The Bible

 

synty 28

Study

   

1 Silloin Iisak kutsui Jaakobin ja siunasi hänet; hän käski häntä ja sanoi hänelle: "Älä ota vaimoksesi ketään Kanaanin tyttäristä,

2 vaan nouse ja mene Mesopotamiaan, isoisäsi Betuelin kotiin, ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Laabanin tyttäristä.

3 Ja Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja antakoon sinun tulla hedelmälliseksi ja lisääntyä, niin että sinusta tulee suuri kansojen joukko.

4 Ja hän suokoon sinulle Aabrahamin siunauksen, sinulle ynnä sinun jälkeläisillesi, että saisit omaksesi maan, jossa sinä muukalaisena asut ja jonka Jumala on antanut Aabrahamille."

5 Niin Iisak lähetti Jaakobin matkalle, ja hän lähti Mesopotamiaan Laabanin luo, joka oli aramilaisen Betuelin poika ja Rebekan, Jaakobin ja Eesaun äidin, veli.

6 Kun Eesau näki, että Iisak oli siunannut Jaakobin ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä itselleen vaimoa-sillä hän oli siunannut hänet, käskenyt häntä ja sanonut: "Älä ota vaimoa Kanaanin tyttäristä" -

7 ja että Jaakob oli totellut isäänsä ja äitiänsä ja lähtenyt Mesopotamiaan,

8 silloin hän huomasi, että Kanaanin tyttäret olivat hänen isälleen Iisakille vastenmieliset;

9 ja niin Eesau meni Ismaelin luo ja otti Mahalatin, Aabrahamin pojan Ismaelin tyttären, Nebajotin sisaren, vaimokseen entisten lisäksi.

10 Niin Jaakob lähti Beersebasta mennäksensä Harraniin.

11 Ja hän osui erääseen paikkaan, johon yöpyi, sillä aurinko oli laskenut; ja hän otti sen paikan kivistä yhden, pani sen päänsä alaiseksi ja asettui nukkumaan siihen paikkaan.

12 Niin hän näki unta, ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas.

13 Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: "Minä olen Herra, sinun Isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.

14 Ja sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.

15 Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennenkuin olen toteuttanut sen, minkä minä olen sinulle puhunut."

16 Silloin Jaakob heräsi unestansa ja sanoi: "Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt".

17 Ja pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: "Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka! Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti."

18 Ja Jaakob nousi varhain aamulla, otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja nosti sen pystyyn patsaaksi ja vuodatti öljyä sen päälle.

19 Ja hän kutsui paikan Beeteliksi; mutta ennen oli kaupungin nimenä Luus.

20 Ja Jaakob teki lupauksen, sanoen: "Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut sillä tiellä, jota nyt kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni,

21 niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin on Herra oleva minun Jumalani;

22 ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset".

   

From Swedenborg's Works

 

Arcana Coelestia #3882

Study this Passage

  
/ 10837  
  

3882. 'And she left off bearing' means the ascent up a stairway from earth even to Jehovah or the Lord. This is clear from the meaning of 'bearing' or birth as truth and good, for these are births in the spiritual sense, in that a person is regenerated or born anew by means of truth and good. Such truth and good is also what were meant by Leah's four who were born to her - Reuben, Simeon, Levi, and Judah. 'Reuben' meant truth as this exists on the first step in regeneration or rebirth - truth which is no more than knowledge, and so merely a knowledge of truth. 'Simeon' meant truth as this exists on the second step in regeneration or rebirth - truth present in the will, and so a will desiring truth. 'Levi' meant truth as it exists on the third step in regeneration or rebirth - truth for which one feels an affection, and so an affection for truth, which is the same as charity. But 'Judah' meant good which exists on the fourth step in regeneration or rebirth - good which is the celestial form of love. When a person who has been regenerated or born anew has come this far the Lord manifests Himself to him, for he has by now risen up from the lowest step, as if by a stairway, to the one where the Lord is.

[2] This stepping up is also meant by the stairway seen in a dream by Jacob which was set up on the earth, a stairway whose top reached to heaven, and on which the angels of God were going up and coming down, with Jehovah or the Lord standing above it, described in Chapter 28:12. From this it is evident that 'she left off bearing' has the meaning that has been stated. For explanations that the four conceptions and births spoken of meant an advance from what is external to what is internal, or from truth to good, that is, from earth to heaven, see 3860, 3868, 3874, 3879. Coming down is subsequent to this, for no one is able to come down before he has gone up. Coming down however is nothing else than surveying truth from good, as when one climbs a mountain and then regards the things that lie below. From that position he can, in a single survey of the scene, take in an incalculably greater number of things than people standing below or in the valley, as is evident to anyone. It is exactly the same with those who are governed by good, that is, by love to the Lord and charity towards the neighbour. These can see incalculably more than those governed merely by truth, that is, by faith alone.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.