Bible

 

maastamuutto 25

Studie

   

1 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

2 Puhu Israelin lapsille, että he tuovat minulle ylennysuhrin: joka mieheltä, jonka sydän hyvästä tahdosta sen antaa, pitää teidän minun ylennysuhrini ottaman.

3 Ja tämä on ylennysuhri, jonka teidän pitää ottaman heiltä: kultaa ja hopiaa ja vaskea.

4 Sinisiä villoja, purpuraa, ja tulipunaisia villoja, niin myös kallista liinaa ja vuohen karvoja.

5 Punaisia oinaan nahkoja, tekasjim-nahkoja, ja sittimipuita,

6 Öljyä lamppuihin, yrttejä voide-öljyksi, ja hyvän hajullisia kaluja savuttamiseksi.

7 Onikinkiviä, ja sisälle sovitettuja kiviä päällisvaatteeseen ja kilpeen.

8 Ja heidän pitää tekemän minulle pyhän, että minä asuisin heidän seassansa.

9 Kaiken sen jälkeen kuin minä osotan sinulle Tabernaklin muodon, ja kaikkein sen astiain muodon: niin pitää teidän sen tekemän.

10 Tehkäät arkki sittimipuusta, jonka pituus pitää oleman puolikolmatta kyynärää, ja leveys puolitoista kyynärää, ja korkeus puolitoista kyynärää.

11 Ja sinun pitää sen silaaman puhtaalla kullalla, sisältä ja ulkoa pitää sinun sen silaaman; ja sinun pitää tekemän kultaisen vanteen sen ympäri.

12 Ja pitää myös valaman neljä kultaista rengasta, jotka sinun pitää paneman neljään kulmaan, niin että kaksi rengasta ovat hänen yhdellä puolellansa, ja toiset kaksi rengasta toisella puolellansa.

13 Ja sinun pitää tekemän korennot sittimipuusta, ja silaaman ne kullalla.

14 Ja pitää pistämän korennot renkaisiin, arkin sivulle; että niillä arkki kannettaisiin.

15 Sen arkin renkaissa pitää oleman korennot; ja ei pidä niistä vedettämän ulos.

16 Ja sinun pitää paneman arkkiin sen todistuksen, jonka minä sinulle annan.

17 Sinun pitää myös tekemän armoistuimen, puhtaasta kullasta, puolikolmatta kyynärää pitkän, ja puolitoista kyynärää leviän.

18 Ja sinun pitää tekemän kaksi Kerubimiä kullasta: valetusta kullasta pitää sinun ne tekemän, molempiin päihin armo-istuinta.

19 Ja tee yksi Kerubimi tähän päähän ja toinen toiseen päähän: molempiin päihin armoistuinta pitää teidän Kerubimit tekemän.

20 Ja ne Kerubimit pitää hajottaman siipensä sen ylitse, niin että he peittävät armo-istuimen siivillänsä, ja heidän kasvonsa pitää oleman toinen toisensa puoleen: ja Kerubimin kasvot pitää oleman armo-istuinta päin.

21 Ja sinun pitää asettaman armo-istuimen arkin päälle, ja paneman arkkiin sen todistuksen, jonka minä sinulle annan.

22 Ja siinä minä sinulle olen saapuvilla, ja puhuttelen sinua armo-istuimelta, kahden Kerubimin väliltä, jotka ovat todistuksen arkin päällä, kaikista mitä minä sinun käsken sanoa Israelin lapsille.

23 Ja sinun pitää tekemän pöydän sittimipuusta: kaksi kyynärää pitää oleman hänen pituutensa, ja kyynärä hänen leveytensä, ja puolitoista kyynärää hänen korkeutensa.

24 Ja sinun pitää silaaman sen puhtaalla kullalla, ja tekemän ympärinsä sen päälle kultaisen vanteen.

25 Ja sinun pitää tekemän vanteen sen ympäri kämmentä korkian, ja tekemän kultaisen palteen vanteen ympäri.

26 Ja sinun pitää siihen tekemän neljä kultaista rengasta, ja paneman renkaat neljään kulmaan, jotka ovat neljän jalan päällä.

27 Juuri vanteen kohdalla pitää ne renkaat oleman, että niihin taidettaisiin pistää korennot, joilla pöytä kannettaisiin.

28 Ja sinun pitää tekemän ne korennot sittimipuusta ja silaaman kullalla: ja pöytä niillä kannettaman.

29 Ja sinun pitää siihen myös tekemän sen vadit, ja lusikat, ja maljat ja pikarit, joilla ulos ja sisälle kaadetaan: puhtaasta kullasta pitää sinun ne tekemän.

30 Ja sinun pitää paneman aina pöydälle minun eteeni katumusleivät.

31 Sinun pitää myös tekemän kynttiläjalan puhtaasta kullasta: valetusta kullasta pitää se kynttiläjalka tehtämän, jonka varsi haarainsa, maljainsa, nuppeinsa ja kukkaistensa kanssa pitää siitä samasta oleman.

32 Kuusi haaraa pitää käymän ulos hänen kyljistänsä: kolme kynttiläjalan haaraa hänen yhdestä kyljestänsä, ja kolme kynttiläjalan haaraa hänen toisesta kyljestänsä.

33 Ja pitää oleman kolme maljaa niinkuin mandelpähkinät, yhdessä haarassa, niin myös nuppi ja kukkainen, ja kolme mandelpähkinän muotoista maljaa toisessa haarassa, ja nuppi ja kukkainen: niin pitää oleman niissä kuudessa haarassa, jotka kynttiläjalasta ulos käyvät.

34 Mutta kynttiläjalassa pitää oleman neljä maljaa mandelin muotoista, ja siihen nupit ja kukkaiset.

35 Nimittäin yksi nuppi kahden haaran alla, ja taas yksi nuppi toisen haaran alla, ja vielä yksi nuppi kahden (jälkimäisen) haaran alla: niissä kuudessa haarassa, jotka kynttiläjalasta ulos käyvät.

36 Niiden nupit ja niiden haarat pitää siitä oleman: ja kaikki tyyni pitää oleman valetusta kullasta.

37 Ja sinun pitää tekemän seitsemän lamppua sen päälle, jotka lamput pitää sytytettämän, niin että ne valistaisivat toinen toisensa kohdalla.

38 Ja kynttilän niistimet ja sammutuskalut puhtaasta kullasta.

39 Yhdestä leiviskästä puhdasta kultaa pitää sinun sen tekemän, kaikkein näiden astiain kanssa.

40 Niin katso, ja tee sen muodon jälkeen, kuin sinä näit vuorella.

   


SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

Ze Swedenborgových děl

 

Arcana Coelestia # 9479

Prostudujte si tuto pasáž

  
/ 10837  
  

9479. And let them make for Me a sanctuary. That this signifies a representative of the Lord, and thus of heaven, is evident from the signification of “a sanctuary,” as being the Lord, and as being heaven; but here a representative of the Lord and of heaven, because it was a tabernacle made of wood and covered all round with curtains, and this could not have been a sanctuary except by means of the representation. For “a sanctuary” denotes holiness itself, and nothing is holy except the Divine alone, thus the Lord alone (see n. 9229). That heaven is “a sanctuary,” is because heaven is heaven from what is Divine there; for the angels who are there make heaven in proportion as they have [something] from the Divine of the Lord; but in proportion as they have [anything] from themselves, they do not make heaven. From this it is plain how it is to be understood that the Lord is the all in all of heaven. (That the Lord dwells in His own, thus in the Divine with the angels, and thus in heaven, see n. 9338)

[2] That in the supreme sense “the sanctuary” denotes the Lord, because He alone is holy, and that alone is holy which proceeds from Him; and also that “the sanctuary” denotes heaven, and likewise the church, and that those things are “sanctuaries” which are in heaven and in the church from the Lord, is evident from the passages in the Word in which “a sanctuary” and “sanctuaries” are spoken of; as in Ezekiel:

The Lord Jehovih said, I will scatter them in the lands, and I will be to them a little sanctuary in the lands whither they shall come (Ezekiel 11:18); where “a sanctuary” denotes the Lord Himself; for “the Lord Jehovih,” and “Jehovah,” in the Word, denote the the Lord, (n. 9373). In Isaiah:

Look forth from the heavens, and behold from the habitation of Thy holiness (Isaiah 63:15).

As the throne of glory, the height from eternity, is the place of the sanctuary (Jeremiah 17:12);

in which passages “the habitation of holiness,” and “the sanctuary,” denote heaven.

[3] In Isaiah:

Little is lacking but that Thou wilt possess the people of Thy holiness; our adversaries have trodden down Thy sanctuary (Isaiah 63:18).

The nations have come into His sanctuary (Lam. 1:10).

The Lord hath cast off His altar, He hath abhorred His sanctuary (Lam. 2:7).

The Lord Jehovih said, Behold I will profane My sanctuary, the magnificence of your strength, the desire of your eyes (Ezekiel 24:21).

I will make your cities a waste, and will desolate your sanctuaries (Leviticus 26:31).

In these passages “the sanctuary” denotes the church, and “sanctuaries,” the things that belong to the church. From all this it is evident why the tabernacle is called “a sanctuary,” namely, from the fact that by it was represented heaven and the church, and that by the holy things therein were represented Divine things that are from the Lord in heaven and in the church.

  
/ 10837  
  

Thanks to the Swedenborg Foundation for the permission to use this translation.