बाइबल

 

Mooseksen kirja 6

पढाई करना

   

1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

2 "Jos joku tekee rikkomuksen ja on uskoton Herraa kohtaan kieltämällä saaneensa lähimmäiseltään, mitä tämä on hänen haltuunsa antanut tai hänen hoitoonsa uskonut, tahi mitä hän itse on väkisin ottanut tai vääryydellä anastanut lähimmäiseltään,

3 tahi jos hän on löytänyt kadotetun esineen ja kieltää sen, tahi vannoo väärin missä asiassa tahansa, jossa ihminen helposti rikkoo,

4 niin hän, jos hän näin on rikkonut ja tullut vikapääksi, antakoon takaisin, mitä hän väkisin on ottanut tai vääryydellä anastanut, tahi mitä hänen haltuunsa oli uskottu, tahi kadotetun esineen, jonka hän oli löytänyt,

5 kaiken, jonka tähden hän oli väärin vannonut; ja korvatkoon sen täyteen määräänsä ja pankoon siihen vielä lisäksi viidennen osan sen arvosta. Sille, jonka oma se on, hän antakoon sen sinä päivänä, jona hän vikauhrinsa toimittaa.

6 Mutta hyvityksenä Herralle hän tuokoon papille vikauhriksi sinun arviosi mukaisen, virheettömän oinaan pikkukarjasta.

7 Kun pappi näin on toimittanut hänelle sovituksen Herran edessä, annetaan hänelle anteeksi kaikki, mitä hän on tehnyt sellaista, josta hän on tullut vikapääksi."

8 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

9 "Käske Aaronia ja hänen poikiansa ja sano: Tämä on laki polttouhrista. Polttouhri olkoon alttarin liedellä koko yön aamuun asti, ja tulta pidettäköön siten vireillä alttarilla.

10 Ja pappi pukeutukoon pellavapukuunsa ja pukeutukoon pellavakaatioihin peittääkseen häpynsä, ja korjatkoon pois tuhan, joksi tuli on kuluttanut polttouhrin alttarilla, ja pankoon sen alttarin viereen.

11 Ja sitten hän riisukoon vaatteensa ja pukeutukoon toisiin vaatteisiin, ja vieköön tuhan leirin ulkopuolelle puhtaaseen paikkaan.

12 Ja tulta pidettäköön siten vireillä alttarilla älköönkä se koskaan sammuko; ja pappi sytyttäköön alttarilla halot joka aamu ja asettakoon sen päälle polttouhrin ja polttakoon sen päällä yhteysuhrin rasvat.

13 Tuli palakoon aina alttarilla älköönkä koskaan sammuko.

14 Ja tämä on laki ruokauhrista: Aaronin pojat tuokoot sen Herran eteen, alttarin ääreen.

15 Ja pappi erottakoon ruokauhrista kourallisen lestyjä jauhoja ja öljyä ja kaiken suitsukkeen, joka on ruokauhrin päällä, ja polttakoon alttarilla alttariuhriosan suloiseksi tuoksuksi Herralle.

16 Ja mikä siitä jää tähteeksi, sen syököön Aaron poikinensa; happamatonna se syötäköön pyhässä paikassa, ilmestysmajan esipihalla he sen syökööt.

17 Älköön sitä leivottako hapatettuna. Heidän osakseen minä olen sen uhreistani antanut; se on korkeasti-pyhää niinkuin syntiuhri ja vikauhrikin.

18 Jokainen miehenpuoli Aaronin jälkeläisistä syököön siitä. Tämä olkoon heidän ikuinen osuutensa Herran uhreista sukupolvesta sukupolveen. Jokainen, joka niihin koskee, on pyhäkölle pyhitetty."

19 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

20 "Tämä olkoon Aaronin ja hänen poikiensa uhrilahja, joka heidän on tuotava Herralle voitelupäivänänsä: kymmenes osa eefa-mittaa lestyjä jauhoja jokapäiväiseksi ruokauhriksi, puolet aamulla ja puolet illalla.

21 Leivinlevyllä se valmistettakoon öljyyn leivottuna; tuo se hyvin sotkettuna ja uhraa se palasiksi paloiteltuna ruokauhrina suloiseksi tuoksuksi Herralle.

22 Ja pappi, joka hänen pojistaan on hänen sijaansa voideltu, toimittakoon sen. Se on Herran ikuinen osuus; se poltettakoon kokonaisuhrina.

23 Jokainen papin ruokauhri on kokonaisuhri; älköön sitä syötäkö."

24 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

25 "Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Tämä on laki syntiuhrista. Siinä paikassa, missä polttouhri teurastetaan, teurastettakoon myös syntiuhri Herran edessä; ja se on korkeasti-pyhä.

26 Pappi, joka syntiuhrin uhraa, syököön sen; pyhässä paikassa se syötäköön, ilmestysmajan esipihalla.

27 Jokainen, joka sen lihaan koskee, on pyhäkölle pyhitetty, ja jos sen verta on pirskunut vaatteille, niin pese pyhässä paikassa se, mihin sitä on pirskunut.

28 Ja saviastia, jossa se keitetään, rikottakoon; jos se on keitetty vaskiastiassa, hangattakoon astia puhtaaksi ja huuhdottakoon vedellä.

29 Jokainen miehenpuoli papeista saakoon sitä syödä; se on korkeasti-pyhää.

30 Mutta mitään syntiuhria, jonka verta viedään ilmestysmajaan sovituksen toimittamista varten pyhäkössä, älköön syötäkö, vaan se poltettakoon tulessa."

   

स्वीडनबॉर्ग के कार्यों से

 

Apocalypse Explained #1152

इस मार्ग का अध्ययन करें

  
/ 1232  
  

1152. And wine and oil.- That these signify worship from truths and goods that are from a celestial origin, profaned, is evident from the signification of wine, which denotes truth, of which we shall speak presently; and from the signification of oil, which denotes good from a celestial origin (concerning which see above, n. 375). Wine signifies truth from a celestial origin, because it is here connected with oil, which denotes good from that origin. For there are in this, as in the former verse, pairs, one of which signifies what belongs to truth, and the other what belongs to good, both from the same source; it therefore follows, that wine signifies truth from a celestial origin, because oil signifies good from that source - that wine in the Word signifies truth or spiritual good may be seen above (n. 376) - for truth from a celestial origin coincides with spiritual good. It is similar in regard to oil, which, when the anointing oil of holiness is meant, signifies the good of celestial love, but when the oil with which they anointed themselves at festivals is meant, it signifies the good of spiritual love.

[2] Continuation concerning the Athanasian Creed.- It was said above, that it is a law of the Divine Providence, that man himself should compel himself, which means that he should compel himself from evil, but not to good; he is permitted to compel himself from evil, but it is not granted to compel himself to good which in itself is good. For if he compels himself to good, and has not compelled himself from evil, he does not do good from the Lord, but from himself, for he compels himself to it for the sake of himself, or of the world, or recompense, or from fear, this good in itself is not good, because the man himself, the world, or recompense, is in it as its end, but not good itself, thus neither the Lord; it is moreover not fear but love that causes good to be good. As for example; were a man to compel himself to do good to his neighbour, to give to the poor, to endow churches, to do justice, consequently, to perform deeds of charity and truth, before he had compelled himself to abstain from evils, and had by that means removed them, it would be like a palliative mode of treatment, by which a disease or ulcer is healed externally, or it would be like an adulterer compelling himself to chastity, a proud man to humility, and a dishonest man to sincerity, by mere external acts.

[3] But when a man compels himself to abstain from evils, he then purifies his internal, and when this is done he does good from freedom, without compelling himself to do it; for so far as a man compels himself to abstain from evil, so far he comes into celestial freedom, and from this freedom is every thing good which is good in itself; he does not therefore compel himself to it. It appears indeed as if there were a close connection between compelling oneself to abstain from evil and compelling oneself to good, but there is no such connection.

From the evidence of experience I know that many have compelled themselves to do good, but not to abstain from evils; but when they were explored, it was discovered that evils from within were inherent in the good which they did; their good therefore was compared with idols and with images made either of clay or dung. And I was told, that such persons believe that God is gained over by glorification and the offerings, even though they proceed from an impure heart. Nevertheless, before the eyes of the world, a man may compel himself to good, although he does not compel himself to abstain from evils, since in the world he is rewarded on that account; for in the world that which is external is regarded, seldom that which is internal; but in the presence of God it is otherwise.

  
/ 1232  
  

Translation by Isaiah Tansley. Many thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.