Bibliorum

 

Mooseksen kirja 7

Study

   

1 Ja tämä on vikauhrin sääty: se on kaikkein pyhin.

2 Siinä paikassa, kussa polttouhri teurastetaan, pitää myös teurastettaman vikauhri, ja sen veri pitää priiskotettaman alttarille ympärinsä.

3 Ja kaikki sen lihavuus pitää uhrattaman, sekä häntä että lihavuus, joka sisällykset peittää.

4 Ja ne kaksi munaskuuta sen lihavuuden kanssa, joka niiden päällä on lanteissa: ja maksan kalvon munaskuiden kanssa pitää hänen eroittaman.

5 Niin pitää papin sen polttaman alttarilla tuliuhriksi Herralle; se on vikauhri.

6 Jokainen miehenpuoli papeista pitää syömän sen; pyhässä siassa pitää se syötämän; sillä se on kaikkein pyhin.

7 Niinkuin rikosuhri on, niin pitää myös vikauhrin oleman; sillä yhtäläinen pitää heidän molempain säätynsä oleman: ja se pitää sen papin oma oleman, joka sillä sovittaa.

8 Sen papin, joka polttouhrin uhraa, pitää polttouhrin vuota oma oleman, jonka hän uhrannut on.

9 Ja kaikkinainen ruokauhri, joka pätsissä kypsetty on, ja kaikki kuin pannussa eli halstarilla valmistettu on, sen pitää papin oman oleman, joka sen uhraa.

10 Ja kaikkinainen ruokauhri, joka öljyllä sekoitettu, taikka kuiva on, sen pitää kaikkein Aaronin lasten oman oleman, yhden niinkuin toisenkin.

11 Ja tämä on kiitosuhrin sääty, joka Herralle uhrataan:

12 Jos he tahtovat tehdä ylistysuhria, niin heidän pitää uhraaman ylistysuhrin sivussa happamattomia leipiä, sekoitettuja öljyllä, ja happamattomia ohukaisia kyrsiä, voidelluita öljyllä, ja pannussa kypsetyitä sämpyläleipiä sekoitettuja öljyllä.

13 Mutta senkaltaisia uhreja pitää heidän tekemän hapanneen kyrsän päälle, heidän kiitosuhrinsa ylistysuhriksi.

14 Ja yksi kaikista niistä pitää uhrattaman Herralle ylennysuhriksi, ja sen pitää papin oman oleman, joka priiskottaa kiitosuhrin vereen.

15 Ja ylistysuhrin liha hänen kiitosuhrissansa pitää sinä päivänä syötämän, jona se uhrattu on, ja ei mitään pidä tähteeksi jätettämän huomeneksi.

16 Mutta jos joku lupauksesta taikka hyvästä tahdosta uhraa, niin se pitää sinä päivänä syötämän, jona se uhrattu on; mutta jos jotakin tähteeksi jää uhrista toiseksi päiväksi, niin pitää se myös syötämän.

17 Mutta se mikä tähteeksi jää siitä uhrin lihasta, niin se kolmantena päivänä pitää poltettaman tulessa.

18 Mutta jos joku syö kolmantena päivänä siitä uhratusta lihasta, joka on hänen kiitosuhristansa, niin ei ole hän otollinen, joka sen on uhrannut, eikä se hänelle pidä luettaman, mutta se on kauhistus; ja jokainen sielu, joka sitä syö, on vikapää pahaan tekoon.

19 Mutta se liha, joka sattuu johonkuhun saastaisuuteen, ei pidä syötämän, mutta tulessa poltettaman. Joka puhdas on, se pitää syömän lihasta.

20 Ja se sielu, joka syö kiitosuhrin lihasta, siitä mikä Hrran oma on, ja hänen saastaisuutensa on hänen päällänsä, se sielu pitää hävitettämän kansoistansa.

21 Jos joku sielu rupee johonkuhun saastaisuuteen, olkoon se saastainen ihminen eli saastainen eläin eli joku muu saastainen kauhistus, ja syö kiitosuhrin lihasta siitä mikä Herran oma on, se pitää hävitettämän kansoistansa.

22 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

23 Puhu Israelin lapsille, sanoen: ei teidän pidä mitään lihavuutta syömän härjistä, lampaista ja vuohista.

24 Raadon eli haaskan lihavuus pantakoon kaikkinaisiin tarpeisiin: mutta ei teidän pidä sitä kaiketikaan syömän.

25 Sillä joka syö lihavuutta siitä eläimestä, joka Herralle tuliuhriksi annettu on, se sielu pitää hävitettämän kansoistansa.

26 Ei teidän pidä myös verta syömän kaikissa teidän asumasioissanne, ei linnuista, eikä eläimistä.

27 Jokainen sielu, joka syö jotain verta, se pitää hävitettämän kansoistansa.

28 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

29 Puhu Israelin lapsille, sanoen: se joka Herralle kiitosuhrinsa uhraa, hänen pitää tuoman, mikä Herralle kiitosuhriksi tulee.

30 Mutta hänen pitää sen kantaman kädessänsä Herran tuliuhriksi: rinnan lihavuuden pitää hänen tuoman rinnan kanssa, että ne pitää oleman häälytysuhriksi Herralle.

31 Mutta papin pitää polttaman lihavuuden alttarilla, ja rinnan pitää Aaronin ja hänen poikainsa oleman.

32 Ja oikian lavan pitää teidän antaman papille ylennysuhriksi, teidän kiitosuhristanne.

33 Ja joka uhraa kiitosuhrin verta ja lihavuutta Aaronin pojista, hänen pitää saaman oikian lavan osaksensa.

34 Sillä häälytysrinnan ja ylennyslavan olen minä ottanut Israelin lapsilta heidän kiitosuhristansa, ja olen sen antanut papille Aaronille ja hänen pojillensa ijankaikkiseksi säädyksi, Israelin lapsilta.

35 Tämä on Aaronin ja hänen poikainsa voitelus Herran tuliuhrista, siitä päivästä, jona he Herralle papiksi annettiin.

36 Jotka Herra käski sinä päivänä, jona hän heidän voiteli, annettaa heille Israelin lapsilta, ijankaikkiseksi säädyksi heidän sukukunnissansa.

37 Ja tämä on sääty polttouhrista, ruokauhrista, rikosuhrista, vikauhrista, niin myös täytösuhrista ja kiitosuhrista.

38 Jonka Herra Mosekselle käski Sinain vuorella; sinä päivänä, jona hän käskyn antoi hänelle Israelin lasten tykö, että heidän pitää uhraaman uhrinsa Herralle Sinain korvessa.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

from the Writings of Emanuel Swedenborg

 

Arcana Coelestia #3400

Studere hoc loco

  
/ 10837  
  

3400. The fact that 'guilt' means blame or imputation of sin and of transgression against good and truth becomes clear from those places in the Word where 'guilt' is mentioned and also described, as in Isaiah,

Jehovah was willing to bruise Him and make Him imperfect. If You make His soul [full of] guilt, He will see His seed, He will prolong His days, and the will of Jehovah will prosper by His hand. Isaiah 53:10.

This refers to the Lord. 'Making His soul [full of] guilt' stands for sin imputed to Him and so for blame laid on Him by those who hated Him. Not that He drew any sin at all to Himself to bear it away.

In Ezekiel,

By the blood which you have shed, you have been held guilty, 1 and by your idols which you have made you are defiled. Ezekiel 22:4.

'Shedding blood' stands for doing violence to good, 374, 376, 1005, leading to guilt.

In David,

Those who hate the righteous will be held guilty. 2 Jehovah redeems the soul of His servants, nor will all who trust in Him be held guilty. 2 Psalms 34:21-22.

[2] 'Guilt' accordingly stands for all sin that remains. The separation of it by means of good from the Lord is redemption, which was also represented by the atonement made by the priest when people offered the guilt-offering, dealt with in Leviticus 5:1-19; 6:1-7; 7:1-10; 19:20-22; Numbers 5:1-8, where also types of guilt are listed, namely these: When people have heard a curse uttered but do not say they have heard it: When they have touched something unclean: When they have sworn to do evil: When they have sinned unintentionally against holy things that are Jehovah's: When they have done one of the things which they are commanded not to do: When they have refused to return to somebody his deposit: When they deny that they have found something that was lost, and have sworn falsely: When they have lain with a woman who is a slave, betrothed to another man, and not yet redeemed or made free: When they have committed any sin against another person by transgressing against Jehovah.

V:

1. literally, have had guilt

2. literally, will have guilt

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.