Bible

 

Jeremiah 51

Studie

   

1 Näin sanoo Herra: katso, minä nostan ankaran ilman Babelia vastaan ja hänen asuvaisiansa vastaan, jotka itsensä ovat asettaneet minua vastaan.

2 Ja lähetän viskaajat Babeliin, joiden pitää häntä viskaaman, ja tyhjentämän hänen maansa; näiden pitää joka paikassa oleman hänen ympärillänsä hänen onnettomuutensa päivänä.

3 Sillä hänen ampujansa ei pidä taitaman ampua, ja hänen varustettunsa ei pidä taitaman itsiänsä varjella. Älkäät siis säästäkö hänen nuorukaisiansa, tappakaat kaikki hänen sotajoukkonsa.

4 Niin että lyödyt makasivat Kaldean maalla, ja pistetyt hänen kaduillansa.

5 Sillä Israel ja Juuda ei pidä Jumalaltansa, Herralta Zebaotilta leskeksi hylkäjättämän; vaikka heidän maansa on kovin rikkonut Israelin Pyhää vastaan.

6 Paetkaat Babelista, että jokainen pelastais sielunsa, ettette hukkuisi hänen pahuudessansa; sillä tämä on Herran koston aika ja hän tahtoo häenlle maksaa hänen ansionsa jälkeen.

7 Kultainen malja on Babel Herran kädessä, joka on koko maailman juovuttanut; pakanat ovat juoneet hänen viinastansa, sentähden ovat pakanat niin hulluiksi tulleet.

8 Kuinka pian Babel on kaatunut ja murskaksi lyöty! valittakaat häntä, ottakaat myös voidetta hänen haavallensa, jos hän mitämaks taitais parantua.

9 Me paransimme Babelia, mutta ei hän terveeksi tullut; antakaat siis hänen olla, ja käykäämme itsekukin maallensa; sillä hänen rangaistuksensa ulottuu hamaan taivaasen, ja astuu pilviin ylös.

10 Herra on tuonut edes meidän vanhurskautemme: tulkaat ja luetelkaamme Herran meidän Jumalamme töitä Zionissa.

11 Teroittakaat nuolet, ja valmistakaat kilvet: Herra on herättänyt Medin kuningasten sydämen; sillä hänen ajatuksensa on Babelia vastaan, hävittää häntä. Sillä tämä on Herran kosto, hänen temppelinsä kosto.

12 Ripustakaat lippu ylös Babelin muurille, asettakaat vartio, pankaat vartiat, toimittakaat väijyjät; sillä Herra ajattelee jotain, ja on myös täyttävä, mitä hän Babelin asuvaisia vastaan on puhunut.

13 Sinä, joka suuren veden tykönä asut, jolla myös ovat suuret tavarat, sinun loppus on tullut, ja sinun ahneutes on lakannut.

14 Herra Zebaot on vannonut itse kauttansa: minä tahdon täyttää sinun ihmisillä, niinkuin ruohomadoilla, heidän pitää laulaman sinusta ilovirren.

15 Joka maan voimallansa tehnyt on, ja maanpiirin viisaudellansa vahvistanut, ja taivaat toimellisuudellansa venyttänyt.

16 Kuin hän jylisee, niin on paljo vettä taivaan alla; hän tempaa pilvet ylös hamasta maan äärestä; hän tekee leimaukset sateessa, ja tuo tuulen kammioistansa.

17 Kaikki ihmiset ovat tomppelit taidossansa, ja jokainen kultaseppä häväistään kuvinensa; sillä heidän kuvansa ovat petos, ja ei ole niissä henkeä.

18 Ne ovat sula turhuus ja petollinen työ; heidän täytyy hukkua, kuin heitä etsitään.

19 Mutta Jakobin osa ei ole senkaltainen, vaan hän on se, joka kaikki luonut on, (Israel on) hänen perimisensä valtikka: Herra Zebaot on hänen nimensä.

20 Sinä olet minun vasarani, minun sota-aseeni: ja minä lyön kauttas pakanat ja hävitän valtakunnat.

21 Minä lyön sinun kauttas hevoset, ratsastajat, ja rikon sinun kauttas vaunut ja niiden ajajat.

22 Minä lyön sinun kauttas miehet ja vaimot, ja lyön sinun kauttas vanhat ja nuoret, ja sinun kauttas nuorukaiset ja neitseet.

23 Minä lyön sinun kauttas paimenet ja heidän laumansa, minä lyön sinun kauttas peltomiehet ja juhdat, ja lyön sinun kauttas ruhtinaat ja päämiehet.

24 Sillä minä tahdon maksaa Babelille ja kaikille Kaldean asuvaisille kaiken heidän pahuutensa, jonka he ovat Zionille tehneet, teidän silmänne edessä, sanoo Herra.

25 Katso, minä tulen sinun tykös, sinä vahingollinen vuori, joka koko maailman turmelet, sanoo Herra, ja ojennan käteni sinun ylitses, ja vieritän sinun alas vuorelta, ja teen poltetun vuoren sinusta.

26 Niin ettei sinusta ei kulmakiviä eikä perustuskiviä taideta ottaa; vaan sinun pitää oleman ijankaikkisen aution, sanoo Herra.

27 Nostakaat lippu ylös maalla, soittakaat torvella pakanain seassa, varustakaat pakanat häntä vastaan, kutsukaat häntä vastaan (nämät) valtakunnat: Ararat, Minni ja Askenas; toimittakaat sodanpäämiehet häntä vastaan, tuokaat hevoset niinkuin julmat vapsaiset.

28 Varustakaat pakanat häntä vastaan, Median kuninkaat, hänen ruhtinaansa ja kaikki hänen päämiehensä, ja kaikki hänen valtansa maakunta.

29 Ja maan pitää vapiseman ja peljästymän; sillä Herran ajatukset tahtovat tulla täytetyksi Babelia vastaan, niin että hän tekee Babelin maan autioksi, jossa ei kenenkään pidä asuman.

30 Babelin sankarit ei pidä uskaltaman mennä sotaan, vaan linnoissa pysymän, heidän väkevyytensä on pois, ja ovat tulleet niinkuin vaimot; hänen asumisensa ovat sytytetyt, ja hänen telkensä taitetut rikki.

31 Tässä juoksee yksi toisensa editse, ja yksi sanansaattaja kohtaa toista, ilmoittamaan Babelin kuninkaalle, että hänen kaupunkinsa on hamaan loppuun asti voitettu,

32 Ja luotuspaikat suljetut, ja järvet poltetut, ja sotaväki pelkuriksi tullut.

33 Sillä näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: Babelin tytär on niinkuin riihen permanto, hänen tappamisensa aika on tullut; vielä vähän ajan perästä tulee hänen niittämisensä aika.

34 Nebukadnetsar, Babelin kuningas on minun syönyt, ja kukistanut minun; hän on tehnyt minun tyhjäksi astiaksi; hän on niellyt minun niinkuin lohikärme, hän on täyttänyt vatsansa minun herkuistani; hän on minun ajanut pois.

35 Mutta nyt löytään Babelissa se vääryys, jota minulle ja minun lihalleni on tehty, sanoo Zionin asuva, ja minun vereni Kaldean asuvaisten päälle, sanoo Jerusalem.

36 Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä toimitan sinun asias, ja kostan sinun kostos; minä kuivaan hänen merensä, ja annan kuivata hänen kaivonsa.

37 Ja Babelin pitää tuleman kiviraunioksi ja lohikärmeiden asumasiaksi, ihmeeksi ja viheltämiseksi, niin ettei kenenkään pidä siellä asuman.

38 Heidän kaikkein pitää kiljuman niinkuin jalopeurat, ja huutaman niinkuin nuoret jalopeurat.

39 Minä panen heidän juomisensa helteesen, ja juovutan heidät, niin että heidän pitää iloiseksi tuleman, ja makaaman ijankaikkista unta, josta ei heidän ikänä pidä heräämän, sanoo Herra.

40 Minä vien heidät alas niinkuin karitsat teurastettaa, niinkuin oinaat ja kauriit.

41 Kuinka Sesak on niin voitettu, ja ylistetty koko maailmassa niin kiinni otettu? Kuinka on Babel tullut ihmeeksi pakanain seassa?

42 Meri on käynyt Babelin ylitse, ja se on peitetty monella aallolla.

43 Hänen kaupunkinsa ovat hyljätyt, kuivaksi ja kylmäksi maaksi tulleet, maaksi, jossa ei kenkään asu, ja kussa ei yhtään ihmistä vaella.

44 Sillä minä etsin Beliä Babelissa, ja repäisen hänen kurkustansa ulos sen, minkä hän on niellyt; ja pakanain ei pidä enään juokseman hänen tykönsä; Babelin muurit ovat myös maahan jaonneet.

45 Lähtekäät sieltä ulos, minun kansani, ja jokainen pelastakoon sielunsa Herran julmasta vihasta.

46 Teidän sydämenne taitais muutoin pehmeäksi tulla ja nääntyä siitä sanomasta, jonka maalla pitää kuuluman; sillä yhtenä vuonna pitää sanoman kuuluman, niin myös toisena vuonna, sanoman väkivallasta maalla, ja yhden ruhtinaan oleman toista vastaan.

47 Sentähden katso, aika tulee, että minä Babelin epäjumalat etsin, ja koko hänen maansa pitää tuleman häpiään, ja kaikki hänen lyötynsä pitää siellä makaaman.

48 Taivaan ja maan ja kaikki, mitä niissä on, pitää iloitseman Babelista, että hänen kukistajansa ovat tulleet pohjasta, sanoo Herra.

49 Ja niinkuin Babel Israelissa on kaatanut lyödyt, niin pitää myös lyödyt Babelissa kaattaman kaikessa maassa.

50 Menkäät siis matkaanne te, jotka olette välttäneet miekan, ja älkäät kauvan viipykö; ajatelkaat Herran päälle kaukaisella maalla, ja pitäkäät Jerusalem mielessänne.

51 Me olemme häpiään tulleet, kuin me kuulimme sen häväistyksen; ja häpiä peitti meidän kasvomme, kuin muukalaiset tulivat Herran huoneen pyhään.

52 Sentähden katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä hänen epäjumalansa etsin; ja koko maalla pitää kuolemahaavoilla lyödyt huokaaman.

53 Jos Babel astuis ylös taivaasen ja kiinnittäis itsensä korkeuteen, niin pitää kuitenkin minulta kukistajat tuleman hänen päällensä, sanoo Herra.

54 Ääni kuuluu Babelista, suuri valitus Kaldean maalta.

55 Sillä Herra hävittää Babelin, hän hävittää hänen niin suurella riekunalla ja kapinalla, että hänen aaltonsa pauhaavat, niinkuin isot vedet.

56 Sillä hävittäjä on tullut Babelin päälle, hänen sankarinsa käsitetään, heidän joutsensa taitetaan; sillä koston Jumala, Herra maksaa täydellisesti hänelle.

57 Minä juovutan hänen ruhtinaansa, tietäjänsä, herransa, päämiehensä ja voimallisensa, niin että heidän pitää lepäämän ijankaikkista unta, josta ei heidän enään pidä heräämän, sanoo Kuningas, jonka nimi on Herra Zebaot.

58 Näin sanoo Herra Zebaot: suuren Babelin muurit pitää alta kaivettaman, ja hänen korkiat ovensa tulella poltettaman, että pakanain työn pitää turhan oleman, ja poltettaman, mitä kansa vaivalla on rakentanut.

59 Tämän on se sana, jonka propheta Jeremia käski Serajalle Nerijan pojalle, Mahsejan pojan, kuin hän Zedekian, Juudan kuninkaan kanssa meni Babeliin hänen valtakuntansa neljäntenä vuotena. Ja Seraja oli rauhallinen ruhtinas.

60 Ja Jeremia kirjoitti yhteen kirjaan kaiken onnettomuuden, joka piti Babelin päälle tuleman, kaikki nämät sanat, jotka ovat kirjoitetut Babelia vastaan.

61 Ja Jeremia sanoi Serajalle: kuin sinä tulet Babeliin, niin katso ja lue kaikki nämät sanat.

62 Ja sano: Herra! sinä olet puhunut tätä paikkaa vastaan, hävittääkses sitä, niin ettei kenenkään pitäisi asuman tässä, ei ihmistä eikä eläintä, vaan oleman ijankaikkisena autiona.

63 Ja kuin olet lukenut kaiken tämän kirjan, niin sido siihen kivi, ja paiskaa se keskelle Phratia,

64 Ja sano: näin pitää Babeli upotettaman, ja ei jälleen nouseman ylös siitä onnettomuudesta, jonka minä tuotan hänen päällensä, vaan hukkuman. Tähän asti ovat Jeremian sanat.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 3024

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

3024.'That you do not take a wife for my son from the daughters of the Canaanites' means that the Divine Rational should not be joined to any affection incompatible with truth. This is clear from the meaning of 'taking a woman' as being joined by means of the marriage covenant; from the meaning of 'my son', namely Isaac, as the Lord's Divine Rational, dealt with in 1893, 2066, 2083, 2630; from the meaning of 'daughters' as affections, dealt with in 489-491, 568, 2362; and from the meaning of 'the Canaanites' as evil, dealt with in 1444, 1573, 1574. Consequently 'the daughters of the Canaanites' are affections incompatible with truth. The subject here is Divine truth which was to be allied to the Divine good of the Lord's Rational, as may be seen in 3013 under 'Contents'. 'A woman' who was to be associated by means of a marriage covenant is used to mean that truth itself which is summoned from the natural man in the normal manner. 'My son' is used to mean the Lord's Rational as regards the good with which it was to be allied or associated. From this one may recognize that the command not to take a wife for his son from the daughters of the Canaanites means that the Divine Rational should not be joined to any affection incompatible with truth. All joining of truth to good is effected by means of affection, for no truth ever enters the rational part of a person's mind or is joined to it except by means of affection, for affection has within it the good that flows from love, which good alone effects the joining together, 1895, as also anyone may know who stops to reflect on it.

[2] As regards 'the daughters of the Canaanites' meaning affections incompatible with truth, that is, affections for what is false, this becomes clear from the meaning of 'daughters'. For the noun 'daughters' occurs in many places in the Word, and in these anyone may see that it is not used to mean daughters. By such expressions as 'the daughter of Zion', 'the daughter of Jerusalem', 'the daughter of Tarshish', 'the daughter of My people', affections for good and truth are meant, as shown in the paragraphs referred to above. And since affections for good and truth are meant so also are Churches, for Churches are Churches by virtue of these affections. Consequently 'the daughter of Zion' means the celestial Church, and means this by virtue of the affection for good, whereas 'the daughter of Jerusalem' means the spiritual Church from the affection for truth, 2362. And it is the same with 'the daughter of My people' in Isaiah 22:4; Jeremiah 6:14, 26; 8:19, 21-22; 9:1; 14:17; Lamentations 2:11; 4:6; Ezekiel 13:17.

[3] This shows what is meant by the daughters of the nations, such as by the daughters of the Philistines, the daughters of Egypt, the daughters of Tyre and Sidon, the daughters of Edom, the daughters of Moab, the daughters of the Chaldeans and Babel, and the daughters of Sodom. They mean affections for evil and falsity, from which their varieties of religion sprang, and so mean those varieties themselves. That this is the meaning of 'daughters' becomes clear from the following places: In Ezekiel,

The daughters of the nations will lament over Egypt. Wail over the multitude of Egypt, and send her down, her and the daughters of majestic nations, to the lower earth, together with those who go down to the pit. Ezekiel 32:16, 18.

'The daughters of majestic nations' stands for affections for evil. In Samuel,

Tell it not in Gath; publish it not in the streets of Ashkelon, lest the daughters of the Philistines rejoice, lest the daughters of the uncircumcised exult. 2 Samuel 1:20.

In Ezekiel,

You committed whoredom with the sons of Egypt. I delivered you to those who hated you, the daughters of the Philistines. Before your badness was revealed, as at the time of the reproach of the daughters of Syria, and of all round about her, the daughters of the Philistines who despise you from round about. Ezekiel 16:26-27, 57.

Anyone may see that not daughters were meant here but the varieties of religion among such people as are meant by the Philistines - those who speak repeatedly of faith yet do not at all pursue the life taught by faith, see 1197, 1198. This also explains why they are called 'the uncircumcised', that is, devoid of charity.

[4] In Jeremiah,

Go up to Gilead and take balm, O virgin daughter of Egypt! Make for yourself vessels of migration, O inhabitant daughter of Egypt. The daughter of Egypt has been put to shame; she has been delivered into the hand of the people from the north. Jeremiah 46:11, 19, 24.

'The daughter of Egypt' stands for the affection for reasoning from facts about whether truths of faith really are true, and so stands for the variety of religion which springs from this, the nature of which is to believe nothing except that grasped by the senses, and so to believe nothing of the truth of faith, see 215, 232, 233, 1164, 1165, 1186, 1385, 2196, 2203, 2209, 2568, 2588. In Isaiah,

He said, You will no more exult, O oppressed virgin daughter of Sidon. Isaiah 23:12.

In David,

The daughter of Tyre with an offering, the rich of the people will entreat your face. Psalms 45:12.

What 'the daughter of Sidon' and 'the daughter of Tyre' mean is evident from the meaning of Sidon and Tyre, dealt with in 1201. In Jeremiah,

Rejoice and be glad, O daughter of Edom. Your iniquity, O daughter of Zion, is at an end. He will no more cause you to migrate; your iniquity will be punished, O daughter of Edom. Lamentations 4:21-22.

In Isaiah,

Like a wandering bird, a scattered nest, will the daughters of Moab be. Isaiah 16:2.

In the same prophet,

Come down and sit on the dust, O virgin daughter of Babel; sit on the ground without a throne, O daughter of the Chaldeans. Sit quietly and go into darkness, O daughter of the Chaldeans, for no more will they call you the mistress of kingdoms. Isaiah 47:1, 5.

In Jeremiah,

A people coming from the north, arrayed as a man for war against you, O daughter of Babel. Jeremiah 50:41-42.

In the same prophet,

The daughter of Babel is like the threshing-floor; it is time to thresh her. Jeremiah 51:33

In Zechariah,

Ho, Zion! escape, you who dwell with the daughter of Babel. Zechariah 2:7.

In David,

The daughter of Babel has been laid waste. Psalms 137:8.

In Ezekiel,

Your sisters, Sodom and her daughters will return to their condition as of old, and Samaria and her daughters will return to their condition as of old. Ezekiel 16:55.

[5] Anyone may see that in these places 'daughters' is not used to mean daughters but affections incompatible with truth, and so the varieties of religion that spring from them. But which particular varieties they are is evident from the meaning of those peoples - from the meaning of Edom, Moab, the Chaldeans, Babel, Sodom, Samaria, all of which have been dealt with in various places in the explanations to previous chapters of Genesis. From this what is meant in the present chapter by 'the daughters of the Canaanites' becomes clear.

[6] This command not to contract marriages with the daughters of the Canaanites also had regard to the spiritual requirements that good should not be joined to falsity, nor evil to truth, for the result of any such joining together is profanation. The prohibition was also a representative of the matter referred to in Deuteronomy 7:3, and in Malachi,

Judah has profaned the holiness of Jehovah, in that he loved and married the daughter of a foreign god. Malachi 2:11.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.