Bible

 

Jeremiah 44

Finnish: Bible (1776)         

Studovat vnitřní smysl

← Předchozí   Další →

1 Tämä on se sana, joka Jeremialle tapahtui, kaikista Juudalaisista, jotka Egyptin maalla asuivat, jotka asuivat Migdolissa, Tahpanheksessa, Nophissa, Patroksen maalla, ja sanoi:

2 Näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: te olette nähneet kaiken sen pahan, jonka minä olen antanut tulla Jerusalemin päälle, ja kaikkein Juudan kaupunkein päälle; ja katso, tänäpänä ovat ne hävitettynä, niin ettei kenkään niissä asu:

3 Heidän pahuutensa tähden, jonka he tekivät vihoittaen minua, ja menivät ja suitsuttivat ja palvelivat muita jumalia, joita ei he, eli te, eikä teidän isänne tunteneet.

4 Ja minä lähetin varhain ja usein teidän tykönne kaikki palveliani prophetat, ja käskin teille sanoa: älkäät tehkö senkaltaisia kauhistuksia, joita minä vihaan;

5 Mutta ei he totelleet, eikä kallistaneet korviansa kääntymään pahuudestansa, ja ei suitsuttamaan muille jumalille.

6 Sentähden syttyi myös minun vihani ja julmuuteni, ja paloi Juudan kaupunkein päällä, ja Jerusalemin katuin päällä, niin ne ovat kukistetuiksi ja autioiksi tulleet, niinkuin se tänäpänä löydetään.

7 Nyt, näin sanoo Herra Jumala Zebaot, Israelin Jumala: miksi te teette tämän suuren pahan vastaan omaa henkeänne? että teidän seassanne pitää hävitettämän sekä mies että vaimo, sekä lapset että imeväiset Juudasta, ja ei pidä yhtään teistä jäämän,

8 Että te niin vihoitatte minun kättenne töillä, ja suitsutatte muille jumalille Egyptin maalla, johon te olette menneet asumaan, että teidän pitää hävitetyksi, ja kiroukseksi ja häväistykseksi kaikkein pakanain seassa maan päällä tuleman.

9 Oletteko te unhottaneet isäinne onnettomuuden, Juudan kuningasten onnettomuuden, heidän emäntäinsä onnettomuuden, niin myös teidän oman onnettomuutenne, ja teidän emäntäinne onnettomuuden, joka teille on tapahtunut Juudan maalla ja Jerusalemin kaduilla?

10 Kuitenkin ei he vielä ole tähän päivään asti itsiänsä nöyryyttäneet, ja ei myös mitään pelkää; ja ei vaella minun laissani ja säädyissäni, jotka minä teidän eteenne ja teidän isäinne eteen pannut olen.

11 Sentähden sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala näin: katso, minä panen minun kasvoni teitä vastaan onnettomuudeksi, ja koko Juudan pitää hävitetyksi tuleman.

12 Ja minä otan jääneet Juudasta, jotka ovat kasvonsa tavoittaneet mennäksensä Egyptin maalle, asumaan siellä, ja he kaikki pitää lopetettaman, Egyptin maalla pitää heidän miekalla kaatuman ja nälällä hukkuman, sekä pienet että suuret; heidän pitää kuoleman miekalla ja nälällä, ja pitää tuleman sadatukseksi, ihmeeksi, kiroukseksi ja häväistykseksi.

13 Minä tahdon rangaista Egyptin maan asuvaisia miekalla, nälällä ja rutolla, niinkuin minä tein Jerusalemille;

14 Niin ettei Juudan jääneistä ketään pidä pääsemän eikä jäämän, jotka kuitenkin sitä varten tänne Egyptin maalle asumaan tulleet ovat, että he taas Juudan maalle palajaisivat, johonka he mielellänsä jälleen asumaan tulisivat; mutta ei heidän pidä sinne palajaman, paitsi niitä, jotka täältä pakenevat.

15 Niin kaikki ne miehet vastasivat Jeremiaa, jotka kyllä tiesivät, että heidän emäntänsä muille jumalille olivat suitsuttaneet, niin myös kaikki vaimot, joita siellä suuri joukko oli, ja kaikki kansa, jotka Egyptin maalla, Patroksessa asuivat, ja sanoivat:

16 Sen sanan jälkeen, jonka sinä meille Herran nimeen sanot, emme tahdo sinua suinkaan kuulla;

17 Vaan me tahdomme kaiketi tehdä kaiken sen sanan perään, joka meidän suustamme käy, ja tahdomme taivaan kuningattarelle suitsuttaa, ja hänelle juomauhria uhrata, niinkuin me ja meidän isämme, meidän kuninkaamme ja päämiehemmme tehneet ovat Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla. Silloin meillä oli leipää kyllä, ja me olimme autuaat, ja emme nähneet onnettomuutta.

18 Mutta sittekuin kuin me lakkasimme suitsuttamasta taivaan kuningattarelle, ja juomauhria hänelle uhraamasta, niin me kaikki köyhiksi tulimme ja olemme miekan ja nälän kautta hukkuneet.

19 Ja vaikka me taivaan haltiattarelle suitsuttaisimme ja juomauhria uhraisimme, niin emme sitä tee ilman meidän miestemme tahtoa, kuin me hänelle leipiä leivomme ja juomauhria uhraamme.

20 Silloin Jeremia sanoi kaikelle kansalle, sekä miehille että vaimoille, ja kaikelle kansalle, joka häntä niin vastannut oli sanoen:

21 Sepä se on, että Herra on muistanut sen suitsuttamisen, jonka Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla tehneet olette, ynnä teidän isäinne, kuningastenne, päämiestenne ja kaiken maakunnan kansan kanssa, ja pani sen sydämeensä.

22 Niin ettei Herra voinut teidän pahaa menoanne enään kärsiä ja niitä kauhistuksia, joita te teitte; joista myös teidän maanne on autioksi, ihmeeksi ja kiroukseksi tullut, niin ettei kenkään siinä asu, niinkuin tänäpänä nähtävä on.

23 että te suitsutitte, ja Herraa vastaan syntiä teitte, ja ette totelleet Herran ääntä, ette myös hänen laissansa, säädyissänsä ja todistuksissansa vaeltaneet; sentähden myös tämä onnettomuus teille tapahtuu, niinkuin tänäpänä nähtävä on.

24 Ja Jeremia sanoi kaikelle kansalle ja kaikille vaimoille: kuulkaat Herran sanaa kaikki, jotka Juudasta Egyptin maassa olette.

25 Näin puhuu Herra Zebaot, Israelin Jumala, sanoen: te ja teidän vaimonne olette suullanne puhuneet ja käsillänne täyttäneet, mitä te sanoitte: meidän lupauksemme me kaiketi tahdomme pitää, jonka me taivaan kuningattarelle luvanneet olemme, että me hänelle pyhää savua suitsuttaisimme, ja juomauhria uhraisimme: te olette lupauksenne kyllä pitäneet, ja lupauksenne työllä täyttäneet.

26 Niin kuulkaat siis Herran sanaa, kaikki Juudasta, jotka Egyptin maalla asutte: katso, minä vannon suuren nimeni kautta, sanoo Herra: ettei minun nimeni pidä enään jonkun ihmisen suusta Juudasta koko Egyptin maassa nimitettämän, joka sanois: niin totta kuin Herra, Herra elää.

27 Katso, minä tahdon valvoa heitä vastaan heidän pahaksensa ja en heidän hyväksensä, niin että jokainen, joka Juudasta Egyptin maalla on, pitää miekalla ja nälällä hukkuman, siihenasti että he lopetetuksi tulevat.

28 Mutta jotka miekan välttävät, niiden pitää kuitenkin Egyptin maalta Juudan maahan vähässä joukossa palajaman. Ja niin pitää kaikki jääneet Juudasta, jotka Egyptin maahan asumaan menneet olivat, ymmärtämän, kummanko sanat todeksi joutuvat, minun vai heidän.

29 Ja tämä olkoon teille merkiksi, sanoo Herra: sillä minä tahdon teitä tässä paikassa rangaista, että tietäisitte minun sanani tulevan todeksi, teille onnettomuudeksi;

30 Näin sanoo Herra: katso, minä tahdon hyljätä Pharao Hophran, Egyptin kuninkaan, hänen vihollistensa käsiin ja niiden käsiin, jotka hänen henkeänsä väijyvät, niinkuin minä Zedekiankin, Juudan kuninkaan, hylkäsin Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, hänen vihollistensa käteen, ja sen joka hänen henkeänsä väijyi.

← Předchozí   Další →

   Studovat vnitřní smysl
Swedenborg

Hlavní výklad ze Swedenborgových prací:

The Inner Meaning of the Prophets and Psalms 110


Další odkazy Swedenborga k této kapitole:

Arcana Coelestia 430, 806, 1196, 2842, 3183, 3881, 4581, ...

Apocalypse Revealed 53, 316, 323, 434, 457, 474, 501, ...

The Lord 39, 53

True Christian Religion 93, 158


Odkazy ze Swedenborgových nevydaných prací:

Apocalypse Explained 324, 376, 386, 401, 412, 433, 555, ...

Coronis (An Appendix to True Christian Religion) 56, 58

Marriage 93

Scriptural Confirmations 4, 51

Jiný komentář

  Příběhy:


Skočit na podobné biblické verše

Mooseksen kirja 20:5

numerot 30:7, 8, 12

Mooseksen kirja 9:7, 13:7, 29:25, 32:25

1 Samuel 8:19

2 Kings 17:15

Ezra 9:7, 14

Nehemiah 30, 34

Saarnaaja 8:12, 13

Jesajan 10:22, 11:11, 19:13, 42:24

Jeremiah 5:3, 9, 6:16, 7:17, 18, 25, 8:3, 9:15, 11:13, 17, 15:6, 16:10, 11, 18:18, 19:3, 4, 21:10, 22:5, 24:8, 9, 25:6, 7, 18, 26:6, 29:19, 32:30, 34:22, 38:17, 39:5, 7, 42:15, 16, 17, 43:7, 11, 44:1, 2, 6, ...

lamentations 1:1, 5:18

Hesekiel 2:3, 7, 9:6, 18:31, 20:32, 38, 29:2, 10, 14, 30:18, 33:11

Daniel 9:11, 13, 14

Hosea 2:7, 9:6, 11:2

Amos 8:7

Zechariah 1:6

Malakian 3:14

Paljastus 2:21

Vysvětlení slova/fráze

sana
'Word,' as in Psalms 119:6-17, stands for doctrine in general. 'The Word,' as in Psalms 147:18, signifies divine good united with divine truth. 'Word,' as...

asuivat
Inhabitants,' in Isaiah 26:9, signify the men of the church who are in good of doctrine, and thence in the good of life.

näin
To look,' as in Genesis 18:22, signifies thinking, because seeing denotes understanding. Look not back behind thee,' as in Genesis 19:17, means that Lot, who...

sanoo
As with many common verbs, the meaning of “to say” in the Bible is highly dependent on context. Who is speaking? Who is hearing? What...

herra
The Lord, in the simplest terms, is love itself expressed as wisdom itself. In philosophic terms, love is the Lord's substance and wisdom is His...

Israelin
'Israel,' in Jeremiah 23:8, signifies the spiritual natural church. The children of Israel dispersed all the literal sense of the Word by falsities. 'The children...

Jumala
The Lord is love itself, expressed in the form of wisdom itself. Love, then, is His essence, His inmost. Wisdom - the loving understanding of...

tulla
Coming (Gen. 41:14) denotes communication by influx.

Katso
To look,' as in Genesis 18:22, signifies thinking, because seeing denotes understanding. Look not back behind thee,' as in Genesis 19:17, means that Lot, who...

mies
The relationship between men and women is deep and nuanced, and one entire book of the Writings – Conjugial Love or Love in Marriage –...

vaimo
The Hebrew of the Old Testament has six different common words which are generally translated as "wife," which largely overlap but have different nuances. Swedenborg...

vaimot
The Hebrew of the Old Testament has six different common words which are generally translated as "wife," which largely overlap but have different nuances. Swedenborg...

meille
Angels do give us guidance, but they are mere helpers; the Lord alone governs us, through angels and spirits. Since angels have their assisting role,...

sanot
As with many common verbs, the meaning of “to say” in the Bible is highly dependent on context. Who is speaking? Who is hearing? What...

kuulla
'To hearken to father and mother,' as mentioned in Genesis 28:7, signifies obedience from affection. 'To hearken,' as mentioned in Genesis 30:22, signifies providence. See...

Jeremia
Jeremiah, in the Book of Jeremiah 1:1 and what follows, represents the Lord. (Arcana Coelestia 2838 [2]). In Jeremiah 13:7, he signifies the state of...

sanoi
As with many common verbs, the meaning of “to say” in the Bible is highly dependent on context. Who is speaking? Who is hearing? What...

sanoen
As with many common verbs, the meaning of “to say” in the Bible is highly dependent on context. Who is speaking? Who is hearing? What...

puhuu
Like "say," the word "speak" refers to thoughts and feelings moving from our more internal spiritual levels to our more external ones – and ultimately...

sanat
'Word,' as in Psalms 119:6-17, stands for doctrine in general. 'The Word,' as in Psalms 147:18, signifies divine good united with divine truth. 'Word,' as...

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 5608

Arcana Coelestia (Elliott translation)      

Prostudujte si tuto pasáž

Přejděte do sekce / 10837  

← Předchozí   Další →

5608. 'Even our young children' means aspects even more internal. This is clear from the meaning of 'young children' as things that are more internal, 5604. The reason more internal things are meant by 'young children' and also by 'boys (or older children)' is that innocence is meant by both these, and innocence is something inmost. The situation in heaven is that the inmost or third heaven consists of those in whom innocence dwells because they are moved by love to the Lord. For the Lord is Innocence itself, so that those who are there because they are moved by love to Him have innocence dwelling within them. And although they are the wisest ones of all in heaven, they look to others there like young children. For this reason, as well as for the reason that innocence dwells in young children, innocence is meant in the Word by 'young children'.

[2] Since innocence is the inmost virtue of heaven, innocence must exist inwardly with all who are in heaven. It is like entities of a consecutive nature in relation to those that come into being simultaneously, that is, entities existing separated from one another in distinct degrees in relation to ones that come into being from these. For everything that comes into being simultaneously has its origin in entities of a consecutive nature. When simultaneous things take rise from consecutive ones they position themselves in the same order as that in which they existed initially, separated into distinct degrees. Take, by way of illustration, end, cause, and effect. These exist consecutively, distinct and separate from one another. When they come into being simultaneously they position themselves in the same order; that is to say, the end takes up the inmost position, the cause the position after this, and the effect the one that comes last. The effect comes into being simultaneously with the others; for unless the cause is present within the effect, and the end within the cause, no effect exists. If you remove the cause from the effect you destroy the effect, and all the more so if you remove the end from the cause. The end enables the cause to be a cause, and the cause enables the effect to be an effect.

[3] The same is so in the spiritual world; just as end, cause, and effect are distinct and separate from one another, so in the spiritual world are love to the Lord, charity towards the neighbour, and the deeds of charity. When these three are made one, that is, when they come forth simultaneously, the first has to be within the second, and the second within the third. Likewise within the deeds of charity: unless charity flowing from affection or the heart is present inwardly in those deeds, they are not the deeds of charity; and unless love to the Lord is present inwardly in charity it is not charity. If therefore you take away the inward substance, the outward form perishes; for the outward form is brought into being and kept in being by the loves existing in order within it. The same is so with innocence. It makes one with love to the Lord. Unless innocence is present inwardly in charity it is not charity. Consequently unless charity that has innocence within it is present inwardly in the deeds of charity, they are not the deeds of charity. This being so, innocence must be present inwardly with all who are in heaven.

[4] The truth of this, as well as the fact that innocence is meant by 'young children', is clear in Mark,

Jesus said to the disciples, Let the young children come to Me and do not hinder them; for of such is the kingdom of God. Truly I say to you, Whoever has not received the kingdom of God like a young child will not enter into it. Taking them up therefore in His arms, He laid His hand upon them, and blessed them. Mark 10:14-16; Luke 18:15-17; Matthew 18:3

Here 'the young children' clearly means innocence, for the reason that innocence resides with young children, and for the reason that in heaven forms of innocence are seen as young children. No one can enter heaven unless he possesses some measure of innocence, see 4797.

[5] What is more, young children allow themselves to be governed by angels who are filled with innocence; children do not act independently, the way adults govern personal behaviour by the exercise of their own judgement and will. The fact that young children allow themselves to be governed by angels is clear from the Lord's words in Matthew,

See that you do not despise any one of these little ones, for I say to you that their angels in heaven always see the face of My Father. Matthew 18:10.

No one can see God's face except by virtue of having innocence.

[6] Innocence is meant by 'young children' in the following places as well:

In Matthew,

Out of the mouth of young children and sucklings You have perfected praise. Matthew 21:16; Psalms 8:1.

In the same gospel,

You have hidden these things from the wise and intelligent and have revealed them to young children. Matthew 11:25; Luke 10:21.

The innocence meant by 'young children' is true wisdom; for genuine innocence dwells within wisdom, 2305, 2306, 4797. This explains why it is said that 'out of the mouth of young children and sucklings You have perfected praise', and also that such matters 'have been revealed to young children'.

(Odkazy: Arcana Coelestia 2305-2306; Psalms 8:2)


[7] In Isaiah,

The young cow and the bear will feed; their young will lie down together. And a suckling will play over the viper's hole. Isaiah 11:7-8.

This refers to the Lord's kingdom, specifically to the state of peace and innocence there. 'Suckling' stands for innocence. The impossibility that any evil can befall those in whom innocence is present is meant by 'the suckling will play over the viper's hole' - 'vipers' being utterly deceitful persons. This chapter in Isaiah refers quite explicitly to the Lord. In Joel,

Blow the trumpet in Zion; gather the people, sanctify the congregation, assemble the elders, gather the young children and those sucking at the breast. Joel 2:15-16.

The elders' stands for the wise ones, 'the young children and those sucking at the breast' for the innocent ones.

[8] In the following places too 'young children' is used to mean innocence, but here innocence that has been destroyed: In Jeremiah,

Why are you committing great evil against your own souls, to cut off from you man and woman, young child and suckling from the midst of Judah, so that I leave you no remnant? Jeremiah 44:7.

In the same prophet,

Lift up to Him your hands for the soul of your young children who faint through famine at the head of every street. Lamentations 2:19.

In Ezekiel,

Go through Jerusalem and strike; do not let your eye spare, and show no pity. [Utterly slay] old man, young man, virgin, and young child. Ezekiel 9:5-6

In Micah,

The women of My people you cast out from each one's pleasant house; from her young children you take away My honour for ever. Micah 2:9.

(Odkazy: Lamentations 2:10)


[9] As regards the innocence present in young children, this is solely external, not internal; and because it is not internal it cannot be linked to any wisdom and exist together with it. But the innocence in angels, especially in those of the third heaven, is internal, and so exists joined to wisdom, 2305, 2306, 3494, 4563, 4797. Furthermore the human being has been created in such a way that when he grows old and becomes like a young child, the innocence of wisdom links itself to the innocence of ignorance that had been his when he was a young child, and in this condition, as a true young child, he passes over into the next life.

(Odkazy: Arcana Coelestia 2305-2306, Genesis 43:8)

Přejděte do sekce / 10837  

← Předchozí   Další →

   Prostudujte si tuto pasáž
Ze Swedenborgových prací

Odkazy z vydaných prací:

Arcana Coelestia 6013, 6107, 6160, 6529, 7974, 8902, 9262, 10021, 10031, 10132

The New Jerusalem and its Heavenly Doctrine 121, 186, 196


Odkazy z nepublikovaných prací E. Swedenborga:

Apocalypse Explained 314

Další novokřesťanský komentář

Thanks to the Swedenborg Society for the permission to use this translation.


Přeložit: