Bible

 

Daniel 5

Studie

   

1 Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.

2 Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne kulta-ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.

3 Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa.

4 He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.

5 Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.

6 Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.

7 Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: "Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä".

8 Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä.

9 Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät.

10 Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen. Kuninkaan äiti lausui ja sanoi: "Eläköön kuningas iankaikkisesti! Älkööt sinun ajatuksesi peljättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko.

11 Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja jolla sinun isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys ynnä viisaus, samankaltainen kuin jumalien; hänet asetti isäsi, kuningas Nebukadnessar, tietäjäin, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjäin päämieheksi-sinun isäsi, kuningas-

12 sentähden, että erinomainen henki ja tieto ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa, jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen."

13 Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta?

14 Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus.

15 Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa.

16 Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."

17 Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: "Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.

18 Sinä kuningas! Korkein Jumala antoi sinun isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden.

19 Ja sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut, vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään. Hän tappoi, kenen hän tahtoi, hän jätti henkiin, kenen hän tahtoi, hän ylensi, kenen hän tahtoi, hän alensi, kenen hän tahtoi.

20 Mutta kun hänen sydämensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltansa, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois.

21 Hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi; hänen asuntonsa oli villiaasien parissa, ja hän joutui syömään ruohoa niinkuin raavaat; hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi, kenen hän tahtoo.

22 Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit;

23 vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut.

24 Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.

25 Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin'.

26 Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.

27 Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.

28 Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."

29 Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

30 Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,

31 ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.

   

Ze Swedenborgových děl

 

Apocalypse Explained # 452

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 1232  
  

452. Verse 9. After these things I saw, and behold a great multitude, signifies all those who are in the good of life according to their religion, in which there are no genuine truths, as is evident from this, that "the twelve thousand sealed" out of each tribe meant those who are of the church in which there are genuine truths; for "the twelve tribes of Israel" mean those who are in genuine goods and truths, and in an abstract sense all goods and truths of the church; therefore these now treated of mean those who are in the good of life according to their religion, in which nevertheless there are no genuine truths. That this is the meaning of "a great multitude" can be seen also from what follows in this chapter, where it is said, "These are they who come out of the great tribulation" (verse 14), which means out of temptations, for those who are in the good of life according to their religion, in which there are no genuine truths, in the other life undergo temptations, by which the falsities of their religion are scattered, and genuine truths implanted in their place (on this more will be said in what follows). From this it can be seen who are meant by "a great multitude" (which is treated of in what follows to the end of the chapter). It is to be known that no one, either within the church where the Word is or outside of that church, is damned who lives a good life according to his religion, for it is not the fault of such that they are ignorant of genuine truths. Moreover, as the good of life holds deep within it the affection of knowing truths, when such come into the other life they easily receive truths and drink them in. It is altogether different with those who have lived an evil life and have made light of religion. (Those who are not in genuine truths, and thus are in falsities from ignorance, and yet in the good of life, have been treated of above, n. 107, 195, 356; and in the work on Heaven and Hell, where the peoples and nations outside of the church who are in heaven are treated of. Also in the Arcana Coelestia, as follows: There may be falsities of religion that agree with good, and falsities that disagree, n. 9258, 9259; falsities of religion, if they do not disagree with good, produce evil only with those who are in evil, n. 8311, 8318; falsities of religion are not imputed to those who are in good, but only to those who are in evil, n. 8051, 8149; truths not genuine, and also falsities, may be consociated with genuine truths with those who are in good, but not with those who are in evil, n. 3470, 3471, 4551, 4552, 7344, 8149, 9298; falsities and truths are consociated by appearances from the sense of the letter of the Word, n. 7344; falsities are made truthlike by good and become soft when they are applied to good and lead to good, and evil is removed, n. 8149; falsities of religion with those who are in good are received by the Lord as truths, n. 4736, 8149; a good that derives its quality from a falsity of religion is accepted by the Lord if there be ignorance, and if there be in it innocence and a good end, n. 7887; the truths that are with man are appearances of truth and good, tinctured with fallacies, and yet the Lord adapts them to genuine truths in the man who lives in good, n. 2053; there are falsities in which there is good with those who are outside of the church and thence in ignorance of truth, also with those within the church where there are falsities of doctrine, n. 2589-2604, 2861, 2863, 3263, 3778, 4189, 4190, 4197, 6700, 9256)

  
/ 1232  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for their permission to use this translation.

Ze Swedenborgových děl

 

Apocalypse Explained # 451

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 1232  
  

451. Verses 9, 10. After these things I saw, and behold a great multitude which no one could number, out of every nation and all tribes and peoples and tongues, standing before the throne and before the Lamb, clothed in white robes, and palms in their hands. And crying out with a great voice, saying, Salvation unto our God who sitteth upon the throne, and unto the Lamb.

9 (Revelation 7:9). "After these things I saw, and behold a great multitude," signifies all those who are in the good of life according to their religion, in which there are no genuine truths (n. 452); "which no one could number," signifies that the Lord alone knows of what kind and how much of good and truth there is in them n. 453; "out of every nation and all tribes," signifies all who are in good in respect to life according to the doctrinals of their religion (n. 454); "and peoples and tongues," signifies all who are in falsities from ignorance and from various religions n. 455; "standing before the throne and before the Lamb," signifies such in the Lord's kingdom (n. 456); "clothed in white robes," signifies that they are then in truths and protected against falsities (n. 457); "and palms in their hands," signifies and in good of life according to truths n. 458.

10 (Revelation 7:10). "And crying out with a great voice," signifies adoration from the good of truth and from consequent joy of heart (n. 459); "saying, Salvation unto our God who sitteth upon the throne, and unto the Lamb," signifies confession that eternal life is from the Lord alone n. 460.

  
/ 1232  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for their permission to use this translation.