Bibliorum

 

synty 40

Study

   

1 Ja tapahtui jonkun ajan kuluttua, että Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipoja rikkoivat herraansa, Egyptin kuningasta, vastaan.

2 Ja farao vihastui näihin kahteen hoviherraansa, ylimmäiseen juomanlaskijaan ja ylimmäiseen leipojaan,

3 ja panetti heidät vankeuteen henkivartijain päämiehen taloon, samaan vankilaan, jossa Joosef oli vankina.

4 Ja henkivartijain päämies antoi heille Joosefin heitä palvelemaan. Niin he olivat jonkun aikaa vankeudessa.

5 Ollessaan vankilassa vangittuina he molemmat, Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipoja, näkivät samana yönä unta, kumpikin unensa, ja kummankin unella oli oma selityksensä.

6 Ja kun Joosef aamulla tuli heidän luokseen, huomasi hän heidät alakuloisiksi.

7 Silloin hän kysyi faraon hoviherroilta, jotka olivat hänen kanssansa vankeudessa hänen isäntänsä talossa: "Miksi te olette tänään niin murheellisen näköiset?"

8 He vastasivat hänelle: "Olemme kumpikin nähneet unen, eikä ole niiden selittäjää". Ja Joosef sanoi heille: "Unien selitykset ovat Jumalan; kertokaa kuitenkin minulle".

9 Niin ylimmäinen juomanlaskija kertoi unensa Joosefille ja sanoi hänelle: "Minä näin unta, ja katso, minun edessäni oli viinipuu;

10 viinipuussa oli kolme oksaa, ja samassa kun se alkoi versoa, sen kukat puhkesivat ja marjat sen rypäleissä kypsyivät.

11 Ja minulla oli faraon malja kädessäni, ja minä otin marjat ja pusersin niistä mehun faraon maljaan ja annoin maljan faraon käteen."

12 Ja Joosef sanoi hänelle: "Tämä on sen selitys: kolme oksaa merkitsee kolmea päivää.

13 Kolmen päivän kuluttua farao korottaa sinun pääsi ja asettaa sinut jälleen virkaasi. Ja sinä annat faraon maljan hänen käteensä niinkuin ennenkin, kun olit hänen juomanlaskijansa.

14 Mutta muista minua, kun sinun hyvin käy, ja tee minulle laupeus mainitsemalla minusta faraolle ja toimittamalla minut pois tästä talosta.

15 Sillä minut on varastettu hebrealaisten maasta, enkä minä ole täälläkään tehnyt mitään, mistä minut olisi tullut panna tähän vankikuoppaan."

16 Kun ylimmäinen leipoja näki, että Joosef antoi hyvän selityksen, sanoi hän hänelle: "Myöskin minä näin unen, ja katso, kolme nisuleipäkoria oli minun pääni päällä.

17 Ja ylimmässä korissa oli kaikenlaisia leivoksia faraon syötäväksi, mutta linnut söivät ne korista, joka oli minun pääni päällä."

18 Joosef vastasi ja sanoi: "Tämä on sen selitys: kolme koria merkitsee kolmea päivää.

19 Kolmen päivän kuluttua farao korottaa sinun pääsi ripustamalla sinut hirsipuuhun, ja taivaan linnut syövät sinun lihasi."

20 Kolmantena päivänä sen jälkeen, faraon syntymäpäivänä, tämä laittoi pidot kaikille palvelijoilleen. Silloin hän korotti palvelijainsa joukosta sekä ylimmäisen juomanlaskijan että ylimmäisen leipojan pään.

21 Ylimmäisen juomanlaskijan hän asetti hänen entiseen juomanlaskijan toimeensa, niin että hän sai antaa maljan faraon käteen;

22 mutta ylimmäisen leipojan hän hirtätti, niinkuin Joosef oli heille selityksessään sanonut.

23 Mutta ylimmäinen juomanlaskija ei muistanut Joosefia, vaan unhotti hänet.

   

from the Writings of Emanuel Swedenborg

 

Arcana Coelestia #5253

Studere hoc loco

  
/ 10837  
  

5253. 'And there is no one who can interpret it' means ignorance about what it held within it. This is clear from the meaning of 'interpreting' as what something held within it, dealt with in 5093, 5105, 5107, 5141 - ignorance about what it held within it therefore being meant by 'no one who can interpret it'. In the internal sense 'no one' does not mean no one or nobody, but simply absence or non-existence. Here therefore that which is 'not' is meant, thus something that is unknown to people or of which they are ignorant. The explanation for this is that one does not see in the internal sense any particular person, or indeed anything that has to do specifically with any person, see 5225; and by the expression 'no one' or nobody' no more than some general aspect of a person is implied.

[2] There are in general three elements which depart from the literal sense of the Word when it becomes the internal sense; these are the temporal, the spatial, and the personal. The reason for this is that neither time nor space exists in the spiritual world. These two elements belong properly to the natural order, which also accounts for its being said that those who die depart from the realm of time, leaving temporal concerns behind them. And the reason why in the spiritual world they do not see anything that has to do specifically with some person is that any focusing, when they speak, on some particular person narrows down and limits the idea they have in mind; such a focusing prevents any broadening or removal of limits to their idea. Their use, when they speak, of broadened and unlimited ideas renders their language universal, a language that includes and enables them to express countless and also wondrous ideas. This is what the language used by angels is like, especially that used by celestial angels, which, compared with that employed by others, knows no limitations. This being so, the whole of their speech reaches into what is infinite and into what is eternal, consequently into the Divine of the Lord.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.