圣经文本

 

synty第14章

学习

   

1 Ja tapahtui Amraphelin Sinearin kuninkaan, Ariokin Elassarin kuninkaan, Kedorlaomerin Elamin kuninkaan, ja Tidealin pakanoitten kuninkaan aikana:

2 Että he sotivat Bereaa Sodoman kuningasta, ja Birsaa Gomorran kuningasta, ja Sineabia Adaman kuningasta, ja Semeberiä Zeboimin kuningasta, ja Belan, se on Zoarin, kuningasta vastaan.

3 Nämät kaikki tulivat yhteen Siddimin laaksossa; se on suolainen meri:

4 Sillä he olivat olleet kaksitoistakymmentä ajastaikaa kuningas Kedorlaomerin alla; mutta kolmantenatoistakymmenentenä ajastaikana olivat he hänestä luopuneet.

5 Neljäntenätoistakymmenentenä ajastaikana tuli Kedorlaomer, ja ne kuninkaat, kuin hänen kanssansa olivat, ja löivät ne Kalevan pojat Karnaimin Astarotissa, ja Susimin Hammissa; niin myös Emimin Sjaven Kirjataimissa:

6 Ja Horilaiset Seirin vuorella; siihen lakiaan paikkaan Pharaniin asti, korpea liki.

7 Ja he palasivat ja tulivat Mispatin lähteen tykö, se on Kades, ja löivät koko Amalekilaisten maan; niin myös Amorilaiset, jotka asuivat Hasesonin Tamarissa.

8 Niin läksivät Sodoman kuningas, ja Gomorran kuningas, ja Adaman kuningas, ja Zeboimin kuningas, ja Belan, se on Zoarin kuningas: ja hankitsivat sotaan heitä vastaan Siddimin laaksossa:

9 Kedorlaomeria Elamin kuningasta, ja Tibealia pakanoitten kuningasta, ja Amraphelia Sinearin kuningasta, ja Ariokia Elassarin kuningasta vastaan: neljä kuningasta viittä vastaan.

10 Ja Siddimin laaksossa oli monta maanpihkakuoppaa. Mutta Sodoman ja Gomorran kuningas siinä pakoon ja maahan lyötiin, ja jääneet pakenivat vuorille.

11 Ja he ottivat kaiken Sodoman ja Gomorran tavaran, ja kaiken heidän elatuksensa, ja menivät matkaansa.

12 Ja ottivat myös Lotin Abramin veljen pojan kanssansa, ja hänen tavaransa, ja menivät matkaansa,sillä hän asui Sodomassa.

13 Silloin tuli yksi joka päässyt oli, ja ilmoitti sen Abramille Hebrealaiselle, joka asui Mamren Amorilaisen lakeudella, joka Eskolin ja Anerin veli oli. Nämät olivat liitossa Abramin kanssa.

14 Koska Abram kuuli veljensä otetuksi kiini, varusti hän omaa kotona syntynyttä palveliaansa kolmesataa ja kahdeksantoistakymmentä, ja ajoi takaa heitä Daniin asti.

15 Jakoi itsensä ja karkasi heidän päällensä yöllä palvelioinensa, ja löi heitä: ja ajoi takaa hamaan Hobaan, joka on vasemmalla puolella Damaskua.

16 Ja toi jällensä kaiken tavaran: ja myös veljensä Lotin ja hänen tavaransa toi hän jällensä, niin myös vaimot ja väen.

17 Silloin meni Sodoman kuningas häntä vastaan, koska hän palasi lyömästä Kedorlaomeria, ja niitä kuninkaita hänen kanssansa: Sjaven lakeudella, joka kuninkaan laaksoksi kutsutaan.

18 Mutta Melkisedek Salemin kuningas toi leivän ja viinan: ja hän oli ylimmäisen Jumalan pappi.

19 Ja siunasi häntä, ja sanoi: siunattu ole sinä Abram sille kaikkein korkeimmalle Jumalalle, jonka taivas ja maa oma on.

20 Ja kiitetty olkoon kaikkein korkein Jumala, joka sinun vihollises antoi sinun käsiis. Ja (Abram) antoi hänelle kymmenykset kaikista.

21 Silloin Sodoman kuningas sanoi Abramille: anna minulle väki, ja pidä itse tavara.

22 Ja Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: Minä nostan minun käteni Herran kaikkein korkeimman Jumalan tykö, jonka taivas ja maa oma on:

23 Etten minä ota kaikesta sinun omastas lankaakaan eli kengän rihmaa, ettes sanoisi: minä olen Abramin äveriääksi tehnyt:

24 Ei suinkaan, paitsi sitä kuin nämät nuoret miehet syöneet ovat; ja niiden miesten osan, jotka minua seurasivat: Aner, Eskol ja Mamre, he saakoon osansa.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

来自斯威登堡的著作

 

Sacred Scripture#101

学习本章节

  
/118  
  

101. Before the Word That We Have in the World Today, There Was a Word That Has Been Lost

BEFORE the Word was given to the Israelite nation through Moses and the prophets, people were familiar with sacrificial worship, and there was prophecy at Jehovah’s command. We can tell this from what it says in the books of Moses.

As for their familiarity with sacrificial worship, we read that the children of Israel were commanded to overthrow the altars of the nations, shatter their statues, and cut down their groves (Exodus 34:13; Deuteronomy 7:5; 12:3). We also read that at Acacia Grove Israel began to commit whoredom with the daughters of Moab; they summoned people to sacrifices to their gods and the people feasted and bowed down to their gods and especially became attached to the Baal of Peor; and Jehovah became angry with Israel because of this (Numbers 25:1-3). And Balaam, who was from Syria, had altars built and sacrificed cattle and sheep (Numbers 22:40; 23:1-2, 14, 29-30).

[2] As for there also being prophecy at Jehovah’s command, this we can tell from the prophecies of Balaam (Numbers 23:7-10, 18-24; 24:3-9, 16-24). In fact, he prophesied about the Lord, saying that a star would rise out of Jacob and a scepter out of Israel (Numbers 24:17). As for his prophesying at Jehovah’s command, see Numbers 22:13, 18; 23:3, 5, 8, 16, 26; 24:1, 13.

This shows that the nations had divine worship that resembled the worship instituted by Moses for the Israelite nation.

[3] We get a glimpse of the fact that this was the case even before the time of Abram from what it says in Moses (Deuteronomy 32:7-8). It is clearer, though, in the case of Melchizedek, King of Salem, who brought out bread and wine and blessed Abram, and Abram gave him a tenth of everything he owned (Genesis 14:18-20). Melchizedek represented the Lord, for he is referred to as “a priest to God the Highest” (Genesis 14:18) and it says of the Lord in David, “You are a priest forever after the manner of Melchizedek” (Psalms 110:4). That was why Melchizedek brought out the bread and the wine as holy elements of the church, just as they are in the sacrament of the Holy Supper. It is also why Melchizedek blessed Abram and why Abram gave him a tenth of everything he owned.

  
/118  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for their permission to use this translation.