Bible

 

Jeremiah 44

Finnish: Bible (1776)         

Studovat vnitřní smysl

← Předchozí   Další →

1 Tämä on se sana, joka Jeremialle tapahtui, kaikista Juudalaisista, jotka Egyptin maalla asuivat, jotka asuivat Migdolissa, Tahpanheksessa, Nophissa, Patroksen maalla, ja sanoi:

2 Näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: te olette nähneet kaiken sen pahan, jonka minä olen antanut tulla Jerusalemin päälle, ja kaikkein Juudan kaupunkein päälle; ja katso, tänäpänä ovat ne hävitettynä, niin ettei kenkään niissä asu:

3 Heidän pahuutensa tähden, jonka he tekivät vihoittaen minua, ja menivät ja suitsuttivat ja palvelivat muita jumalia, joita ei he, eli te, eikä teidän isänne tunteneet.

4 Ja minä lähetin varhain ja usein teidän tykönne kaikki palveliani prophetat, ja käskin teille sanoa: älkäät tehkö senkaltaisia kauhistuksia, joita minä vihaan;

5 Mutta ei he totelleet, eikä kallistaneet korviansa kääntymään pahuudestansa, ja ei suitsuttamaan muille jumalille.

6 Sentähden syttyi myös minun vihani ja julmuuteni, ja paloi Juudan kaupunkein päällä, ja Jerusalemin katuin päällä, niin ne ovat kukistetuiksi ja autioiksi tulleet, niinkuin se tänäpänä löydetään.

7 Nyt, näin sanoo Herra Jumala Zebaot, Israelin Jumala: miksi te teette tämän suuren pahan vastaan omaa henkeänne? että teidän seassanne pitää hävitettämän sekä mies että vaimo, sekä lapset että imeväiset Juudasta, ja ei pidä yhtään teistä jäämän,

8 Että te niin vihoitatte minun kättenne töillä, ja suitsutatte muille jumalille Egyptin maalla, johon te olette menneet asumaan, että teidän pitää hävitetyksi, ja kiroukseksi ja häväistykseksi kaikkein pakanain seassa maan päällä tuleman.

9 Oletteko te unhottaneet isäinne onnettomuuden, Juudan kuningasten onnettomuuden, heidän emäntäinsä onnettomuuden, niin myös teidän oman onnettomuutenne, ja teidän emäntäinne onnettomuuden, joka teille on tapahtunut Juudan maalla ja Jerusalemin kaduilla?

10 Kuitenkin ei he vielä ole tähän päivään asti itsiänsä nöyryyttäneet, ja ei myös mitään pelkää; ja ei vaella minun laissani ja säädyissäni, jotka minä teidän eteenne ja teidän isäinne eteen pannut olen.

11 Sentähden sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala näin: katso, minä panen minun kasvoni teitä vastaan onnettomuudeksi, ja koko Juudan pitää hävitetyksi tuleman.

12 Ja minä otan jääneet Juudasta, jotka ovat kasvonsa tavoittaneet mennäksensä Egyptin maalle, asumaan siellä, ja he kaikki pitää lopetettaman, Egyptin maalla pitää heidän miekalla kaatuman ja nälällä hukkuman, sekä pienet että suuret; heidän pitää kuoleman miekalla ja nälällä, ja pitää tuleman sadatukseksi, ihmeeksi, kiroukseksi ja häväistykseksi.

13 Minä tahdon rangaista Egyptin maan asuvaisia miekalla, nälällä ja rutolla, niinkuin minä tein Jerusalemille;

14 Niin ettei Juudan jääneistä ketään pidä pääsemän eikä jäämän, jotka kuitenkin sitä varten tänne Egyptin maalle asumaan tulleet ovat, että he taas Juudan maalle palajaisivat, johonka he mielellänsä jälleen asumaan tulisivat; mutta ei heidän pidä sinne palajaman, paitsi niitä, jotka täältä pakenevat.

15 Niin kaikki ne miehet vastasivat Jeremiaa, jotka kyllä tiesivät, että heidän emäntänsä muille jumalille olivat suitsuttaneet, niin myös kaikki vaimot, joita siellä suuri joukko oli, ja kaikki kansa, jotka Egyptin maalla, Patroksessa asuivat, ja sanoivat:

16 Sen sanan jälkeen, jonka sinä meille Herran nimeen sanot, emme tahdo sinua suinkaan kuulla;

17 Vaan me tahdomme kaiketi tehdä kaiken sen sanan perään, joka meidän suustamme käy, ja tahdomme taivaan kuningattarelle suitsuttaa, ja hänelle juomauhria uhrata, niinkuin me ja meidän isämme, meidän kuninkaamme ja päämiehemmme tehneet ovat Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla. Silloin meillä oli leipää kyllä, ja me olimme autuaat, ja emme nähneet onnettomuutta.

18 Mutta sittekuin kuin me lakkasimme suitsuttamasta taivaan kuningattarelle, ja juomauhria hänelle uhraamasta, niin me kaikki köyhiksi tulimme ja olemme miekan ja nälän kautta hukkuneet.

19 Ja vaikka me taivaan haltiattarelle suitsuttaisimme ja juomauhria uhraisimme, niin emme sitä tee ilman meidän miestemme tahtoa, kuin me hänelle leipiä leivomme ja juomauhria uhraamme.

20 Silloin Jeremia sanoi kaikelle kansalle, sekä miehille että vaimoille, ja kaikelle kansalle, joka häntä niin vastannut oli sanoen:

21 Sepä se on, että Herra on muistanut sen suitsuttamisen, jonka Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla tehneet olette, ynnä teidän isäinne, kuningastenne, päämiestenne ja kaiken maakunnan kansan kanssa, ja pani sen sydämeensä.

22 Niin ettei Herra voinut teidän pahaa menoanne enään kärsiä ja niitä kauhistuksia, joita te teitte; joista myös teidän maanne on autioksi, ihmeeksi ja kiroukseksi tullut, niin ettei kenkään siinä asu, niinkuin tänäpänä nähtävä on.

23 että te suitsutitte, ja Herraa vastaan syntiä teitte, ja ette totelleet Herran ääntä, ette myös hänen laissansa, säädyissänsä ja todistuksissansa vaeltaneet; sentähden myös tämä onnettomuus teille tapahtuu, niinkuin tänäpänä nähtävä on.

24 Ja Jeremia sanoi kaikelle kansalle ja kaikille vaimoille: kuulkaat Herran sanaa kaikki, jotka Juudasta Egyptin maassa olette.

25 Näin puhuu Herra Zebaot, Israelin Jumala, sanoen: te ja teidän vaimonne olette suullanne puhuneet ja käsillänne täyttäneet, mitä te sanoitte: meidän lupauksemme me kaiketi tahdomme pitää, jonka me taivaan kuningattarelle luvanneet olemme, että me hänelle pyhää savua suitsuttaisimme, ja juomauhria uhraisimme: te olette lupauksenne kyllä pitäneet, ja lupauksenne työllä täyttäneet.

26 Niin kuulkaat siis Herran sanaa, kaikki Juudasta, jotka Egyptin maalla asutte: katso, minä vannon suuren nimeni kautta, sanoo Herra: ettei minun nimeni pidä enään jonkun ihmisen suusta Juudasta koko Egyptin maassa nimitettämän, joka sanois: niin totta kuin Herra, Herra elää.

27 Katso, minä tahdon valvoa heitä vastaan heidän pahaksensa ja en heidän hyväksensä, niin että jokainen, joka Juudasta Egyptin maalla on, pitää miekalla ja nälällä hukkuman, siihenasti että he lopetetuksi tulevat.

28 Mutta jotka miekan välttävät, niiden pitää kuitenkin Egyptin maalta Juudan maahan vähässä joukossa palajaman. Ja niin pitää kaikki jääneet Juudasta, jotka Egyptin maahan asumaan menneet olivat, ymmärtämän, kummanko sanat todeksi joutuvat, minun vai heidän.

29 Ja tämä olkoon teille merkiksi, sanoo Herra: sillä minä tahdon teitä tässä paikassa rangaista, että tietäisitte minun sanani tulevan todeksi, teille onnettomuudeksi;

30 Näin sanoo Herra: katso, minä tahdon hyljätä Pharao Hophran, Egyptin kuninkaan, hänen vihollistensa käsiin ja niiden käsiin, jotka hänen henkeänsä väijyvät, niinkuin minä Zedekiankin, Juudan kuninkaan, hylkäsin Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, hänen vihollistensa käteen, ja sen joka hänen henkeänsä väijyi.

← Předchozí   Další →

   Studovat vnitřní smysl
Swedenborg

Hlavní výklad ze Swedenborgových prací:

The Inner Meaning of the Prophets and Psalms 110


Další odkazy Swedenborga k této kapitole:

Arcana Coelestia 430, 806, 1196, 2842, 3183, 3881, 4581, ...

Apocalypse Revealed 53, 316, 323, 434, 457, 474, 501, ...

The Lord 39, 53

True Christian Religion 93, 158


References from Swedenborg's unpublished works:

Apocalypse Explained 324, 376, 386, 401, 412, 433, 555, ...

Coronis (An Appendix to True Christian Religion) 56, 58

Marriage 93

Scriptural Confirmations 4, 51

Jiný komentář

  Příběhy:


Hop to Similar Bible Verses

Leviticus 20:5

Numbers 30:7, 8, 12

Deuteronomy 9:7, 13:7, 29:25, 32:25

1 Samuel 8:19

2 Kings 17:15

Ezra 9:7, 14

Nehemiah 30, 34

Ecclesiastes 8:12, 13

Isaiah 10:22, 11:11, 19:13, 42:24

Jeremiah 5:3, 9, 6:16, 7:17, 18, 25, 8:3, 9:15, 11:13, 17, 15:6, 16:10, 11, 18:18, 19:3, 4, 21:10, 22:5, 24:8, 9, 25:6, 7, 18, 26:6, 29:19, 32:30, 34:22, 38:17, 39:5, 7, 42:15, 16, 17, 43:7, 11, 44:1, 2, 6, ...

Lamentations 1:1, 5:18

Ezekiel 2:3, 7, 9:6, 18:31, 20:32, 38, 29:2, 10, 14, 30:18, 33:11

Daniel 9:11, 13, 14

Hosea 2:7, 9:6, 11:2

Amos 8:7

Zechariah 1:6

Malachi 3:14

Revelation 2:21

Word/Phrase Explanations

sana
'Word,' as in Psalms 119:6-17, stands for doctrine in general. 'The Word,' as in Psalms 147:18, signifies divine good united with divine truth. 'Word,' as...

asuivat
Inhabitants,' in Isaiah 26:9, signify the men of the church who are in good of doctrine, and thence in the good of life.

sanoo
As with many common verbs, the meaning of “to say” in the Bible is highly dependent on context. Who is speaking? Who is hearing? What...

herra
The Lord, in the simplest terms, is love itself expressed as wisdom itself. In philosophic terms, love is the Lord's substance and wisdom is His...

Israelin
'Israel,' in Jeremiah 23:8, signifies the spiritual natural church. The children of Israel dispersed all the literal sense of the Word by falsities. 'The children...

Jumala
The Lord is love itself, expressed in the form of wisdom itself. Love, then, is His essence, His inmost. Wisdom - the loving understanding of...

tulla
Coming (Gen. 41:14) denotes communication by influx.

Katso
To look,' as in Genesis 18:22, signifies thinking, because seeing denotes understanding. Look not back behind thee,' as in Genesis 19:17, means that Lot, who...

mies
The relationship between men and women is deep and nuanced, and one entire book of the Writings – Conjugial Love or Love in Marriage –...

vaimo
The Hebrew of the Old Testament has six different common words which are generally translated as "wife," which largely overlap but have different nuances. Swedenborg...

meille
Angels do give us guidance, but they are mere helpers; the Lord alone governs us, through angels and spirits. Since angels have their assisting role,...

kuulla
'To hearken to father and mother,' as mentioned in Genesis 28:7, signifies obedience from affection. 'To hearken,' as mentioned in Genesis 30:22, signifies providence. See...

Jeremia
Jeremiah, in the Book of Jeremiah 1:1 and what follows, represents the Lord. (Arcana Coelestia 2838 [2]). In Jeremiah 13:7, he signifies the state of...

puhuu
Like "say," the word "speak" refers to thoughts and feelings moving from our more internal spiritual levels to our more external ones – and ultimately...

Ze Swedenborgových děl

 

Coronis (An Appendix to True Christian Religion) # 58

Coronis (Buss translation)      

Přejděte do sekce / 60  

← Předchozí   Další →

58. The state of consummation of the Israelitish Church is described in both the historical parts of the Word, and its prophetic parts: in the prophetic, by the atrocious deeds of the kings, first of those of the Israelites, and afterwards of those of the Jews, by whom and under whom the land is said to have been profaned. But it is needless to recite them, because they are well known; only those passages from the prophetic parts shall be adduced in which the consummation and devastation of that Church are treated of. In these passages by "earth" and "land," "Zion," "Jerusalem," "cities," "mountains," "hills," "valleys," and "rivers," similar things are signified as above (n. 55). The following are from the prophetic parts of the Word:

[2] I saw the earth, and behold it was empty and void; and towards the heavens, and their light was not.... I saw, when, behold, Carmel 1 was a desert, and all the cities were desolated at the presence of Jehovah.... For thus hath Jehovah said, The whole land shall be wasteness, yet will I not make a consummation. For this shall the earth mourn, and the heavens above be blackened.

Thou, therefore, that art vastated, what wilt thou do? (Jer. 4:23-31; 5:10, 18).

The lion hath come up from his thicket, and the destroyer of nations... hath gone forth from his place, to reduce the land to a waste.... In that day... the heart of the king shall perish, and the heart of the princes; and the priests shall be astonished (Jer. 4:7, 9).

In that day, every place where there were a thousand vines shall be... for thorns and briars,... because all the land shall be thorns and briars (Isa. 7:23-24).

A voice of the cry of the shepherds and... of the powerful ones of the flock, for Jehovah layeth waste their pastures: whence the sheepfolds of peace were devastated. Jehovah hath forsaken His tabernacle, for their land was reduced to a desolation (Jer. 25:36-38).

This house shall be like Shiloh, and Jerusalem shall be a devastation (Jer. 26:9; 27:17).

Jerusalem, and all the cities of Judah, shall be a desolation and a devastation in this day, because of the wickedness of your works; your land is become a desolation, an astonishment and a curse (Jer. 44:2, 6, 22).

I will give the land to devastation, because they have committed transgression (Ezek. 15:8).

They shall be devastated in the midst of the devastated lands, and her cities in the midst of the desolated cities.... Then I will make the rivers drought,... the land into the hand of the evil, and I will vastate the land and the fulness thereof (Ezek. 30:7, 12).

When I shall extinguish thee, I will cover the heavens, and will make the stars thereof black. I will cover the sun with a cloud, and the moon shall not cause her light to shine;... and I will set darkness upon the land... when I shall bring on thy breaking up (Ezek. 32:7-9);

in like manner as the Lord foretold concerning the consummation of the present Christian Church (Matt. 24:29).

[3] I will give Mount Seir to wasteness and to devastation.... I will make thee the wastes of eternity... (Ezek. 35:3-4, 7, 9, 12, 14-15).

In that day they shall bring up a proverb against you... and say, In vastating we are vastated (Micah 2:4).

Fear and the pit have taken hold of us, devastation and breaking up (Lam. 3:47).

The mountain of Zion is vastated (Lam. 5:18).

Thine iniquity is consummated, O daughter of Zion (Lam. 4:22).

Woe to the sinful nation, heavy with iniquity;... they have provoked the Holy One of Israel.... From the sole of the foot even to the head, there is no soundness;... your land is a solitude.... The daughter of Zion is left as a tent in a vineyard, as a besieged city (Isa. 1:4-8, and following verses).

What will ye do in the day of visitation and devastation? Consummation is finished, justice is overwhelmed; for the Lord Jehovih is making a consummation and decision in the whole land (Isa. 10:3, etc., Isa. 10:22-23).

I have heard a consummation and decision from the Lord Jehovih of hosts in the whole land (Isa. 28:22).

The prophet fell upon his face, and said, Lord Jehovih! Thou art making a consummation with the remnants of Israel (Ezek. 11:13).

My sanctuary was profaned, and the land of Israel was devastated (Ezek. 25:3).

Were even Noah, Daniel and Job in the midst of it,... they only shall be delivered, but the land shall become a desolation (Ezek. 14:14, 16).

[4] The completion of the consummation of the Israelitish and Jewish Church was accomplished when the Lord our Saviour, after receiving the sponge of vinegar, cried out upon the cross,

It is consummated (John 19:29-30);

for it is said in David:

They gave gall for My meat, and in My thirst they gave Me vinegar to drink:... let their habitation be devastated (Psalm 69:21, 25).

And in another place:

Without cause have they hid for Me the pit of the net; without cause have they digged for My soul. Let devastation come upon him before he is aware;... let him fall into devastation. Rescue My soul from their devastators, and My only one,-that is. the Church-from the lions' whelps (Psalm 35:7-8, 17).

I will make Jerusalem heaps, a habitation of dragons; I will reduce the cities of Judah to a waste;... behold, I am feeding them, even this people, with wormwood, and I will give them waters of gall to drink (Jer. 9:11-15).

Full consummation, after this, is described in Hosea thus:

The sons of Israel shall sit many days: no king, no prince, no sacrifice, no image, no ephod, and no teraphim (Hosea 3:4).

Such is their state at the present day. There is no need to adduce more passages. The passages in which the vastation, desolation and consummation of this Church are further mentioned, shall be only named: as, for example, Isa. 9:13-21; 22:4-14: Jer. 7:31-34; 25:33; 47:4: Ezek. 13:14-15; 14:8, 15; 19:7; 25:12-13; 26:2; 29:9-10, 12; 32:12, 15: Joel 1:15-20; 2:3; 3:19: Nahum 1:8-9: Zeph. 1:15; 2:9: Lam. 1:16: Psalm 73:17-19; 74:3.

The devastated are also called "thrust through" 2 (Ezek. 11:6-7; 21:30, 34; 26:6; 28:8, 23; 31:17-18; 32:20-24, 28-32; 35:8: Zeph. 2:12: Lam. 4:9: Psalm 69:27: and in other places). They are said to be "thrust through" because a "sword," by which this is done, signifies falsity destroying truth.

-----
Footnotes:

1. See R.V. margin.

2. In most of these passages our ordinary Bibles have "slain"; but Young's Literal Translation of the Bible has "pierced," which, of course, is the same as "thrust through."

-----

(Odkazy: Ezekiel 21:14, 21:25, 21:29, 32:21, 32:22-23, 32:24; Isaiah 1:4-9; Jeremiah 9:10-16; Psalms 69:26, 73:3)

Přejděte do sekce / 60  

← Předchozí   Další →


Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.


Přeložit: