synty 15

Studovat vnitřní smysl

           

1 Kuin nämä olivat niin tapahtuneet, tuli Herran sana Abramin tykö näyssä, sanoen: älä pelkää Abram, minä olen sinun kilpes, ja sangen suuri palkkas.

2 Mutta Abram sanoi: Herra, Herra, mitäs minulle annat? minä lähden lapsetoinna täältä, ja minun huoneeni haltia on tämä Eleasari Damaskusta.

3 Ja Abram taas sanoi: mutta minulle et sinä antanut siementä. Ja katsos, minun kotopalkolliseni tulee minun perillisekseni.

4 Ja katso, Herran sana tuli hänen tykönsä, sanoen: ei tämä sinua peri: vaan joka sinun ruumiistas tulee, se tulee sinun perillisekses.

5 Niin hän vei hänen ulos, ja sanoi: katso taivaaseen ja lue tähdet, jos sinä ne taidat lukea. Ja sanoi hänelle: niin sinun siemenes on oleva.

6 (Abram) uskoi Herran, ja hän luki hänelle sen vanhurskaudeksi.

7 Ja sanoi hänelle: minä se Herra olen, joka vein sinun ulos Kaldean Uurista, antaakseni sinulle tämän maan omakses.

8 Ja hän sanoi: Herra, Herra, mistä minä tietäisin sen omistavani?

9 Ja hän sanoi hänelle: ota minulle kolmivuotinen hehkonen, ja kolmivuotinen vuohi, ja kolmivuotinen oinas: niin myös mettinen, ja nuori kyhkyläinen.

10 Ja hän otti hänelle nämät kaikki, ja jakoi keskeltä kahtia, ja pani itsekunkin osan toinen toisensa kohdalle; vaan lintuja ei hän jakanut.

11 Niin linnut tulivat lihain päälle; ja Abram karkotti ne.

12 Ja tapahtui auringon laskeissa, että raskas uni lankesi Abramin päälle: ja katso, hämmästys ja synkkä pimeys tuli hänen päällensä.

13 Niin hän sanoi Abramille: sinun pitää totisesti tietämän, että sinun siemenes tulee muukalaiseksi sille maalle, joka ei heidän omansa ole, ja he saattavat heitä orjaksi, ja vaivaavat heitä neljäsataa ajastaikaa.

14 Mutta sille kansalle, jonka orjana he ovat, kostan minä: ja sitte he lähtevät ulos suurella tavaralla.

15 Ja sinä menet isäis tykö rauhassa, ja haudataan hyvässä ijässä.

16 Vaan neljännessä miespolvessa he tänne palajavat: sillä Amorilaisten pahuus ei ole vielä täytetty.

17 Ja koska aurinko oli laskenut, ja pimeys joutunut: katso, pätsi suitsi, ja liekki kävi kappaleitten keskeltä.

18 Sinä päivänä teki Herra liiton Abramin kanssa, sanoen: sinun siemenelles annan minä tämän maan, hamasta Egyptin virrasta, niin suureen virtaan Phratiin asti.

19 Keniläiset, ja Kenitsiläiset, ja Kadmonilaiset,

20 Ja Hetiläiset, ja Pheresiläiset, ja Kalevan pojat,

21 Ja Amorilaiset, ja Kanaanealaiset, ja Gergesiläiset, ja Jebusilaiset.

  

Exploring the Meaning of synty 15      

Napsal(a) Emanuel Swedenborg

Here are some excerpts from Swedenborg's "Arcana Coelestia" that help explain the inner meaning of this chapter:

AC 1778. Here in the internal sense are continued the things concerning the Lord after He had endured in childhood the most severe combats of temptations, which were directed against the love which He cherished toward the whole human race, and in particular toward the church; and therefore being anxious concerning their future state a promise was made Him but it was shown at the same time what the state of the church would become toward its end when it would begin to expire; but that still a new church should revive, which would take the place of the former, and the heavenly kingdom would be immensely increased.

AC 1779. The Lord‘s consolation after the combats of temptations described (verse 1).

AC 1780. The Lord’s complaint respecting the church, that it was in externals only (verses 2, 3). A promise concerning an internal church (verse 4). Concerning its multiplication (verse 5). That the Lord is righteousness (verse 6). And unto Him alone belongs the kingdom in the heavens and on earth (verse 7).

AC 1781. And as He desired to be assured that the human race would be saved (verse 8), it was shown Him how the case is with the church, in general, specifically, and in particular (verses 9 to 17).

AC 1782. The "heifer," "she-goat," and "ram," are the representatives of the celestial things of the church; the "turtledove" and the "young pigeon" are the representatives of its spiritual things (verse 9). The church was on one side, and the Lord on the other (verse 10). The Lord would dissipate evils and falsities (verse 11). But the falsities would still infest it (verses 12, 13). From these there should be deliverance (verse 14). Thus the Lord received consolation (verse 15). But that evils would take possession (verse 16). And at last nothing hut falsities and cupidities would reign (verse 17). Then would come the Lord‘s kingdom, and a new church, the extension of which is described (verse 18). The falsities and evils to be expelled from it are the nations named (verses 19 to 21).

   Studovat vnitřní smysl

SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)


Přeložit: