Bible

 

Mooseksen kirja 33

Studie

   

1 Tämä on se siunaus, jolla Jumalan mies Mooses siunasi israelilaiset ennen kuolemaansa;

2 hän sanoi: "Herra tuli Siinailta, Seiristä hän nousi loistaen heille; hän ilmestyi kirkkaudessa Paaranin vuoristosta, hän tuli kymmentuhantisesta pyhien joukosta; hänen oikealla puolellansa liekitsi lain tuli.

3 Hän rakastaa kansoja; kaikki niiden pyhät ovat sinun kädessäsi. He asettuvat sinun jalkojesi juureen, ottavat oppia sinun sanoistasi.

4 Mooses antoi meille lain, perintönä Jaakobin seurakunnalle.

5 Ja Herra tuli kuninkaaksi Jesurunissa, kun kansan päämiehet kokoontuivat, kaikki Israelin sukukunnat.

6 Ruuben eläköön, älköön hän kuolko; mutta vähäiseksi jääköön hänen miestensä joukko."

7 Ja tämän hän sanoi Juudasta: "Kuule, Herra, Juudan huuto ja tuo hänet kansansa luo. Hän sen puolesta käsillänsä taisteli; ole sinä apuna hänen vihollisiansa vastaan."

8 Ja Leevistä hän sanoi: "Sinun tummimisi ja uurimisi olkoot sinun hurskaasi omat, sen miehen, jota sinä Massassa koettelit, jonka kanssa sinä riitelit Meriban veden luona,

9 joka sanoi isästänsä ja äidistänsä: 'Minä en heitä nähnyt', ja joka ei tunnustanut veljiään omiksensa eikä tuntenut omia lapsiansa. Sillä he noudattivat sinun sanaasi ja pysyivät sinun liitossasi.

10 He opettavat sinun säädöksiäsi Jaakobille ja Israelille sinun lakiasi; he panevat suitsutusta sinun eteesi ja kokonaisuhreja sinun alttarillesi.

11 Siunaa, Herra, hänen voimansa, ja olkoon hänen kättensä työ sinulle otollinen. Ruhjo hänen vastustajiensa lanteet ja hänen vihamiehensä niin, että eivät enää nouse."

12 Benjaminista hän sanoi: "Herran rakkaana hän asuu hänen turvissansa; Herra suojelee häntä aina ja asuu hänen kukkulainsa välissä".

13 Ja Joosefista hän sanoi: "Herra siunatkoon hänen maansa kalleimmalla, kasteella, joka tulee taivaasta, kalleimmalla, mikä tulee syvyydestä alhaalta,

14 kalleimmalla, minkä aurinko antaa, kalleimmalla, minkä kuun vaiheet tuottavat,

15 kalleimmalla, mikä tulee ikuisten vuorien huipuilta, kalleimmalla, mikä tulee ikikukkuloilta,

16 kalleimmalla, minkä maa kasvaa, ja kaikella, mitä siinä on, ja mielisuosiollaan, hän, joka pensaassa asui. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, hänen päälaellensa, hänen, joka on ruhtinas veljiensä joukossa.

17 Uljas on hänen härkiensä esikoinen, sen sarvet ovat kuin villihärän sarvet; niillä se puskee kumoon kansat, kaikki tyynni maan ääriin saakka. Sellaisia ovat Efraimin kymmenet tuhannet, sellaisia Manassen tuhannet."

18 Ja Sebulonista hän sanoi: "Iloitse, Sebulon, kun liikkeelle lähdet, ja sinä, Isaskar, majoissasi.

19 He kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita uhreja. Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan kätketyt aarteet."

20 Ja Gaadista hän sanoi: "Kiitetty olkoon hän, joka on niin laajentanut Gaadin. Niinkuin naarasleijona hän asettuu leposijaansa ja raatelee sekä käsivarren että päälaen.

21 Hän katsoi itsellensä parhaan osan maata, sillä siellä oli hänelle johtajan osa varattu. Mutta hän tuli kansan päämiesten kanssa, pani toimeen Herran vanhurskauden ja hänen tuomionsa yhdessä muun Israelin kanssa."

22 Ja Daanista hän sanoi: "Daan on nuori leijona, joka syöksyy esiin Baasanista".

23 Ja Naftalista hän sanoi: "Naftali on kylläinen mielisuosiosta ja täynnä Herran siunausta. Lännen ja etelän hän omaksensa ottakoon."

24 Ja Asserista hän sanoi: "Siunattu olkoon Asser poikien joukossa. Olkoon hän veljiensä lemmikki, ja kastakoon hän jalkansa öljyyn.

25 Rautaa ja vaskea olkoot sinun salpasi; ja niinkuin sinun päiväsi, niin olkoon sinun voimasikin.

26 Ei kukaan ole niinkuin Jesurunin Jumala, joka kulkee taivasten yli sinun apunasi ja korkeudessaan pilvien päällitse.

27 Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret. Hän karkoitti viholliset sinun tieltäsi, hän sanoi: 'Hävitä!'

28 Näin Israel asuu turvassa, Jaakobin lähde erillänsä viljan ja viinin maassa, jonka taivaskin tiukkuu kastetta.

29 Autuas olet sinä, Israel; kuka on sinun vertaisesi! Sinä olet kansa, jota Herra auttaa, hän, joka on sinun kilpesi ja suojasi, sinun miekkasi ja korkeutesi. Vihollisesi mielistelevät sinua, ja sinä astut heidän kukkuloillansa."

   

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 4605

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

4605. Reuben Jacob’s firstborn. That this signifies the good of faith, is evident from the signification of the “firstborn,” as being faith (see n. 352, 367, 2435, 3325); and from the representation of Jacob as being the good of natural truth (see n. 4538); and from that of Reuben, as being the quality of faith. For “Reuben” in the genuine sense signifies the truth of faith (n. 3861, 3866); but after the truth of faith has been made good, he signifies the good of faith. Moreover, regarded in itself faith is charity, and thus regarded in itself the truth of faith is the good of faith, because faith is impossible except from charity, that is, truth is impossible except from good; and therefore when a man has been regenerated, good is in the first place, or is the firstborn (n. 3325, 3494). Hence it is that by “Reuben Jacob’s firstborn” is here signified the good of faith. The like is signified also in Moses:

Let Reuben live and not die, and it shall be that his numbers are mortal (Deuteronomy 33:6).

The reason why in this passage “Reuben” denotes the good of faith, is that he is put in the first place, and Judah in the second, thus in a different order in this prophecy of Moses respecting the sons of Israel from that in the prophecy of Jacob (Genesis 49), for as before said (n. 4603), the order in which they are named is determined in accordance with the state of the subject that is being treated of.

[2] In like manner in John:

I heard the number of the sealed, a hundred and forty-four thousand sealed out of every tribe. Of the tribe of Judah were sealed twelve thousand, of the tribe of Reuben were sealed twelve thousand, of the tribe of Gad were sealed twelve thousand (Revelation 7:4-5);

here Judah is named in the first place, Reuben in the second, and Gad in the third. These three here constitute the first class, and as the Lord’s kingdom is the subject treated of, “Judah” signifies celestial good such as is in the inmost or third heaven, “Reuben” spiritual good which is the same as the good of faith such as is in the second or middle heaven, and “Gad” the good of the natural such as is in the first heaven. But it is otherwise in the prophecy of Deborah and Barak:

The princes in Issachar were with Deborah, and as was Issachar so was Barak; into the valley he was sent at his feet, in the classes of Reuben were great decrees of heart; why dwellest thou between two burdens to hear the hissings of the droves? To the classes of Reuben were great searchings of heart (Judg. 5:15-16);

It is impossible to know the meaning of these words unless it is known what Issachar, Deborah, Barak, and Reuben represent; and what the “princes,” the “valley,” the “classes,” the “decrees of heart,” the “two burdens,” and the “hissings of the droves,” signify; but it is evident that “Reuben” here denotes faith.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.