainut, niin lähteköön vaimo hänen kanssaan.

4 Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon, ja tämä on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin vaimo lapsinensa jääköön isännän omaksi, ja hän lähteköön yksinään.

5 Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä tahdo päästä vapaaksi',

6 niin hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet ovea tai pihtipieltä vasten, ja hänen isäntänsä lävistäköön hänen korvansa naskalilla, ja hän olkoon hänen orjansa ainiaan.

7 Jos joku myy tyttärensä orjaksi, älköön tämä pääskö vapaaksi, niinkuin miesorjat pääsevät.

8 Jos hän ei miellytä isäntäänsä, sitten kuin tämä jo on määrännyt hänet itsellensä, niin tämä sallikoon lunastaa hänet pois. Vieraaseen kansaan älköön hänellä olko valtaa häntä myydä, kun hän hänet hylkää.

9 Mutta jos hän määrää hänet pojallensa, niin antakoon hänen nauttia tyttärien oikeutta.

10 Jos hän ottaa itselleen toisen vaimon, niin älköön vähentäkö ensimmäiseltä tämän ravintoa, vaatetusta ja aviollista oikeutta.

11 Jos hän ei tee hänelle näitä kolmea, niin lähteköön vaimo pois maksutta ja rahakorvauksetta.

12 Joka lyö ihmistä, niin että tämä kuolee, se rangaistakoon kuolemalla.

13 Mutta jos hän ei ole tehnyt sitä murha-aikeessa, vaan Jumala on sallinut sen vahingon tapahtua hänen kätensä kautta, niin minä määrään sinulle paikan, johon hän voi paeta.

14 Mutta jos joku menettelee niin rikollisesti lähimmäistänsä kohtaan, että tappaa hänet kavalasti, on sinun otettava hänet minun alttarinikin luota surmattavaksi.

15 Joka lyö isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.

16 Joka varastaa ihmisen ja joko myy hänet tahi pitää häntä hallussansa, se rangaistakoon kuolemalla.

17 Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.

18 Jos miehet riitelevät keskenänsä ja toinen lyö toista kivellä tai nyrkillä, mutta tämä ei kuole, vaan joutuu vuoteen omaksi,

19 niin olkoon, jos hän tointuu ja voi mennä ulos sauvaansa nojaten, lyöjä vapaa rangaistuksesta; korvatkoon ainoastaan hänen sairastamisaikansa ja pitäköön huolta hänen paranemisestaan.

20 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, niin häntä rangaistakoon.

21 Mutta jos se elää päivän tai kaksi, niin älköön lyöjää rangaistako, sillä se on hänen omaa rahaansa.

22 Jos miehet tappelevat keskenänsä ja loukkaavat raskasta vaimoa, niin että hän synnyttää kesken, mutta vahinkoa ei tapahdu, niin sakotettakoon syyllistä vaimon miehen vaatimuksen ja riidanratkaisijain harkinnan mukaan.

23 Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä,

24 silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,

25 palovamma palovammasta, haava haavasta, mustelma mustelmasta.

26 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartansa silmään ja turmelee sen, niin päästäköön hänet vapaaksi silmän tähden.

27 Ja jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, niin päästäköön hänet vapaaksi hampaan tähden.

28 Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, niin härkä kivitettäköön, älköönkä sen lihaa syötäkö; mutta härän omistaja olkoon vapaa rangaistuksesta.

29 Mutta jos härkä on ennenkin puskenut ja sen isäntää on varoitettu eikä hän ole sitä vartioinut, ja jos se tappaa miehen tai naisen, niin härkä kivitettäköön, ja myös sen isäntä rangaistakoon kuolemalla.

30 Mutta jos hänelle määrätään lunastusmaksu, niin maksakoon henkensä lunnaiksi niin paljon, kuin hänelle määrätään.

31 Jos se puskee pojan tai tytön, niin meneteltäköön saman lain mukaan.

32 Jos härkä puskee orjan tai orjattaren, niin maksakoon sen omistaja pusketun isännälle kolmekymmentä hopeasekeliä, ja härkä kivitettäköön.

33 Jos joku jättää kaivon auki tahi kaivaa kaivon eikä peitä sitä, ja härkä tai aasi putoaa siihen,

34 niin kaivon omistaja korvatkoon isännälle sen rahassa; mutta kuollut eläin olkoon hänen.

35 Jos jonkun härkä puskee toisen härän kuoliaaksi, niin myykööt elävän härän ja jakakoot sen hinnan, ja myös kuolleen jakakoot keskenään.

36 Jos taas oli tunnettua, että se härkä ennenkin oli puskenut eikä sen isäntä ollut sitä vartioinut, niin antakoon härän härästä, mutta kuollut olkoon hänen."

   

来自斯威登堡的著作

 

Arcana Coelestia#8998

学习本章节

  
/10837  
  

8998. 'He shall have no power to sell her to a foreign people' means that it must not pass to those who are not of the Church's faith. This is clear from the meaning of 'the foreigner' as those outside the Church, thus those who are not of the Church's faith, dealt with in 2049, 2115, 7996; and from the meaning of 'selling' as alienating, dealt with immediately above in 8997. The implications of this are that those born within the Church and imbued since early childhood with the fundamental truths taught by the Church ought not to enter into marriages with those who are outside the Church and have therefore been imbued with ideas such as are not the Church's. The reason why is that they are in no way joined to one another in the spiritual world; for in that world everyone's association with others is determined by his good and from this by his truth. And since such are in no way joined together in the spiritual world, they ought not to be on earth; for essentially a marriage consists of one human mind and inclination joined to another's, which derive spiritual life from the truths and forms of the good of faith and charity. Therefore also in heaven marriages on earth between people of different religions are thought to be detestable, and especially those between members of the Church and people outside the Church. This also was the reason why the Jewish and Israelite nation was forbidden to contract marriages with the nations [in Canaan], Deuteronomy 7:3-4, and why fornicating with them was utterly detestable, Numbers 25:1-9.

[2] This is made even more plainly evident by the origin of conjugial love; that is, it springs from the marriage of goodness and truth, 2727-2759. Descending from this marriage, conjugial love is heaven itself within someone. But this is destroyed when the hearts and faith of two married to each other are not alike. This then is the reason why a female slave from among the daughters of Israel, that is, from the Church, was not to be sold to a foreign people, that is, to those outside the Church. For the latter would then betroth her, that is, be joined to her, and in so doing would profane things of the Church, which explains why doing such a thing to her is called 'acting treacherously'.

  
/10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.