synty 12

Study

           

1 Ja Herra oli sanonut Abramille: Lähde maaltas, ja suvustas, ja isäs huoneesta: sille maalle, jonka minä sinulle osoitan.

2 Ja minä teen sinun suureksi kansaksi, ja siunaan sinun, ja teen sinulle suuren nimen, ja sinä olet siunaus.

3 Minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroon niitä, jotka sinua kiroovat. Ja sinussa pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuiksi tuleman.

4 Niin Abram läksi, niinkuin Herra hänelle sanonut oli, ja Lot meni hänen kanssansa: Mutta Abram oli viidenkahdeksattakymmentä ajastajan vanha Haranista lähteissänsä.

5 Niin otti Abram emäntänsä Sarain, ja Lotin, veljensä pojan, tavaroinensa, jotka he olivat panneet kokoon, ja sielut, jotka he olivat saaneet Haranissa, ja läksivät matkustamaan Kanaanin maalle; tulivat myös Kanaanin maalle.

6 Ja Abram vaelsi sen maakunnan lävitse, hamaan Sikemin paikkakuntaan, Moren lakeuteen asti. Ja siihen aikaan asuivat Kanaanealaiset maalla.

7 Silloin näkyi Herra Abramille, ja sanoi: sinun siemenelles annan minä tämän maan. Ja hän rakensi siinä alttarin Herralle, joka hänelle näkynyt oli.

8 Sitte siirsi hän itsensä edemmä vuoren tykö, BetElistä itään päin, ja pani siihen majansa, niin että BetEl oli lännen puolella ja Ai idän puolella, ja rakensi siinä alttarin Herralle, ja saarnasi Herran nimestä.

9 Ja Abram läksi sieltä edemmä, ja vaelsi etelään päin.

10 Niin tuli kova aika maalle, ja Abram meni alas Egyptiin, olemaan muukalaisna siellä: sillä sangen kova aika oli maalla.

11 Ja tapahtui, koska hän lähestyi Egyptiä, puhui hän emännällensä Saraille: katso armaani, minä tiedän sinun ihanaksi vaimoksi nähdä.

12 Koska Egyptiläiset saavat sinun nähdä, niin he sanovat: tämä on hänen emäntänsä, ja tappavat minun, ja antavat sinun elää.

13 Sanos siis itses minun sisarekseni; että minulle hyvin olis sinun tähtes, ja minä eläisin sinun vuokses.

14 Koska Abram tuli Egyptiin, näkivät Egyptiläiset vaimon juuri ihanaksi.

15 Ja Pharaon ruhtinaat näkivät hänen, ja ylistivät häntä Pharaon edessä: silloin vietiin vaimo Pharaon huoneeseen.

16 Ja Abramille tehtiin hyvin hänen tähtensä. Ja hänellä oli lampaita ja karjaa, ja aaseja, ja palvelioita, ja piikoja, ja aasintammoja ja kameleja.

17 Mutta Herra vitsasi Pharaota suurilla vitsauksilla, ja hänen huonettansa, Sarain Abramin emännän tähden.

18 Silloin kutsui Pharao Abramin tykönsä, ja sanoi: miksis tämän minulle teit? miksi et ilmoittanut minulle häntä emännäkses?

19 Miksis sanoit, hän on sisareni? että minä ottaisin hänen emännäkseni? katso tässä on sinun emäntäs, ota häntä ja mene.

20 Ja Pharao antoi käskyn hänestä miehillensä: ja he saattoivat hänen ulos ja hänen emäntänsä, ja kaikki kuin hänellä oli.


Exploring the Meaning of synty 12      

Napsal(a) Joe David

The Inner Meaning of Genesis 12

In the previous chapter, Genesis 11, we met Abram for the first time, as his genealogy was traced down through the generations from Noah. Abram represents the beginning of a new spiritual state of humankind - a new church that would record preserve important external truths. Those external truths contained internal ones - true ideas about God the way people should live.

These external truths were encoded in stories, first preserved in oral traditions then in written scriptures in the time of Moses. In the current , Abram, goes, as commanded by God, the land of Canaan. In doing this, he effectively starts the Hebrew church (from Eber, Abraham's forebear).

All the geographic places in the land of Canaan its environs had been given spiritual significations by the people of the Most Ancient Church. In the new Word that would be written there, these places would be mentioned by name would signify spiritual ideas.

When Abraham is driven by famine in the land seek refuge in Egypt, it symbolizes a state of initial instruction for this new church. That early instruction is of an external type. Egypt, in the Word, represents scientific knowledge - the natural sciences - which teach the natural level in people.

There are two levels of "story" nested in the symbolism of the literal text. One is the spiritual story of humankind. Another, higher one, is the story of the inner spiritual process that would take place in the life of Jesus Christ. Both stories are traced out in Swedenborg's exegesis of the Word.

Here's an excerpt from his capstone work, True Christian Religion:

The Word has two senses hidden in its literal sense; these are called the spiritual the celestial senses. In the spiritual sense the contents of the Word refer chiefly the church in the celestial sense chiefly the Lord. Again in the spiritual sense its contents refer Divine truth in the celestial sense Divine good. (True Christian Religion 248)

A detailed description of the inner meaning of this chapter begins in Arcana Coelestia 1401. Here are some key excerpts:

AC 1401. True historical things begin here, all of which are representative, and each word significative. The things related in this chapter concerning Abram represent the Lord‘s state from earliest childhood up to youth. As the Lord was born in the same way as other men, He also advanced from an obscure state to one more lucid. "Haran" is the first state, which was obscure; " Shechem" is the second; "the oakgrove Moreh" is the third; "the mountain which had Bethel toward the sea and Ai on the east," is the fourth; and the "journey thence toward the south into Egypt," is the fifth.

AC 1402. The things told of Abram’s sojourn in Egypt represent and signify the Lord‘s first instruction. "Abram" is the Lord; " Sarai," as a wife, is truth to be adjoined to the celestial " Sarai," as a sister, is intellectual truth; "Egypt" is memory-knowledge (scientia). The progress from memory-knowledges (a scientificis) even to celestial truths is described; this was according to Divine order, that the Lord’s Human Essence might be conjoined with His Divine Essence, and at the same time become Jehovah.

    Studovat vnitřní smysl

SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)


Přeložit: