The Bible

 

synty 33

Study

   

1 Kun Jaakob nosti silmänsä ja katseli, niin katso, Eesau oli tulossa, neljäsataa miestä mukanaan. Silloin hän jakoi lapset Leealle, Raakelille ja molemmille orjattarille.

2 Ja hän asetti orjattaret lapsineen ensimmäisiksi, niiden jälkeen Leean lapsineen ja Raakelin Joosefin kanssa viimeiseksi.

3 Mutta itse hän astui heidän edellänsä ja kumartui maahan seitsemän kertaa, kunnes oli saapunut veljensä eteen.

4 Mutta Eesau riensi häntä vastaan ja sulki hänet syliinsä, halasi häntä kaulasta ja suuteli häntä; ja he itkivät.

5 Ja hän nosti silmänsä ja näki vaimot ja lapset ja kysyi: "Keitä ovat nämä, jotka ovat sinun seurassasi?" Hän vastasi: "Ne ovat minun lapseni, jotka Jumala on palvelijallesi lahjoittanut".

6 Niin orjattaret lähestyivät lapsineen ja kumartuivat maahan.

7 Myöskin Leea lapsineen lähestyi, ja he kumartuivat maahan. Viimein lähestyivät Joosef ja Raakel ja kumartuivat maahan.

8 Sitten hän kysyi: "Mitä tarkoitit kaikella sillä joukolla, jonka minä kohtasin?" Hän vastasi: "Saada armon herrani silmien edessä".

9 Mutta Eesau sanoi: "Minulla on itselläni kyllin; pidä, veljeni, omasi!"

10 Jaakob vastasi: "Ei niin; jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin ota minulta vastaan lahjani; sillä olenhan saanut nähdä sinun kasvosi, niinkuin nähdään Jumalan kasvot, ja sinä olet ottanut minut suosiollisesti vastaan.

11 Ota siis tervehdyslahjani, joka sinulle tuotiin, sillä Jumala on ollut minulle armollinen, ja minulla on yllin kyllin kaikkea." Ja hän pyysi häntä pyytämällä, kunnes hän otti sen.

12 Sitten Eesau sanoi: "Lähtekäämme liikkeelle ja vaeltakaamme eteenpäin; minä vaellan sinun edelläsi".

13 Mutta Jaakob sanoi hänelle: "Herrani näkee itse, että lapset ovat pieniä ja että minulla on imettäviä lampaita ja lehmiä mukanani; jos näitä ajaa kiivaasti päivänkään, kuolee koko lauma.

14 Kulkekoon siis herrani palvelijansa edellä; minä seuraan hiljalleen jäljessä, sen mukaan kuin karja, jota kuljetan, ja lapset jaksavat käydä, kunnes saavun herrani luo Seiriin."

15 Eesau vastasi: "Minä jätän luoksesi osan väestäni". Hän sanoi: "Minkätähden niin? Kunhan vain saan armon herrani silmien edessä!"

16 Niin Eesau sinä päivänä kääntyi takaisin ja meni sitä tietään Seiriin.

17 Mutta Jaakob lähti Sukkotiin ja rakensi siellä itsellensä majan. Ja karjallensa hän teki tarhoja. Siitä tuli sen paikan nimeksi Sukkot.

18 Ja Jaakob saapui matkallansa Mesopotamiasta onnellisesti Sikemin kaupunkiin, joka on Kanaanin maassa, ja leiriytyi kaupungin edustalle.

19 Ja hän osti sen maapalstan, johon hän oli pystyttänyt telttansa, Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla.

20 Ja hän pystytti siihen alttarin ja antoi sille nimen Eel, Israelin Jumala.

   

From Swedenborg's Works

 

Arcana Coelestia #4360

Study this Passage

  
/ 10837  
  

4360. And the handmaids drew near, they and their children, and they bowed themselves. That this signifies sensuous knowledges and their truths, and their submission, is evident from the signification of “handmaids,” as being the affections of memory-knowledges and of the knowledges which are of the external man (see above n. 4344), consequently sensuous memory-knowledges (of which below); from the signification of “children” or “sons,” as being truths (see n. 4357); and from the signification of “bowing one’s self,” as being submission. The sensuous memory-knowledges signified by the “handmaids” are the memory-knowledges of the external things of the world, and therefore are the most general of all knowledges (n. 4345), and are those which enter immediately through the external senses, and are perceived by the sense itself. In these are all little children; and moreover they serve as planes to the knowledges of spiritual things, for spiritual things are founded upon natural, and are represented in them. As truths are conjoined with good according to order, beginning with the more general (as shown above, n. 4345), therefore it is here mentioned that the handmaids and their children bowed themselves, that is, submitted, first.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.